Aizaia 17

1 Hanki Damaskasi rankuma'ma havizama hania zamofo nanekea Ra Anumzamo'a amanage huno hu'ne, Damaskasi rankuma'mo'a knare'ma huno menima me'nea zana huno omaneno, haviza huramino mopafi hihi huno megahie.

Tämä on Damaskun kuorma: katso, ei Damaskun pidä enää oleman kaupunkina, vaan rauvenneen kiviroukkion.

2 Ana nehanigeno Aroerima me'nea kumatamimpintira vahe'mo'za atre'za vu'za e'za nehanageno, anampina sipisipi afu'mozage mani'nesnage'za, zamazeri korora osugahaze.

Aroerin kaupungeista pitää luovuttaman, niin että karja käy siellä laitumella, ja ei heitä kenkään aja ulos.

3 Hanki ha' vahe'mo'za e'za Efraemi mopafima me'nea kumate'ma hankavenentake vihuma hu'naza zana eri haviza nehu'za, Damaskasi kumate'ma kinima nemaniza zana eri netre'za, osi'a naga'ma ofri'za manisaza Aramu vahera zamazeri fanene hugahaze. Ana hanage'za Israeli vahe'mokizmima hiaza huno hankavezmia omenegahie huno Monafi sondia vahe'mofo Ra Anumzamo'a huvempa hu'ne.

Ja Ephraimin linnat pitää tuleman perikatoon, ja Damaskun valtakunta. Ja jääneen Syriassa pitää oleman, niinkuin Israelin lasten kunnia, sanoo Herra Zebaot.

4 Hanki ana knama esigeno'a, Israeli vahera hanavezmimo'a evuramisnigeno, zamavufagamo'a hariri huno zaferinare akamregahie.

Silloin pitää Jakobin kunnian ohukaiseksi tuleman, ja hänen lihavan ruumiinsa laihaksi.

5 Ana nehina mago vahemo Refaimi agupofinti witi raga vasageno, e'nerino mago mago atreankna hu'za osi'a vahe manigahaze.

Sillä hänen pitää silloin tuleman, niinkuin koska joku kokois laihoa elonaikana, ja niinkuin koska joku korjais tähkäpäitä käsivarrellansa, ja niinkuin joku noukkis tähkäpäitä Rephaimin laaksossa,

6 Ana nehina olivi zafare kanonteti amasagino ruharari higeno amuzare'ma osi'a olivi raga tareo 3'o 4'o 5fu'a meaza hu'za osi'a vahe manigahaze huno Israeli vahe'mokizmi Ra Anumzamo'a huvempa hu'ne.

Ja joku jälkinoukkiminen tulis; niinkuin koska joku puhdistaa öljypuita, ja on kaksi eli kolme marjaa ylhäällä latvassa, eli niinkuin neljä viisi marjaa riippuvat vielä oksissa, sanoo Herra Israelin Jumala,

7 Hagi e'i ana knafina zamagu'a rukrahe hu'za tro'ma huzmante'nea ne' Israeli vahe'mokizmi Ra Anumzama Ruotage'ma hu'nea ne'teke zamavua nege'za antahi amigahaze.

Silloin pitää ihmisen pysymän hänessä, joka hänen tehnyt on, ja hänen silmänsä pitää katseleman Israelin Pyhää,

8 Zamagra Asera havi anumzamofo amema'a zamazanteti'ma antre'za tro hunte'naza havi anumzantera zamena nonte'za, ana havi anumzante'ma ofama hu' itama tro'ma hunte'narera mnanentake zantamina kre mna vuontegahaze.

Ja ei katseleman alttareita, jotka hänen kätensä ovat tehneet, eikä sitä katsoman, jonka hänen sormensa tehneet ovat, eli metsistöitä taikka kuvia.

9 Hagi ana knafina ha' vahe'mokizmi ranra kumara Israeli vahe'mo'za hahu zamagatenere'za, ana kuma tamimpima nemaniza vahera zamahenati atregahaze. Ana hina ana kumatamimpina vahera omanisigeno, zafa tanopamo hageno marerino refitegahie.

Silloin pitää hänen väkevyytensä kaupungin tuleman niinkuin hyljätyn vesan eli oksan, joka oli Israelin lasten edestä hyljätty, ja pitää tuleman autioksi.

10 Na'ankure Israeli vahe'mota tamagu'ma vazi'nea Anumzana tamefi hunemita fraki havegantamia tamefi humi'naze. E'ina hu'negu megi'a onke'naza vahe'mofo havi anumzamofo knare waini hoza erita antegahaze.

Sillä sinä olet unhottanut sinun autuutes Jumalan, ja et ajatellut sinun väkevyytes kalliota; sentähden pitää sinun istuttaman ihania vesoja, mutta niin sinä olet istuttanut viina-oksia muukalaisille.

11 Hagi ana wainima hankresaza knazupa, ana nanteranke'za ana wainimo'a agata rehakrufeno marerino amosrea ahentegahianagi, tusi'a atama kri knama esigeno'a, ana wainimo'a raga rente so'ea osugahie. Na'ankure zamagra haviza hugahaze.

Istuttamisen ajalla sinä kyllä ahkeroitset, että sinun jyväs aikanansa kasvaisivat; mutta syksyllä, kuin sinun lyhteet korjaaman pitäis, saat sinä surullisen murheen siitä.

12 Hanki kokankoka kumategati sondia vahe'ma emeri atru nehaza vahe'mo'za zamagasasama neraza agasasankemo'a, tiramo'ma agasasama neriankna nehie!

Voi sitä peräti paljoa kansaa, se on pauhaava niinkuin meri; ja kansan hyminä on kohiseva, niinkuin iso vesi pauhaa.

13 Hagi rama'a tiramo sasa huno zamagasasama neriaza hu'za krafa hugahazanagi, hankavetino zamarotago hanige'za, ete rukrahe hu'za e'narega vugahaze. Ana nehu'za agonafima zaho'mo vemagu vemagu huno raisi hona'ama eri hareno viankna huno zamarotgo hanige'za fregahaze.

Tosin niinkuin iso vesi pauhaa, niin on kansa karkaava, mutta hän on kurittava heitä, ja heidän pitää kauvas pakeneman, ja vainoa kärsimän, niinkuin tomulle tapahtuu vuorella tuulelta, ja niinkuin ympyriäiselle tapahtuu tuulispäältä.

14 Hanki kinagama sege'za veamo'za tusi zamagogogu hu'naze. Hianagi nanterana ha' vahera omanizageno, ana korozana omane'ne. Hagi ha'ma hurante'za maka zantima eri'naza vahera Anumzamo'a e'inahu huno mizana zamigahie.

Katso, ehtoona on peljästys käsillä, ja ennen aamua ei he ensinkään ole. Tämä on heidän palkkansa, jotka meiltä ryöstävät, ja heidän perintönsä, jotka meiltä omamme tempaavat.