< Aizaia 26 >

1 Hagi ana knama efore'ma hanige'za, Juda mopafima nemaniza vahe'mo'za ama zagame hugahaze. Rankumatimo'a hankaveti'ne hu'za hugahaze. Ra Anumzamo'ma tagu'ma nevazia zamo'a hankave kuma keginagna huno kegava hurantegahie.
Siihen aikaan pitää Juudan maassa tämä veisu veisattaman: meillä on vahva kaupunki, hän pani autuuden muuriksi ja varjelukseksi.
2 Rankumamofo keginare kafantamina anagita eri hagaro hinke'za, fatgo veamo'za efreho. Ana maka zupa Anumzamofona amagenentaza vahe mani'naze.
Avatkaat portit, vanhurskaan kansan, joka uskossa pysyy, käydä sisälle.
3 Hagi maka zupa Kagrikuma antahintahima nehia vahe'mofona, knare zamarimpa frua nezamine. Na'ankure Kagrite zamentintia nehaze.
Sinä pidät aina rauhan, vahvan lupaukses jälkeen; sillä sinuun turvataan.
4 Ra Anumzamofonku maka knafina antahi nemita tamentintia Agritera hanune. Na'ankure Ra Anumzana tagri Ra Anumzamo'a mevava hanavetia Agrake mani'ne.
Sentähden luottakaat Herraan ijankaikkisesti; sillä Herra, Herra on kallio ijankaikkisesti.
5 Hagi zamavufaga rama nehaza vahera zamazeri fenkami netreno, rankumazmia ahe pasru higeno mopafi evuramino kugusopase'ne.
Ja hän notkistaa alas ne, jotka korkialla asuvat, hän alentaa korotetun kaupungin; hän sysää sen maahan, niin että se tomussa makaa,
6 Hagi zamunte omne'ne vahe'ene, knazama e'neriza vahe'mo'za, zamagiareti rentrako hu'za rankumamo'ma haviza higeno kugupama me'nefina vano nehaze.
Että hän jaloilla poljetaan, vaivaisten jaloilla ja köyhäin kantapäillä.
7 Hagi fatgo vahe'mo'zama vanoma nehaza kamo'a pehe hu'nege'za kana nevazagenka, fatgo vahe'mo'zama vanoma hanaza kana Ra Anumzamoka erinte fatgo nehane.
Mutta vanhurskasten tie on tasainen; sinä ojennat vanhurskasten polut.
8 Ra Anumzamoka tagra Kagri kasegemo'ma hihoma hu'nea kante amage nenteta kavega nentone. Ana nehuta Kagri kagima ahentesgama huzankura tagu'areti tavesinentone.
Herra, me odotamme sinua oikeutes tiellä; sydän himoitsee sinun nimeäs ja muistoas.
9 Kenagera nagu'amo'a tusiza huno kavesinegantegeno, nanterana avamunimo'a kagrane manisia zankura tusiza huno ave'nesie. Hagi kagrama fatgo hunka'ma refko'ma nehana kavukvazamo'a ama mopafina me'nege'za, fatgoma huno mani avu'ava zana ama mopafi vahe'mo'za rempi hu'za nentahize.
Minä halajan sinua sydämestäni yöllä, minun henkeni valvoo myös minussa varhain sinun tykös; sillä kussa sinun oikeutes maakunnassa on, niin maan piirin asuvaiset oppivat vanhurskautta.
10 Hianagi kefozama nehaza vahe'ma kasumantagi nezmantanke'za, fatgoma huno mani avu'ava zana rempi hu'za nontahize. Fatgo vahe'ma nemaniza mopafi mani'nazanagi, kefo avu'avaza huvava hu'za nevu'za, Kagri hihamu hankaveka'agura zamagesa nontahize.
Mutta ehkä jumalattomille armoja tarittaisiin, niin ei he opi kuitenkaan vanhurskautta, vaan tekevät ainoastaan pahaa oikeuden maalla; sillä ei he näe Herran kunniaa.
11 Ra Anumzamoka Kagra kazana erisga hunka zamazeri haviza hunaku nehananagi, zamagra anazana nonkaze. Kagra zamazeri zamagaze nehunka, vaheka'ama tusizama hunka kavesi nezmantana zana erinte ama hananke'za negesnagenka, ha' vahekama te fanane hanie hunkama retro'ma hunte'nana tevemo ana vahera te fanane hugahie.
Herra, sinun kätes on ylennetty, vaan ei he sitä näe; mutta kuin he sen nähdä saavat, niin he häpiään tulevat kansan kiivaudesta, ja vielä sitte tuli sinun vihollises kuluttaa.
12 Ra Anumzamoka Kagrake'za tarimpa frua tagrira neramine. Na'ankure maka zama nehuna zana Kagri hankaveretike nehune.
Mutta sinä, Herra, saatat meille rauhan; sillä kaikki, mitä me toimitamme, olet sinä meille antanut.
13 Ra Anumzana tagri Anumzamoka, ru vahe'mokizmi kva vahe'mo'za tagrira kegava hurante'naze. Hianagi Kagri kagige husga hunegantone.
Herra meidän Jumalamme: muut herrat tosin meitä myös vallitsevat paitsi sinua; mutta me muistamme ainoastaan kuitenkin sinussa sinun nimeäs.
14 Hagi fri'naza vahe'mo'za kasefara hu'za omanisageno, fri'zama vu'namo'za ete oraotigahaze. Kagra zamazeri haviza nehunka, zamazeri fenkami atranke'za haviza hu'naze. Zamazeri fanene hanke'za vahe'mo'za zamagekani nezmante'za, zamagesa antahi nozamize.
Ei kuolleet eläviksi tule ja nukkuneet ei nouse; sillä sinä olet heitä etsinyt ja hävittänyt, ja kaiken heidän muistonsa kadottanut.
15 Hianagi Ra Anumzamoka mopatia eri ra nehunka, tazeri rama'a nehunka, mopatimofo ometre emetrema hu'nea agema'a miko erira nehunka eri za'za nehanketa, Kagrira rankagi negamune.
Mutta sinä, Herra, olet lisännyt kansaa, sinä Herra olet lisännyt kansaa, sinä olet kunnialliseksi tullut; sinä olet pannut heitä kauvas maailman ääriin.
16 Ra Anumzamoka, kagra vahekama zamazeri havizama hanke'za hankavezamia nomane. Hianagi zamagra zamasunku nehu'za, ete kagrite e'za sumisumi hu'za nunamuna Kagritega hu'naze.
Herra, kuin tuska tulee, niin sinua etsitään: koskas heitä kuritat, niin he parkuvat surkiasti.
17 Hagi amu'ene hu'nea a'mo mofavre kasente'naku nehuno ata negrigeno maseno rukrahe krahe nehuno krafa nehiaza huta, Ra Anumzamoka kagri kavurera tusi'a knaza enerita tatazanku hu'none.
Niinkuin raskaalla vaimolla, kuin hän synnyttämällänsä on, on ahdistus, ja hän parkuu kivullansa, niin meille myös tapahtuu, Herra, sinun kasvois edessä.
18 Hagi tagranena tamu'ene hu'neta tata negrigeta rukrahe krahe nehunanagi, zaho kasente'none. Ana nehuta ama mopafi vahera zamagura novazune. Ana higeta ama mopafima manisaza vahera kase ozmante'none.
Me olemme raskaat ja meillä on kipu, niinkuin tuulen synnyttäväisellä; emme kuitenkaan voi maata auttaa, eikä maan piirin asuvaiset tahtoneet langeta.
19 Hianagi Kagri vahe'mo'zama fri'nafintira oti'sageno, zamavufagamo'a kasefa hanige'za manigahaze. Hagi fri'za kugupama se'naza vahe'mo'za oti'za muse zagame hugahaze. Na'ankure nanterama osi ata ko neriaza hunka ama mopa ru kasefa nehunka, fri'naza vahera fri'nafintira zamazeri otinka zamasimura zamigahane.
Mutta sinun kuollees elävät, ja minun kuolleet ruumiini nousevat jälleen kuolleista. Herätkäät ja kerskatkaat te, jotka makaatte maan alla; sillä sinun kastees on viheriäisen kedon kaste, ja maa on kuolleet itsestänsä antava.
20 Nagri vahe'mota nontamifi unefreta, tamefira kafana erigiho. Osi'a knafi frakita mani'nenkeno Anumzamofo arimpa ahe'zamo'a evino.
Mene, kansani, ja käy sisälle kammioos, ja sulje sinun oves jälkees; lymytä sinus silmänräpäykseksi, niin kauvan kuin viha käy ylitse.
21 Keho Ra Anumzamo'a agrama nemania kuma'afinti atiramino, ama mopafima nemaniza vahe'mokizmi kumi'mofo nona huno zamazeri haviza hunaku ne-e. Hagi mago'a vahe'mo'ma vahe'ma aheno eriragi'nesnia korana ama mopamo'a erinte ama hugahie. Iza'zo ra hazenkema hu'nesnaza vahera zamazeri ante ama hanige'za kegahaze.
Sillä katso, Herra on käyvä ulos siastansa etsimään maan asuvaisten pahuutta heidän päällensä; niin että maa ilmoittaa heidän verensä, ja ei niitä enää peitä, jotka hänessä tapetut ovat.

< Aizaia 26 >