Aizaia 27
1 Hagi ananknafina hagerimpi vanoma nehia osifavegu'ma Leviataniema nehaza osifavea Ra Anumzamo'a hankavenentake huno asanenea bainati kazima vahe'mofoma amanoviziga bainati kazinu hagerimpima vanoma nehia osifavea ahe frigahie.
Silloin on Herra kovalla, suurella ja väkevällä miekallansa etsivä Leviatania, joka on pitkä kärme, ja Leviatania, joka on kiperä kärme; ja on tappava lohikärmeen meressä.
2 Hagi ana knafina knare waini hozagura amanage huno zagamera hugahie.
Silloin pitää oleman punaisen viinan viinamäen; laulakaat hänestä:
3 Nagra Ra Anumzamo'na ana waini hoza kegava nehu'na, mika zupa tina ami vava nehu'na, vahe'mo'ma eno emeri haviza hu'zankura zagene haninena kegava huvava nehue.
Minä Herra varjelen hänen, ja kastan hänen aikanansa, ettei hänen lehtensä hukkuisi, minä varjelen häntä päivällä ja yöllä.
4 Hagi menina ana waini hozagura narimpa ahenontoe. Hagi Nagrama kesnugeno havi trazamo'ene ave've trazamo'ma ana hozafima hageno marerisnige'na, ha' huzmantena zamarehapatitena ana trazana tevefi hanavazi'na kre fanane hugahue.
En ole minä vihainen. Voi jos minä saisin sotia ohdakkeiden ja orjantappurain kanssa! niin minä menisin heidän tykönsä, ja polttaisin heidät kaikki tyynni.
5 Hianagi nagriku'ma kegava hunantegahie huno'ma hania vahe'mo'a, Nagrane arimpa fru huno nemaniankino, e'i anamo'a tamage huno nagrane arimpa fru huno manigahie.
Hän on minua tallella pitävä, ja toimittava minulle rauhan; rauhan on hän vielä sitte minulle saattava.
6 Hagi mago kna neankino ana knama esanige'za, Jekopu naga'moza waini zafamo'ma hiaza hu'za rafuna nere'za, agata hage'za amosare ahe'za raga ahentesagano maka ama mopafina avitegahie.
Siihen on se kuitenkin joutuva, että Jakob juurtuu ja Israel vihoittaa ja kukoistaa, niin että he maan piirin hedelmällä täyttävät.
7 Hagi Ra Anumzamo'a Israeli vahe'mokizmi ha' vahe'ma zamazeri haviza hu'neaza huno, Israeli vahera zamazeri havizana nosuno, Israeli nagamokizmi ha' vahe'ma zamahe fri'nea zana huno, Israeli vahera zamahe nefrio? I'o, anara nosie.
Eikö hän kumminkaan tule lyödyksi, niinkuin hänen vihollisensa lyövät häntä? ja eikö hän tule tapetuksi, niinkuin hänen vihollisensa häntä tappavat?
8 Ra Anumzamo'a naga'a arimpa ahezamanteno zamatrege'za vu'za vahe moparega kina ome hu'naze. Agra arimpa ahenezamanteno, zage hanati kazigati hankave zaho atufeno eno maka'za eri harafi huno viaza huno zamazeri harafi huno vu'ne.
Vaan sinä tuomitset heitä määrällä, ja kirvoitat heitä sittekuin sinä ankaralla tuulellas olet heitä murheelliseksi saattanut, koska idästä tuulee.
9 E'ina hu'negu (Jekopu) Israeli vahe'mokizmi kefozamo'ene kumi'mo'enema vagamaresniana magoke kanke me'ne. Havi anumzante'ma ofama nehaza have ita ru tamana tamanu nehu'za, Asera havi anumzamofo amema'ama zafarema antrente'nezama mono'ma hunentaza kumatamina eri haviza nehu'za, mnanentake'za insensima kre manama nevaza ita ru tamana tamanu hutreho.
Sentähden pitää Jakobin synti sen kautta anteeksi annettaman; ja se on siitä kaikki hyödytys, että hänen syntinsä otetaan pois, koska hän tekee kaikki alttarin kivet niinkuin tuhaksi muserretut kivet, ettei yhtään metsistöä eli kuvaa pidä enää jäämän.
10 Na'ankure hankavenentake vihuma me'nea kumamo'a menina haviza huno me'ne. Ana higeno ana kumapima nemaniza vahe'mo'za koro fre'za omanizageno, mago ka'ma kokankna higeno anampina bulimakao afu anentamo'za emanine'za traza nene'za, ne'onse zafamofo ani'naramina vatari'za nevaga neraze.
Sillä vahvan kaupungin pitää yksinänsä oleman, kauniit huoneet hyljättämän ja jätettämän niinkuin korpi; niin että vasikat käyvät siellä laitumella, oleskelevat siella ja pureskelevat oksia.
11 Hanki ana zafa azankuna tamimo'ma hagegema huteno'a hantagino mopafi evu neramige'za a'nemo'za zogi'za tevefi krazageno nere. Na'ankure ana vahe'mo'za ke ontahi vahe mani'naze. E'ina agafare azeri fore'ma hu'ne'mo'a zamasunkura huozmantegahie. Ana hu'neankino tro'ma huzmante'nea ne'mo'a asunkura huno zamatresnige'za omanigahaze.
Hänen oksansa pitää murtuman kuivuuden tähden, niin että vaimot niillä valkeata tekevät; sillä se on ymmärtämätöin kansa, sentähden ei myös se, joka heidät tehnyt on, armahda heitä, ja joka heidät luonut on, ei ole heille armollinen.
12 Hagi ana knafina Ra Anumzamo'a maka mopafima Israeli vahe'ma mani'nazana zamavare tru hugahie. Yufretisi tinteti agafa huteno vuno, Isipi tinkenarega vanigeno, vahe'mo witi refuzafupeno zogiaza huno vahe'a magoke magoke zogi tru hugahie.
Silloin on Herra heittävä meren rannasta Egyptin virtaan, ja te Israelin lapset kootaan yksi toisensa perästä.
13 Hagi ana knafina ufemo'a rankrafage nehanigeno, Israeli vahe'ma Asiria mopare'ene Isipi mopare'ma vu'za kinama ome hu'naza vahe'mo'za Jerusalemi kumate e'za Ra Anumzamofona ruotage'ma hu'nea agona'are monora eme huntegahaze.
Silloin soitetaan suurella basunalla, niin tulevat kadotetut Assyrian maalla, ja karkoitetut Egyptin malla, ja rukoilevat Herraa pyhällä Jerusalemin vuorella.
