Aizaia 40
1 Vahe'nimota mani so'e huta maniho, huno tamagri Anumzamo'a hu'ne.
Lohduttakaat, lohduttakaat minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne.
2 Jerusalemi vahe'mofona fru kefinti nanekea zamasamio, Hapima manita neaza zamo'a amare eme vagare hunka kezatinka zamasamio. Na'ankure Ra Anumzamo'a kumi'ma hu'naza zantera knazana ante agofetu huno ranknaza zamigahie. Hianagi menina maka kumi'zmia ko atrezmante'ne.
Puhukaat suloisesti Jerusalemin kanssa, ja saarnatkaat hänelle, että hänen sotimisensa on täytetty; sillä hänen rikoksensa on annettu anteeksi, että hän on saanut kaksinkertaisesti Herran kädestä, kaikkein synteinsä tähden.
3 Mago vahe'mofo ageru'mo kezatino amanage nehie, Ra Anumzamo'ma esania kana ka'ma kokampina retro nehuta, hagege kokampina Anumzamo'ma esania rankana varita eripehe hiho. (Matiu 3:3, Maki 1:3, Joni 1:23)
Huutavaisen ääni on korvessa: valmistakaat Herran tietä, tehkäät tasaiset polut erämaassa meidän Jumalallemme.
4 Ana nehutma maka urami erami hu'nesnia agupofina mopa kateta ante pehe nehutma, ranra agonaramine ne'onse agonaramina kafitma eri agupo nehutma, marerino tamino'ma hu'nesiama'a erinte fatgo hu so'e hiho.
Kaikki laaksot pitää korotettaman, ja kaikki vuoret ja kukkulat pitää alennettaman, ja mitä on tasoittamatta, pitää tasattaman ja koliat silitettämän.
5 Anama hanageno'a Ra Anumzamofona hankavenentake masa'amo'a eama hanige'za, maka ama mopafima mani'naza vahe'mo'za kevagaregahaze. E'i ama ana nanekea Ra Anumzamo'a agra'a agipinti huama hu'ne. (Luk 3:4-6.)
Sillä Herran kunnia ilmoitetaan: ja kaikki liha on ynnä näkevä Herran suun puhuvan.
6 Hagi mago kezankemo'a huno, Ranke hunka kezatio huno higeno, Na'ane huna kezatigahue huno magomo'a higeno, Maka ama mopafima mani'naza vahera trazankna hu'nazankino, tanopafi me'nea trazaramimo amosre aheteno rutri huramiaza huno, ra zamagima eneriza zamo'a fanene hugahie.
Ääni sanoo: saarnaa. Ja hän sanoi: Mitä minun pitää saarnaaman? Kaikki liha on ruoho, ja kaikki hänen hyvyytensä niinkuin kedon kukkanen.
7 Trazamo'a hagege nehigeno, amosre'amo'a mopafi evuneramie. Na'ankure Ra Anumzamo'a agra'a zahora huhu hutregeno eno eme zamazeri tore hige'za mopafi evuneramize. Tamagerfa hu'za maka vahe'mo'za trazankna hu'naze.
Ruoho kuivuu pois ja kukkanen lakastuu, sillä Herra puhalsi siihen. Kansa tosin on ruoho.
8 Hanki trazamo'a hagege nehanigeno, trazamofo amosre'amo'a mopafi evuramigahie. Hianagi tagri Anumzamofo nanekemo'a, vaga oreno mevava hugahie. (1 Pita 1:24-25.)
Ruoho kuivettuu ja kukkanen lakastuu; mutta meidän Jumalamme sana pysyy ijankaikkisesti.
9 Saioni rankumapinti'ma knare musenkema huama'ma nehana vahe'moka, agonarega marerinka kagerura erisga hunka hankavetinka ana musenkea huama huo. Jerusalemi rankumapima mani'neta musenkema huama'ma nehaza vahe'mota, korora osutma kezatitma, Juda mopafima me'nea rankumatmimpima nemaniza vahera tamagri Anumzana ama'nagi keho hutma zamasamiho!
Zion, sinä suloinen saarnaaja, astu korkialle vuorelle; Jerusalem, sinä suloinen saarnaaja, korota äänes väkevästi: korota ja älä pelkää; sano Juudan kaupungeille: katso, teidän Jumalanne.
10 Keho, Hihamu hankave'ane Ra Anumzamo'a egahiankino Agra'a hankave'areti vahera eme kegava hugahie. Ana hugahiankino mizama zamisia zana azampi eri'neno egahie.
Sillä katso, Herra, Herra tulee väkevyydessä, ja hänen käsivartensa on hallitseva: katso, hänen palkkansa on hänen myötänsä, ja hänen tekonsa on hänen edessänsä,
11 Sipisipi afu kva vahe'mo nehiaza huno, agra vahe'a kegava hu so'e nehuno, Sipisipi afute kva vahe'mo sipisipi afu anenta'a asagufinka avrenteaza huno, agra vahe'a asagufinka zamavarenenteno, anenta'ma ante'naza sipisipi afutamina akoheno zamavareno vugahie.
Niinkuin paimen on hän kaitseva laumaansa, kokoo karitsat syliinsä ja kantaa helmassansa: tiineet lampaat hän johdattaa.
12 Hanki mago vahe'mo'a maka hagerina afino azampina erinteno refko'a huno kege, azamofo atumpa'aretira anteno mona refkoa huno kegahifi? I'za maka mopa kateno mago ekaeka kupina erinte vaga nereno, agonaramimofo kna'a erintenora refko huno negeno, ne'onse agonaramimofo kna'anena erinteno refko huno kegahie?
Kuka on vedet pivollansa mitannut, ja käsittänyt vaaksallansa taivaat? ja maan tomun sulkenut kolmannekseen? ja vuoret puntarilla punninnut, ja kukkulat vaalla?
13 Iza Ra Anumzamofo antahi'zana keno antahino nehuno, e'ina hunka maka zana trora huo hunora antahi'zana ami'ne?
Kuka on Herran henkeä opettanut? eli kuka on hänen neuvonantajansa ollut?
14 Ra Anumzamo'a izampinti ama' antahi'zana enerino, antahintahi'zanena e'nerie? Antahi'zane fatgoma huno refkoma hu avu'ava zanena, iza rempia hunemie?
Keneltä hän neuvoa kysyy, joka hänelle ymmärrystä antais, ja opettais hänelle oikeuden tien, ja antais hänelle tiedon, ja opetais hänelle ymmärryksen tien?
15 Tamagerfa huno ama mopafi vahe'ma Ra Anumzamo'ma zamageana, kavofinti timo osi'a pake huramiaza nehazageno, nanaza erinte'za kna'a negaza sigerire kugusopa meaza nehaze. Ana nehigeno hageri amu'nompima me'nea moparamina erinteno refko huno keana amne zankna hu'za osi kugusopagna hu'naze.
Katso, pakanat ovat niinkuin pisara, joka jää ämpäriin, ja niinkuin rahtu, joka jää vaakaan; katso, luodot hän kuljettaa niinkuin piskuisen tomun.
16 Lebanoni mopafima ana maka mani'naza bulimakao afutminteti'ene, Lebanonima me'nea zafaramina ana maka antagita Ra Anumzamofontega tevefi kre fanane hu ofa huntegahaze. Hianagi anazamo'a Ra Anumzamo'ma antahi'nea kantera ovugahie.
Libanon olis sangen vähä tuleksi; ja hänen eläimensä ylen harvat polttouhriksi.
17 Agri avurera mika ama mopafi vahe'mo'za amane zaga mani'naze. Agrama zamageana amane zagama zamageaza huno nezmage.
Kaikki pakanat ovat niinkuin ei mitään hänen edessänsä, ja juuri tyhjän ja turhan edestä pidetään häneltä.
18 Ina vahete huntenka Anumzanena mago avame hu'ne hunka hugahane? Inazamofo amema'amo agriknara hu'ne hunka hugahane?
Keneenkä te tahdotte verrata Jumalaa? eli mitä kuvaa te tahdotte hänelle tehdä?
19 Mago'zamofo amema'a zafareti antreza tro hute'za golireti eri anovazinte'za silvareti seni nofira tro hu'za avasase'a hunte'naza havi anumzankna, Ra Anumzamo'a hu'nefi?
Seppä valaa kuvan, ja hopiaseppä kultaa sen ja tekee siihen hopiakäädyt.
20 Hagi amunte omane vahe'mo'a havi anumzamofo amema'ama miza segama osia vahe'mo'a hankave zafa erino ana zama tro'ma nehaza eri'za vahe amigeno, ana havi anumzamofo amema'a zafare antreno tro hutegeno erinte fatgo huno antegeno me'neno avugosaregatira mopafina evunoramie.
Niin myös jolla vähä vara on tehdä ylennysuhria, hän valitsee puun, joka ei mätäne, ja etsii siihen taitavan tekiän valmistamaan kuvaa, joka on kestäväinen.
21 Kagra ontahi'nampi? Kagrira onkasmi'nafi? Ra Anumzamo'ma mopamofo agafa'ama erigafa huno tro'ma hu'neazana kora kasamigenka ontahi'nampi?
Ettekö te tiedä? ettekö te kuule? eikö tämä ole ennen teille ilmoitettu? ettekö te ole sitä ymmärtäneet maan alusta?
22 Ra Anumzamo'a kini tra'are monafi manisga huno mani'nege'za, ama mopafi vahe'mo'za kenu taminkna hu'naze. Anamifima me'nea monaramina, selinoma hiaza huno eri atarentegeno enevigeno, vahe'ma mani seli noma eri atareno kintegeno meaza huno noma'a kintene.
Hän istuu maan piirin päällä, ja ne, jotka sen päällä asuvat, ovat niinkuin heinäsirkat; joka taivaan venyttää niinkuin ohukaisen nahan, ja levittää sen niinkuin teltan, asuttavaksi.
23 Ama mopafi kva vahetmina, Ra Anumzamo'a zamazeri fenkami atrege'za amane zankna nehaze.
Joka pääruhtinaat tyhjäksi tekee, ja hävittää tuomarit maan päältä,
24 Mago vahe'mo mensintfa avimza avina vati krigeno rafu'namo zahufa mopafi uorami'negeno, Ra Anumzamo'a amuho nentake zaho atregeno ame huno eno ana avimza eri hagege higeno, kagikagi zaho'mo witi hona'ama eri harafi huno freaza nehaze.
Niinkuin ei he olisi istutetut, eikä kylvetyt, eli heidän kantonsa juurtuneet maahan; niin että he kuivettuvat, kuin tuuli heidän päällensä puhaltaa, ja tuulispää vie heidät matkaansa niinkuin akanat.
25 Ruotge'ma hu'nea Ra Anumzamo'a amanage huno nehie, Ina vahete hunteta nagrikna vahe mani'ne huta hugahaze?
Keneenkä te siis minun verrata tahdotte, jonka kaltainen minä olisin? sanoo Pyhä.
26 Kavua kesga hunka monafima me'nea hanafitmina iza trora hu'nefi ko? Ra Anumzamo agrake tro huzmanteteno, nama'a hanafitami me'neana, ana maka keno antahino nehuno, mago magomofona agi'a amitere hu'ne. Agrira tusi'a hankave'a me'negu huno kegava higeno, mago'mo'e huno fananea nosie.
Nostakaat silmänne korkeuteen ja katsokaat, kuka ne kappaleet luonut on, ja vie edes heidän joukkonsa luvulla? kutsuu ne kaikki nimeltänsä? Hänen varansa ja väkevä voimansa on niin suuri, ettei häneltä mitään puutu.
27 Hagi na'a higeta tamagra Israeli vahera Jekopu naga'mota amanage hutma ke hakarea nehaze, Ra Anumzamo'a knazantia nonkeno fatgo avu'avara hunorante hutma nehaze.
Miksis siis sinä Jakob sanot, ja sinä Israel puhut: minun tieni on Herralta salattu, ja minun oikeuteni käy minun Jumalani ohitse?
28 Tamagra ontahi'nazafi? Tamagrira ontamasami'nazafi? Ra Anumzamo'a fanane osuno manivava Anumza mani'ne. Ama mopafima maka zama me'nea zantamina, agrake tro hu'ne. Magore huno agrira kasrora ahege, avesra hugera osugahie. E'ina hu'neankino mago vahe'mo'a agri antahi'zana hakenora eri forera osugahie.
Etkös tiedä? etkös ole kuullut? Herra ijankaikkinen Jumala, joka maan ääret on luonut, ei väsy eikä näänny; hänen ymmärryksensä on tutkimatoin.
29 Hankavezmima omne'nea vahera Ra Anumzamo'a hankavea nezamino, hankavezamima omanegezama kasrokasarama nehaza vahera mago'ene hihamua sotu huno nezamie.
Hän antaa väsyneille voiman, ja väettömille kyllä väkeä.
30 Kasefa mofavreramimo'za zamavesra kosara hugahaze. Hankave kasefa vahe'mofonena hankavezmia omanesige'za traka hugahaze.
Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, ja nuoret miehet peräti lankeevat;
31 Hianagi Ra Anumzamofonte'ma, amuha nehu'za zamentintima nehaza vahe'mo'za, kasefa hankave eneri'za tumpamo hiaza hu'za haresga hu'za vano nehu'za, zamagama resnazana zmasafekura nosu'za, kama vanazana zamavesra osugahie.
Mutta jotka Herraa odottavat, ne saavat uuden voiman, niin että he menevät siivillä ylös kuin kotkat; että he juoksevat ja ei näänny, he vaeltavat ja ei väsy.
