< Aizaia 63 >

1 Idomu kaziga Bozra kumateti'ma za'za kukena'are'ma korankrema hunegeno'ma ne-ea nera iza'e? Iza kini ne'mofo za'za kukena hu'neno hihamu hankaveanena agatre azatrea huno masia hunora ne-e? E'i ana nera Nagragi'na fatgo navu'nava zampinti nanekea nehuanki'na hihamu hankavenireti zamagura vazigahue.
Kuka on se, joka tulee Edomista, punaisilla vaatteilla Botsrasta, joka niin on kaunistettu vaatteissansa, ja käy suuressa voimassansa? Minä joka puhun vanhurskautta, ja taidan kyllä auttaa.
2 Hanki waini rgama rentra'ma nehazafima wainima rentra ahe'nea vahe'mofo kukenaregama hiazama huno, tamagri kukenaregama kora penimoke'ma hu'neana nazamo anara hu'ne?
Miksi ovat siis vaattees niin punaiset, ja pukus niinkuin viinakuurnan sotkujan?
3 Mago vahe'mo'a nagranena mani'neno naza osige'na nagrake waini raga rentra ahe'na regatati hu'noe. Nagrira tusi'a narimpa ahege'na ha' vaheni'a krepima regatiti'ma nehiaza hu'na zamahe'na zamarehapa hugeno, kora zamimo'a rugatati huno maka kukenanirega koramoke hu'ne.
Minä sotkun viinakuurnan yksinäni, ja ei yksikään kansasta minun kanssani. Minä tallaan heitä vihassani, ja sotkun heitä julmuudessani; siitä on heidän verensä priiskunut vaatteisiini, ja minä olen saastuttanut kaikki minun pukuni;
4 Nagra vaheni'ama zamagu vazi'na ete'na zamavaregahue hu'nama huhampari'noa kna nagu'afi antahinoankina, zamagu vazi'na ete zmavrenua kafua hago e'ne.
Sillä minä olen säätänyt itselleni kostopäivän, ja vuosi on tullut omiani pelastaa.
5 Nagrama koana Nagri vahe'ma zamazama hanaza vahera omani'zagena antri hu'noe. E'ina hige'na tusi'a narimpa ahenezmante'na Nagra'a nazanteti zamagu vazi'na ete zamavare'noe. Ana nehugeno Nagri narimpa ahezamo'a mareri'ne.
Sillä minä katsoin ympärilleni, ja ei ollut auttajaa, ja minä hämmästyin, ja ei kenkään holhonut minua; vaan minun käsivarteni vapahti minun, ja minun vihani holhoi minua.
6 Tusi'a narimpa ahenezmante'na maka kokankoka vahera zamahe'na rehapati'noe. Ana nehu'na narimpama ahe'zana aka tima nehiaza hu'na zamuge'za nene'za neginagia hu'naze. Ana nehazage'na zamagri korana mopafi eri tagi atre'noe.
Ja minä olen tallannut kansat vihassani, ja tehnyt heitä juovuksiin minun julmuudessani; ja sysäsin heidän voittonsa maahan.
7 Ra Anumzamo'ma tavesi neranteno so'e avu'avazama hunerantea zanku'ene Ra Anumzamofo agima husgama hunte'zankura huramagesa hugahue. Tamagerfa huno Ra Anumzamo'a asunku zama-areti'ene vagaore avesi zanteti Israeli vahera zamazeri so'e hu'ne. Maka'zama Anumzamo'ma tagri'ma hurante'nea kante anteno tusi'a asunku huranteno taza hu'ne.
Minä tahdon Herran laupiutta muistaa, ja Herran kiitosta kaikista niistä, mitkä Herra meille tehnyt on, ja sitä suurta hyvyyttä Israelin huoneelle, jonka hän sille tehnyt on, suuren laupiutensa ja hyvyytensä kautta.
8 Ra Anumzamo'a huno, Ama ana vahera tamagerfa hu'za Nagri vahe fatgo mani'naze. E'ina hu'neanki'za zamagra nagri navurera havi kea osugahaze. Ana nehuno Agra zamagu'vazi ne' mani'ne.
Sillä hän sanoo: he ovat tosin minun kansani, lapset, jotka ei valhetteliat ole; ja hän oli heidän vapahtajansa.
9 Hanki zamagrama knazama eneri'za zamatafima nemani'zageno'a, Ra Anumzamo'enena ana knaza enerino, atazampi mani'ne. Ana nehigeno Agri tavaonte'ma nemania ankeromo zamagrane mani'neno zamagu vazi'ne. Ra Anumzamo'a avesizama'areti'ene asunku zama'areti huno ete zamavare'ne. Hagi korapa'ma mani'za e'naza knafina, maka zupa Ra Anumzamo'a azampi zamavaresga huno e'ne.
Kaikessa heidän ahdistuksessansa oli hänellä ahdistus, ja enkeli, joka hänen edessänsä on, autti heitä; rakkautensa ja armonsa tähden hän lunasti heitä, ja otti heitä ylös, ja kantoi heitä aina vanhasta tähän asti.
10 Hianagi Ra Anumzamofona ke'a rutagre'za zamefi hunemi'za Ruotage Avamu'amofona arimpagna erimi'naze. Ana hazagu huno ete rukrahe huno Ra Anumzamo'a zamagri ha' vahe fore huno Agra'a hara huzmante'ne.
Mutta he olivat vastahakoiset, ja vihoittivat hänen Pyhän Henkensä; sentähden hän muuttui heidän viholliseksensa, ja soti heitä vastaan.
11 Anama hutege'za Mosese knafima korapa'ma fore'ma hu'nea zankura zamagesa ete nentahi'za amanage hu'za hu'naze. Hageri amu'nompima kama erifore huno vahe'ane naga'are'ma kegavama nehaza vahe'enema zamavareno'ma e'nea Anumzana iga mani'ne hu'za nehu'za, Agra Ruotage Avamu'ama atregeno amunozamifima enemanino,
Ja hänen kansansa muisti taas entisiä Moseksen aikoja. Kussa siis nyt se on, joka heidät vei ulos merestä laumansa paimenen kanssa? Kussa on se, joka Pyhän Henkensä heidän sekaansa antoi;
12 hankavenentake azanu Mosesena azantamaga kaziga hankavea nemino, hagerina refkohu kanti kama huno kana erifore hige'za kantu kazigama vu'nazana, Ra Anumzamo'a agri agimo'ma agi'ama mevava hanigu anara hu'ne.
Joka oikialla kädellänsä Moseksen vei, kunniallisella käsivarrellansa; joka vedet jakoi heidän edellänsä, tehdäksensä itsellensä ijankaikkista nimeä;
13 Hagerimo'ma amefenkame'ma tami'nefina agra'a ugota huno nevuno zamavareno vu'ne. Hagi hosi afumo'za hagege kokampima viaza hu'za vu'nazanagi, trakara hu'za omase'naze.
Joka heitä vei syvyyden kautta, niinkuin hevoset korvessa, ilman kompastumata.
14 Hagi bulimakao afumo'za agupofi umani fru hazankna huno, Ra Anumzamofo Avamumo'a mani fru zami'ne. E'inahu avu'avaza hunka vaheka'a kegava hunka zamavarenka ne-enka Rankagia eri'nane.
Niinkuin karjan, joka kedolle menee, saatti Herran Henki heidät lepoon, niin sinä myös kansas johdatit, tehdäkses itselles ijankaikkista nimeä.
15 Ra Anumzamoka monafinka masanentake huno hankave'ane kumapintira, kefenkma atenka tagrira tago. Inantega tusia hihamu hankaveka'a me'ne? Kagra kasunkura hurantenka knare kavukvara hunorantane.
Niin katso nyt taivasta, ja katso tänne alas pyhästä ja kunniallisesta asuinsiastas. Kusssa nyt on kiivautes ja voimas? sinun suuri sydämellinen laupiutes kovennetaan minua vastaan.
16 Abrahamu'a tageno antinora osigeno, Israeli'a tagenira osu'neanagi, kagra nerfaga mani'nane. Kagra Ra Anumzamoka tagri nerfaga mani'nenka, korapama tagu'vazinka tavre'nana ne' mani'nane.
Sinä olet kuitenkin meidän Isämme; sillä ei Abraham meistä mitään tiedä, ja ei Israel meitä tunne; mutta sinä Herra olet meidän Isämme ja meidän Lunastajamme; ja se on ijäti sinun nimes.
17 Ra Anumzamoka na'a higenka tatranketa kagri kana novaririta, tagu'a kafana erinegita, kagrira korora huganteta kagorga nomanune? Hagi nagri eri'za vahe mani'neta, Nagri naganofi mani'nazema hanunka, rukrahe hunka tagritega ete eno.
Miksis, Herra, sallit meidän eksyä sinun teiltäs, ja annoit sydämemme paatua, ettemme sinua peljänneet? Palaja palveliais tähden ja perimises sukukuntain tähden.
18 Ruotage'ma hu'nea mono nonka'a osi'a knafi ruotge vahekamota erita mani'nonane. Hianagi menina tagri ha' vahe'mo'za ha' eme huranteza ana mono nona eme eri haviza nehu'za, zamagiareti renkrare re'naze.
He omistavat lähes kaiken sinun pyhän kansas; meidän vihollisemme polkevat sinun pyhyytes alas.
19 Kagra hunka nagri vahe mani'naze hunka tagi nehunka kegava hurante'nananagi, ana'ma huozmante'nana vahe'mo'zama nehazankna tavutava nehuta, kagri kagima nohaza vahe'mo'za nehazankna tavutava nehu'ne.
Me olemme juuri niinkuin ennenkin, kuin et sinä meitä hallinnut, ja emme olleetkaan sinun nimees nimitetyt.

< Aizaia 63 >