Aizaia 35

1 Ka'ma kokamo'ene hagege kokamokea muse hugaha'e. Hagi hagege kokampina krokasiema nehaza flauamo marerino amosrea ahentesnigeno, ana hagege kokamo'a muse hugahie.

Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja.

2 Hagege kokantamimpine maka kaziga flauamo'a amosre aheno avinetesigeno, ana kokamo'a muse zagame huno muse hugahie. Ana kokamofo avasase'amo'a, Lebanoni zafa ta'nopamofo konaririgna nehina, Kameli agonane Saroni agupomofo konaririgna hugahie. Ana hanige'za Ra Anumzana tagri Anumzamofo hankave'ane masa'anena kegahaze.

Se kauniisti kukoistaa ja iloitsee ilolla ja riemulla. Sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kunnian, meidän Jumalamme ihanuuden.

3 Hanki hanavezmima omne'nea zamazana zamazeri hankavenetino, zamarenamo'ma havizama hunege'zama zamahirahiku'ma nehaza zamare'nanena zamazeri hankavetinke'za oti hankavetigahaze.

Vahvistakaa hervonneet kädet, voimistakaa horjuvat polvet.

4 Antahintahi hakarema nehu'za koroma nehaza vahera amanage hutma zamasamiho. Koro osutma oti hankavetiho. Na'ankure tamagri Anumzamo'a eno nona huno tamagri ha' vahera eme zamazeri haviza nehuno, tamagu vazigahie.

Sanokaa hätääntyneille sydämille: "Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso, teidän Jumalanne! Kosto tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät."

5 Hanki zamavu asuhu vahe'mo'za zamavua negesnage'za, zamagesa ankanire vahe'mo'za, zamagesa antahigahaze.

Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.

6 Ana nehina zamagama haviza hu'nesnia vahe'mo'za, dia afu'mo haru huno marerino tamino nehuno vano hiaza hu'za vano hugahaze. Hagi keagama osu vahe'mo'za ranke hu'za muse zagamera hugahaze. Na'ankure hagege kokampintira timo'a restisti huno tina hageno ka'ma kokampina vuno eno hugahie.

Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.

7 Zagemo'ma te hagegema hu'nea kokampina tiru efore hugahie. Hagegema higeno tima omane'nea mopafintira, kampui tintamimo nehanatisnigeno, kora hagege mopa me'nege'za afi kramo'za nomagi'za mani'nafina, trazamo'ene barozamo'ene hageno marerigahie.

Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Aavikkosutten asunnossa, missä ne makasivat, kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.

8 Hagi anantera rankarega me'nesnige'za, ana rankankura Ruotage Avu'ava'mofo Rankane hu'za agia ahegahaze. Hanki ana kantera agruma osu'nesnaza vahe'mo'za kana vano osugahaze. Anumzamofo vahe'mo'zage ana kampina vano hugahaze. Ana nehanage'za neginagi zamavu zamava'ma nehaza vahe'mo'za ana kantera vano osugahaze.

Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy-eivät hullutkaan.

9 Laionimo'ene afi zaga kafamo'za ana kampina vano osugahaze. Hianagi Ra Anumzamo'ma zamagu vazino ete zamavare'nesnia vahe'mo'za ana kampina zamagrake vano hugahaze.

Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat.

10 Ra Anumzamo'ma zamagu vazino ete zamavare nesnia vahe'mo'za muse hume ne-eza, Jerusalemi kumapina muse zagame hu'za efregahaze. Hagi mevava musezamo zamasenirera kini fetorikna huno megahie. Tusi'a musezamo zamagripina aviteteno varehi ramigahie. Ana hina zamasu zamo'ene zamarimpa kna hu'zamo'a zamatreno fregahie.

Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.