< Aizaia 51 >

1 Ra Anumzamo'a amanage hie, Fatgo avu'avazama kazigazi hutma nevaririta, Nagriku'ma hake vavama nehaza vahe'motma antahiho, ra havereti rutmana hu'na tamagri'ma tro'ma huramante'noa havere tamavua nenteta, mopama kafi'na tamavre'noa kerire tamavua keho.
Kuulkaat minua te, jotka vanhurskautta noudatatte, te jotka Herraa etsitte. Katsokaat sitä kalliota, josta te lohaistut olette, ja sitä kaivoa, josta te kaivetut olette.
2 Agripinti'ma fore'ma hu'naza ne' Abrahamu negeta kaseramante'nea a' Seranena keho. Abrahamuma kema hu'noana agrike ke hu'noe. Ana hute'na asomu huntogeno agripinti ohampriga'a vahera fore huhakare hu'naze.
Katsokaat Abrahamia teidän isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti; sillä minä kutsuin hänen, kuin hän oli vielä yksinäinen, siunasin ja enensin hänen.
3 Ra Anumzamo'a Saioni vahera zamazeri knare nehuno, havizama hu'nea mopa eri knare nehuno, hagegema hu'nea mopa'a eri knare hanigeno Ideni hozagna hugahie. Ana nehuno kama kokana eri knare hanigeno, Anumzamofo hozagna hugahie. Ana hanige'za zavena nehe'za, musenkase zagame hu'za, Ra Anumzamofo agia ahentesga hu'za susu huntegahaze.
Sillä Herra lohduttaa Zionia, hän lohduttaa kaiken hänen aukiutensa, ja tekee hänen aukiutensa niinkuin Edenin, ja hänen erämaansa niinkuin Herran yrttitarhan; että siellä löytään ilo ja riemu, kiitos ja veisun ääni.
4 Hagi Nagri vahe'mota tamagesa anteta antahiho, Nagriteti kasegemo'a nevanigeno, fatgoma huno refkohu avu'avazamo'a tavi'mo hiaza huno maka kokankoka mopafina remsa huno vuno eno hugahie.
Ottakaat minusta vaari, minun kansani, ja kuulkaat minua minun sukukuntani; sillä minulta on laki käyvä ulos, ja minä panen oikeuteni kansoille valkeudeksi.
5 Nagrama fatgo navu'nava zama hu'na vahe'ma ete zamagu'vazi'na zamavaresnua knamo'a hago erava'o nehie. Nagra hankavenentake nazanteti fatgo navu'nava huna maka ama mopafima me'nea kumatmina kegava hugahue. Hageri amu'nompima me'nea kumamo'za Nagri hankavegura zamentinti nehu'za, hankave nazama rusute'na zamazama hanugu navega ante'za manigahaze.
Minun vanhurskauteni on läsnä, minun autuuteni käy ulos, ja minun käsivarteni on kansoja tuomitseva. Luodot odottavat minua, ja vartioitsevat minun käsivarttani.
6 Tamavua kesga hutma monarega negeta, anazanke hutma mopafina keho, tevegumo hiaza huno, monaramimo'a vaganeresnigeno, tavaravemo hiaza huno ama mopamo'a atafa neresnigeno, ama mopafima mani'naza vahe'mo'za kosima friaza hu'za frigahaze. Hianagi fatgo navu'nava'ma hu'na vahe'ma zamagu vazi'na ete zamavare navu'nava zamo'a vagaore mevava hugahie.
Nostakaat teidän silmänne taivaasen, ja katsokaat alas maan päälle; sillä taivas on katoova niinkuin savu, ja maa vanhenee niinkuin vaate, niin myös sen asuvaiset kuolevat; mutta minun autuuteni pysyy ijankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei ole puuttuva.
7 Fatgo avu'avazama keta antahitama nehuta Nagri kasegema tamagu'afi azeri antarako'ma hu'naza vahe'motma, nagri nanekea antahiho. Vahe'mo'zama huhavizama huramantesaza zankura korora huta antahintahi hakarea osiho.
Kuulkaat minua te, jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä minun lakini on. Älkäät peljätkö, kussa ihmiset teitä häpäisevät, ja älkäät vavisko, kuin he teitä pilkkaavat.
8 Na'ankure ana vahe'mokizmi zamavufaga, hakanomo kukena taga huno neaza huno taga huno negahie. Hianagi Nagri fatgo navu'nava zamo'a vaga oreno mevava hugahie. Ana nehanigeno nasunku'ma hu'na ete vahe'ma zamagu'ma vazisua zamo'a, henkama forehu anante nante'ma hu'za vanaza vahetera meno vugahie.
Sillä koin pitää heitä syömän niinkuin vaatetta, ja madot pitää heidän syömän niinkuin villaisia; mutta minun vanhurskauteni pysyy ijankaikkisesti, ja minun autuuteni suvusta sukuun.
9 Otio, Otio! Ra Anumzamoka otinka hankave ka'a eri ama hunka, korapa'ma evu'nea knafima tagri naga'ma zamazama hu'nanaza hunka, menina taza huo. Hagerimpima nemania afi'zaga Rehapuna kagra kanonteti reharuharu hutenka, kazinteti kitagi osi'osira hu'nane.
Ylös, ylös, pue päälles väkevyyttä, sinä Herran käsivarsi; ylös, niinkuin muinen vanhaan aikaan. Etkös se ole, joka löit ylpiän, ja haavoitit lohikärmeen?
10 Kagrake'za hagerina eri hagege nehunka, hageri amu'nompina kana eri fore nehunka, zamagu'ma vazinka ete zamavranke'za kagri vahe'mo'za ana kante e'naze.
Etkös se ole, joka meren, suuren syvän veden kuivasit? joka syvän meren tieksi teit, että lunastetut kävivät sitä myöten.
11 Ko'ma zamagu'ma vazinka zamavare'nana vahe'mo'za, muse zagame nehu'za Saioni kumatega ete egahaze. Mevava musezamo'a kini fetorigna huno zamasenirera me'nesnigeno, tusi musenkase zamo zamagu'afina avitegahie. Ana nehanigeno asunku'ma huno zavi'ma ate'zana zamagripina omnegahie.
Niin Herran lunastetut palajavat ja tulevat Zioniin riemulla, ja ijankaikkinen ilo on heidän päänsä päällä oleva; ilon ja riemun he käsittävät, murhe ja huokaus pakenee heitä.
12 Nagrake'za Ra Anumzamo'na tamazeri hankaveneti'na, knazana eri atrena tamazeri knarera nehue. E'ina hu'negu maka vahe'mo'za amne vahetfa mani'nazanki'za trazamo'ma ame huno hagege hiankna hugahazanki, mago vahekura korora osiho.
Minä, minä olen teidän lohduttajanne; kuka siis sinä olet, ettäs kuolevaista ihmistä pelkäät, ja ihmisten lapsia, jotka kulutetaan niinkuin heinä?
13 Nagra mona tro huntogeno nemege'na, mopamo'ma oti fatgoma hu'nea tra'a trora hu'noe. Hianagi tamagri Ra Anumzama tamagri'ma tamazeri fore'ma hu'noa Anumzamonagura tamaganekanize. Tamagri'ma zamarimpa aheramante'za tamazeri havizama haza vahekura maka zupa na'a higeta tamagogogura nehaze? Anama tamarimpama aheneramantaza vahera menina iga mani'nazagetma nezamagaze?
Ja unohdat Herran, joka sinun tehnyt on, joka taivaat levittää, ja maan perustaa? Mutta sinä pelkäät alati yli päivää vaivaajan julmuutta, kuin hän rupee hukuttamaan. Ja kuhunka jäi vaivaajan julmuus?
14 Kinafima mani'naza vahe'mo'za kinafina mani'ne'za ofrigahazanki, ame hu'za kinafintira atre'za fru hu'za vugahaze. Ana nehu'za ne'zankura atupara osu rama'a me'nesige'za negahaze.
Koska hän vaadittiin rientämään ja juoksemaan ympäri, että hän päästäis, ettei he kuolisi kadotukseen, eikä hänen leipänsä puuttuisi?
15 Nagra Ra Anumzana tamagri Anumza mani'noanki'na, hagerina eri kranto kranto hugeno ra agasasana nerie. Ana nehiankino Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzane huno nagi'a me'ne.
Sillä minä olen Herra sinun Jumalas, joka meren liikutan, että sen aallot pauhaavat: hänen nimensä on Herra Zebaot.
16 Nagra tamagite nanekeni'a nente'na nazanteti refite'ramante'noe. Nagrake'za monaramina tro hunente'na mopama oti'nea trara trohu'noe. Ana nehu'na Saioni kumapima mani'naza vahekura Nagri vahe fatgo mani'naze hu'na nehue.
Minä panen sanani sinun suuhus, ja peitän sinun käteni varjolla, että minä taivaan istuttaisin, ja maan perustaisin ja sanoisin Zionille: sinä olet minun kansani.
17 Jerusalemi kumapima nemaniza vahe'mota otiho, otita ru tamavuna nehutma, oti hankavetiho. Ra Anumzamofo arimpa ahe'zana, waini tima hiaza huno kapufi tamigeta nevagareteta tusiza huta neginagi nehuta, tamagia reso'e osu'naze.
Herää, herää, nouse Jerusalem, joka joit Herran kädestä hänen vihansa kalkin, sen kompastuskalkin rahkan olet sinä juonut ja särkenyt ulos.
18 Hagi kagrama kasezamantenka kegavama hu'nana ne' mofavre nagapintira magomo'e huno kazantera azerino kana kaverira osu'ne.
Ei kenkään hänen pojistansa, jotka hän oli synnyttänyt, häntä holhonnut: eikä kenkään kaikista hänen lapsistansa, jotka hän oli kasvattanut, hänen käteensä ruvennut.
19 Kagrira tare knazamo eme kazeri haviza hune. Iza asunkura huganteno karimpa eri fruhu kea hugahie? Ana knazana ha'zamo'ene agatonto zamo'ene eme kazeri haviza hugahianki, Nagra inankna kampinti kazeri so'ea hanugenka karimpa frua hunka manigahane?
Nämät kaksi sinua kohtasivat, kuka sinua armahti? hävitys, vahinko, nälkä ja miekka: millä minä sinua lohdutan?
20 Kagri ne' mofavre naga'mo'za zamavu evuevu huno hankavezamia omanege'za, kukomo dia afu azerinteaza hu'za maka kantu hanarera mase vagare'naze. Ra Anumzamo'a ana vahera zamazeri ko'nerino, zamazeri havizantfa hugahie.
Sinun lapses olivat pintuneet ja makasivat kaikissa katujen päissä, niinkuin paulalla sidottu metsähärkä, täynnä Herran vihaa ja sinun Jumalas rangaistusta.
21 E'ina hu'negu hazenkefima mani'naza vahe'mota kama antahiho, tamagra neginagima nehazana waini ti neta neginagia nosaze.
Sentähden kuule nyt tätä sinä raadollinen, ja sinä juopunut ilman viinaa.
22 Hankavenentake Ra Anumzamo'ma, kazama higenka'ma ha' vaheka'ama ha'ma huzamagatenerana Anumzankamo'a amanage hie, Nagri narimpa ahe'zamo'ma kapufima me'negenka'ma kazampi eri'nenkama nenenka neginagima hu'nana kapua ko eritre'noe. Ana hu'neanki'na henka'anena atrenugenka ana kapufintira narimpa ahe'zana onegahane.
Näin sanoo Herra, sinun Herras ja sinun Jumalas, joka kansansa edestä sotii: katso, minä otan kompastuskalkin sinun kädestäs, ja minun vihani kalkin rahkan; ei sinun pidä sitä enään juoman.
23 Hianagi kagri'ma kazeri haviza nehu'za, kavugosaregati mopafi maso hazagenka mase'nanke'za, mopafima hiaza hu'za kamagenafina zamagiareti rentrako'ma hu'za vanoma hu'naza vahe'mokizmi zamazampi ana kapua antegahue.
Vaan minä panen sen sinun raateliais käteen, jotka sanoivat sinun sielulles: kumarra sinus, että me kävisimme sinun ylitses, ja pane sinun selkäs maahan, että niinkuin katua myöten sen ylitse mentäisiin.

< Aizaia 51 >