< Aizaia 34 >

1 Maka kokankokama mani'naza vahe'mota erava'o hu'neta tamagesa anteta antahi so'e hiho. Anama nehanagetma ama mopamokane, ama mopafima ana maka'zama me'nana zamokanena ama nanekea kagesa antenka antahio.
Tulkaat, te pakanat, ja kuulkaat, kansat ottakaat vaari; maa kuulkaan ja mitä siinä on, maan piiri ja kaikki, mitä siinä syntyy.
2 Ra Anumzamo'a maka kokankokama nemaniza vahekura rimpa ahenezamanteno, sondia vahezmigura tusi arimpa ahezmanteankino, zamahe hana hugahie. Ana nehuno ana vahera zamatrenige'za zamahe'za rugitagi atregahaze.
Sillä Herra on vihainen kaikille pakanoille, ja on närkästynyt kaikille heidän joukoillensa; hän on heitä kiroova, ja antaa teurastaa heitä.
3 Hagi anama hanigeno'a tamagerfa hu'za fri'naza zamavufaga eri'za asezmantegara osugahie. Ana hanigeno fri zamavufagamo'a amne zankna huno me'neno hinimna vugahie. Hagi korazamimo'a agonafina avitegahie.
Heidän lyötynsä pitää heitettämän pois, niin että pahan hajun pitää tuleman heidän ruumiistansa, ja vuoret kuohuman heidän verestänsä.
4 Hagi monafinti hanafi tamimo'a atafari neramisnigeno, mago avontafe'ma regazariaza huno monamo'a regazarino vugahie. Ana nehina monafima me'ne'za remsama nehaza zantamina, zagema ikama hanafi tamimo'zanena, wainimofo ani'namo harari huramiaza nehanigeno, fiki zafamo hagege huno mopafi evuramiaza hugahaze.
Ja koko taivaan joukko pitää mätänemän, ja taivas pitää käärittämän kokon niinkuin kirja; ja kaikki hänen joukkonsa putooman niinkuin lehti putoo viinapuusta, ja niinkuin kuivettunut lehti fikunapuusta.
5 Hagi Ra Anumzamo'a huno, Bainati kazinimo'a monafima me'nea zantamintera eri'zama'a eri vagareteno, Edomu kumate vahe'ma zamazeri haviza hugahue hu'nama hu'noa vahe zamahe fri vagareku uramianki keho.
Sillä minun miekkani on taivaissa juovuksissa; ja katso, sen pitää tuleman alas Edomin päälle ja kirotun kansan päälle, sitä rankaisemaan.
6 Sipisipi afutamine meme afutmima ofama hunaku'ma ahenegizageno, koramo'ene kre'areti afo'va'amo'ma kazintegama hantohantoma nehiankna kazi Ra Anumzamo'a eri'neankino, e'inahukna huno Ra Anumzamo'a rama'a vahe Bozra rankumapi nezmaheno ana maka Edomu mopafima mani'naza vahera ana zanke huno tusi'a vahe zamahegahie.
Herran miekka on verta täynnä, ja on paksu lihavuudesta, karitsain ja kauristen verestä, ja jääräin munaskuiden lihavuudesta; sillä Herralla pitää oleman uhri Botsrassa, ja suuri teurastaminen Edomin maalla.
7 Hagi afi bulimakao afutamine, anenta ve bulimakao afutamine, hankave bulimakao afutaminena ana zanke huno zamahe frigahie. Ana hanigeno mopazmifina koramo'a tagiramino avinetesnigeno, zamafova'amo'a kugusopafina avitegahie.
Yksisarvillisten pitää myös kulkeman alas heidän kanssansa, ja mullit syötettyin härkäin kanssa; sillä heidän maansa pitää juopuman verestä, ja heidän multansa lihavaksi tuleman lihavuudesta.
8 Na'ankure Ra Anumzamo'a mago kna ko huhampri'ne. Ana hu'neankino ana kafuma esanigeno'a, Jerusalemi kuma'ma ha'ma rente'naza Idomu vahera nona huno hara renezmanteno, (Saioni) Jerusalemi kumara agu'vazigahie.
Sillä ne ovat Herran kostopäivät, ja kostamisen vuodet, Zionin tähden.
9 Hagi Idomu mopafima me'nea tintamimo'a evuno fukinkna hugahie. Ana nehanigeno kugusopamo'a evuno salfa havere teve reaza nehanigeno, mopazamimo'a fukimo tevefi reaza huno teveregahie.
Silloin sen ojat muutetaan pieksi, ja hänen multansa tulikiveksi; ja sen maakunta pitää muuttuman palavaksi pieksi,
10 Hagi feru'ene kenage enena ana tevemo'a tevava nehanigeno, tusi toki huvava hugahie. Ana hanigeno Idomu mopafina henkama fore hu anante anante'ma hu'za vanaza knafinena vahera omanitfa hina, ana mopafina mago vahe'mo'e huno vano vano osutfa hugahie.
Jonka ei pidä päivällä eikä yöllä sammuman, mutta savun pitää siitä ijankaikkisesti nouseman; ja se pitää hävitettämän suvusta sukuun, niin ettei yhdenkään pidä käymän sen lävitse ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
11 Ana nehina ka'ma kopima nemaniza komutomo'ene, kotkoti namamo'zane tumpa namaramimo'ene kazin tumpamo'zanena ana mopa eri nafa'a hugahaze. Ra Anumzamo'a ana mopa atreni'geno havizantfa huno, mago have kevu eri tru hunteaza hugahie. Hagi agra nomofo za'za'ane mareri'anema eri fatgoma hu'zama negaza nofikna huno kumara eri haviza hutresigeno ka'ma koka fore huno mago'zana omanegahie.
Vaan ruovonpäristäjäin ja tarhapöllöin pitää sen omistaman, yökköin ja kaarneitten pitää siellä asuman; sillä hän on vetävä nuoran sen ylitse, niin että sen pitää autioksi tuleman, ja ojennuskiven, niin että sen pitää tyhjäksi tuleman.
12 Hagi Idomu mopafima zamagima me'nea vahe'ene kva vahe'enena omanitfa hanageno, kinima maniga vahetamina magore hu'za omanigahaze.
Niin että sen herrat pitää kutsuttaman herroiksi ilman maakuntaa: ja kaikki sen pääruhtinaat pitää saaman lopun.
13 Mani'nezama vaheku'ma kegavama nehaza zaza nontamintera ave've trazaramimo hageno marenerisigeno, agaso trazane havi tra'zamo'zanena hankave vihu keginazmirera hage'za marerigahaze. Ana nehanigeno anampina afi kraramimo'ene ostretiema nehaza mananinkna namamo'za e'za no eme ki'za manigahaze.
Ja orjantappurat pitää kasvaman hänen salissansa, nokulaiset ja ohdakkeet sen linnoissa; ja pitää oleman lohikärmeitten asumasia ja yökköin laitumet.
14 Hagege kokampima nemaniza afi zagagafaramimo'za, anampina e'za eme atru nehanage'za, afi meme afutamimo'za anampina emani'neza krafage hugantu hugama hugahaze. Ana nehanageno kenage'ma vanoma nehia zaga lilitiema nehaza zagamo anampina emasegahie.
Silloin pitää metsän eläimet kohtaaman toinen toistansa, yhden liekkiön pitää toista huutaman; ja kauhiat yölinnut pitää myös siellä asumasiansa saaman ja siellä levon löytämän.
15 Hanki anampina ko'mutomo no eme kino amura anteteno kegava hu'nesnigeno, horahora hina agekona'areti rutareno refitentegahie. Ana nehanigeno tumpamo'za veate veate e'za anampina emanigahaze.
Hyypiän pitää myös siellä pesänsä pitämän ja muniman, hautoman ja kuoriman sen varjon alla; ja korpihaukat parinensa pitää myös sinne kokoontuman.
16 Hagi Ra Anumzamofo avontafepi me'neanki haketa hampriho. Ana maka kema hunte'nea zagagafa maka evaga neresnage'za, mago'mo'e huno ana zagagafamo'a agrakura omeno, tare tare huno etere hugahie. Na'ankure Ra Anumzamo agra'a agipinti e'ina huo huno huntesnigeno, Agri'a Avamu'mo zamavare atru huno zamavareno egahie.
Etsikäät nyt Herran kirjaa ja lukekaat: ei yhtään näistä pidä puuttuman, ei pidä näistä kaivattaman yhtä eli toista; sillä hän on se, joka minun suuni kautta käskee, ja hänen henkensä tuo sen kokoon.
17 Hanki inante manitere hugahazafi, Ra Anumzamo Agrake nofira mesarimi huno erinte fatgo huno keteno mopa refko huno zamisnige'za, mofavre kase anante anante hu'za mani'neza henka'anena mani vava hu'za vugahaze.
Hän heittää arpaa heistä, ja kädellänsä jakaa mitan heidän seassansa; että heillä pitää siellä oleman perintö ijankaikkisesti, ja suvusta sukuun siellä asuman.

< Aizaia 34 >