< Aizaia 6 >

1 Hagi kini ne' Uzia'ma fria kafufina, Ra Anumzamo'a kini tra'are onagamu manisga huno mani'nege'na, mago avana'gna zana ke'noe. Ana hu'negeno zaza kukena'amo'a ra mono nompina ruvite'nege'na ke'no'e.
Kuningas Ussian kuolinvuotena minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.
2 Hagi Anumzamofona anaga kaziga, serafimie nehaza ankeromo'za oti kagiza mani'nazage'na ke'noe. Ana ankeromokizmia 6si'a zamageko'na huzmantetere hu'nege'na zamage'noe. Hagi tare zamageko'naretira zamavugosa rufi'nete'za, tare zamageko'naretira zamagia refinete'za, tare zamageko'naretira ru tafratafra hu'za hare'za vano hu'naze.
Serafit seisoivat hänen ympärillään; kullakin oli kuusi siipeä: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella he peittivät jalkansa, ja kahdella he lensivät.
3 Hanki ana ankeromo'za ranke hu'za Hankavenentake Ra Anumzamo'a ruotage hu'ne, ruotge hu'ne, ruotage hu'ne hu'za nehu'za, agri hihamu masa'amo'a ama mopafina avitene hu'za hu'naze.
Ja he huusivat toinen toisellensa ja sanoivat: "Pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot; kaikki maa on täynnä hänen kunniaansa".
4 Hagi ana ankeromo'zama ra zamageru'ma raza zamagasasamo higeno, ra mono nomofo kafa zafamofo tra'amo'a tore tore nehigeno, noma azeri oti'naza have ramimo'enena tore'vare nehigeno, ra mono nompina toki'mo avite'ne.
Ja kynnysten perustukset vapisivat heidän huutonsa äänestä, ja huone täyttyi savulla.
5 Hanki anama nehige'na nagra hu'na, hago hazenkefi mani'noe hu'na nentahina amanage hu'na hu'noe, Tamagerfa hu'na nagra menina haviza hugahue. Na'ankure maka zupa nagipina havi keagamo avite'nea ne' mani'ne'na, havi keagamo zamagipi avite'nea vahe amu'nompi mani'noe. E'ina hu'neanagi nagra navufinti Kini Nera Hankavenentake Ra Anumzana negoe.
Niin minä sanoin: "Voi minua! Minä hukun, sillä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan keskellä, jolla on saastaiset huulet; sillä minun silmäni ovat nähneet kuninkaan, Herran Sebaotin."
6 Hagi anante mago ankeromo'a ofama hu itareti, teve nerea tankanu'za tuzareti hampageno erino nagritega hareno e'ne.
Silloin lensi minun luokseni yksi serafeista, kädessään hehkuva kivi, jonka hän oli pihdeillä ottanut alttarilta,
7 Hanki ana ankeromo'a ana tankanu'za nagitera eme nenteno, amanage huno hu'ne, Ko, ama tankanu'za kagite'ma antogeno kumika'a eri atreankinka agru hunka manigahane hu'ne.
ja kosketti sillä minun suutani sanoen: "Katso, tämä on koskettanut sinun huuliasi; niin on sinun velkasi poistettu ja syntisi sovitettu".
8 Hanki anama hutege'na Ra Anumzamofo ageru antahugeno amanage huno hu'ne, iza huntegahue? Iza Tagri nanekea erino vugahie? Anagema hige'na amanage hu'na hu'noe, Nagra ama mani'noanki, nagri hunantege'na va'neno hu'na hu'noe.
Ja minä kuulin Herran äänen sanovan: "Kenenkä minä lähetän? Kuka menee meidän puolestamme?" Minä sanoin: "Katso, tässä minä olen, lähetä minut".
9 Hagi anante Ra Anumzamo'a amanage huno hu'ne, kagra vunka vea nagara amanage hunka ome zamasamio, maka kna kea antahigahazanagi, antahi amara osugahaze. Maka kna tamavua kegahazanagi, ke'amara osugahaze.
Niin hän sanoi: "Mene ja sano tälle kansalle: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö'.
10 Hagi menina ana vahe zamagu'a eri hankavenetinka, zamagesa erinkaninerenka, zamavua eri asu huo. Hanki anama osnanke'za zamavua ke so'e nehu'za, zamagesa antahini nehu'za, zamagu'ama rukrahe'ma hu'za Nagrite'ma esnage'na zamazeri kanamaregahue.
Paaduta tämän kansan sydän, koveta sen korvat, sokaise sen silmät, ettei se näkisi silmillään, ei kuulisi korvillaan, ei ymmärtäisi sydämellään eikä kääntyisi ja parannetuksi tulisi."
11 Higena Ra Anumzamoka nama'a knafi ama ana zamo'a meno vugahie hu'na antahige'noe. Anage hugeno kenona huno, Ama ana zamo'a me'nesnigeno, maka ranra kumatamimo'a haviza huvagaresnigeno, ana kumatamimpina vahera omanitfa hanageno, nontamimpina vahera omanitfa hanigeno, maka hoza zamifina magore huno ne'zana omnetfa hugahie.
Mutta minä sanoin: "Kuinka kauaksi aikaa, Herra?" Hän vastasi: "Siihen asti, kunnes kaupungit tulevat autioiksi, asumattomiksi, ja talot tyhjiksi ihmisistä ja pellot on hävitetty erämaaksi;
12 Nagra Ra Anumzamo'na mopazamifintira zamavare atresuge'za afete moparega umanigahaze. Ana hanugeno mopazamifina vahera omanisnageno, mopazamimo'a ka'ma koka megahie.
kunnes Herra on karkoittanut ihmiset kauas ja suuri autius tullut keskelle maata.
13 Hagi ana'ma hutesnige'za 10ni'a nagapima mago naga'ma manisaza naga'mo'zanena havizantfa hugahaze. Hianagi terebinti zafane, oki zafama antagitazageno agafa'ama tevemo'ma tetegeno'ma agafa'a me'nefintima Nagrama huhampri'noa vahe'mo'za ruotage vahe'nia ete hage'za efore hugahaze.
Ja jos siellä on jäljellä kymmenes osa, niin hävitetään vielä sekin. Mutta niinkuin tammesta ja rautatammesta jää kaadettaessa kanto, niin siitäkin: se kanto on pyhä siemen."

< Aizaia 6 >