Aizaia 16

1 Moapu vahe'mota koro freta vuta Idomu vahe'mokizmi rankumate Sela umani'none. E'ina hu'neta kinimofona takisi zago amisnune nehuta, sipisipi anenta atronkeno Juda vahe kinima Jerusalemi kumate'ma mani'nere vu'za hu'none. Ana sipisipima avre'zama vanazana, hagege kokampima vu'nea karanka vu'za Saioni agonare vugahaze.

Lähettäkäät maaherran karitsat Selasta korven tyköä Zionin tyttären vuorelle.

2 Hagi nama anenta'mo anoma'a atreno megi mani'neno tahaza tahaza hiaza hu'za, Moapu mofa'nemo'za Arnoni tina taka hegahaze.

Mutta niinkuin lintu lentää pois, joka pesästänsä ajettu on, niin pitää Moabin tyttärelle tapahtuman Arnonin luotuspaikoissa.

3 Hagi Juda vahera zamasami'za, Antahiso'e huranteta taza hiho, ha' vahetimo'zama tarotago hazagetama koro'ma freta vu'nona vahera, hanimo'ma feru zagema resoma nehiaza huta tonara huneranteta, tamefira huoramiho. Ana nehuta ha' vahe'mofo zamazampina tavre onteho.

Pitäkäät neuvoa yhdessä, sanokaat tuomio, tee sinulles puolipäivän varjo niinkuin yö; kätke pois ajetut, ja älä ilomoita kulkioita.

4 Tazeri havizama nehaza vahe'mokizmigura korora freta onanki tamagra hankotigna huta mani'nenketa, tagra tamagrane manisune. Hagi tagra antahi'none, tazeri havizama nehaza vahera atre'za vanageno, knazamo'a vagaregahie. Ana hanige'za ha' vahetimo'za mago'ene hara hunorante'za mopatia atre'za vuho huta hugahaze.

Anna minun pois ajettuni asua tykönäs; ole Moab heidän varjeluksensa hävittäjää vastaan; niin vaivaaja saa lopun, kukistaja lakkaa, ja sotkuja taukoo maassa.

5 Hanki ana'ma hutena ana knafina Deviti nagapinti fatgoma huno'ma keagama refkoma hania nera mago efore hugahie. Ana ne'mo'a vahe'a avesi nezmanteno, fatgo avu'ava huno kegava hunezmanteno, vea'amokizmi nanekea antahi so'e huteno, mago avamenteke anteno refko hugahie.

Mutta istuin valmistetaan armosta yhdelle istua, totuudessa, Davidin majassa, tuomita ja etsiä oikeutta, ja pikaisesti toimittaa vanhurskautta.

6 Hagi Moapu vahe'mo'zama zamavufaga rama hu'naza nanekea hago tagra antahi'none. Zamagra mago'a vahera zamagatere'none nehu'za, ra zamagi eri nanekege nehu'za, havige hu'za vahe'mokizmia ki'za zokago ke hunezmantaza vahe mani'naze. Ana hu'negu Moapu vahera havigehu vahe mani'nazanki, ke'zamia antahi ozamiho.

Mutta me kuulemme Moabin ylpeydestä, että hän on aivan ylpeä, niin että hänen ylpeytensä, koreutensa ja vihansa on suurempi kuin hänen voimansa.

7 E'ina hu'negu zamatrenke'za Moapu vahe'mo'za Moapu mopagura zavira nete'za, Kir-Haresetiti'ma krepi rgama tagi'za eri hagege hu'za nenaza zankura zamagesa nentahi'za zavi krafa hiho.

Sentähden pitää yhden Moabilaisen itkemän toista, heidän pitää kaikkein itkemän; KirHaresetin (kaupungin) perustuksia pitää teidän huokaaman: ne ovat peräti kukistetut.

8 Hanki Hesbonima me'nea hozaramimo'a hagege nehigeno, Sibmanema me'nea waini hozamo'a ana zanke huno hagege hu'ne. Hagi mago'a kumapi kini vahe'mo'za ana waini hozafina e'za knare'ma hu'nea waini raga'aramina eme regatati hu'naze. Ana waini hozamofo agema'ama ometre emetrema hu'neana, Hesbonine Sibma rankumateti agafa huteno vuno, noti kaziga Jazeri ran kumate vuteno, zage hanati kazigama me'nea hagege kokantega vuteno, vuvava huno zage fre kaziga Fri'nea hagerinte uhanati'ne.

Sillä Hesbon on tullut autioksi maaksi, Sibmassa ovat viinapuut turmellut, pakanain herrat ovat sotkuneet hänen parhaat viinapuunsa, ja tulleet Jaeseriin asti, ja vaeltaneet korpea ympäri; hänen viina-oksansa ovat hajoitetut ja viedyt meren ylitse.

9 E'ina hu'negu Jaseli kumate vahe'mo'zama, Sibmama me'nea waini hozagu'ma zavi'ma atazankna hu'na nagranena zavirate'noe. Hesboni kumaku'ene Eleale kumakura navunu hu'ne. Na'ankure ko'ma kezati kantu kamama huta, ne'zama nevasagetama musema nehazaza huta musena osugahaze.

Sentähden minä itken Jaeserin tähden, ja Sibman viinapuun, ja vuodatan monta pisaraa Hesbonin ja Elalen tähden; sillä huuto on langennut sinun suvees ja tuloos!

10 Ne'zama vasagetama hozaregati'ma ne-etama tusi musema nehaza zana omanegeno, waini hozafinti'ma muse zagame'ma nehuta kezaneti'za zanena omanegeno, krepima rentra'ma nehe'zama muse kezama neti'za zane, kezankema nehu'za musema nehaza zana omnegahie. Na'ankure Ra Anumzamo'a eri atre vagare'ne.

Niin että ilo ja riemu lakkaa kedolla, ja ei viinamäissä iloita eikä huudeta, eli puserreta viinaa kuurnissa; minä olen lopettanut ilohuudon.

11 Ana'ma hige'na Moapu vaheku'ene Kir-Heresiti vahekura nasuragi zmantogeno, mago vahe'mo asuzampi mani'neno hapu zavena neheno zavi'ma ateankna hu'na nagu'areti hu'na zavirate'noe.

Sentähden minun sydämeni kumisee Moabin tähden kuin kantele, ja minun sisällykseni KirHareksen tähden.

12 Hanki Moapu vahe'mo'za kaza osu havi anumzamofo mono noma me'nea agonarega mareri'za mono'ma hunte'nazana, amne zante hanavezmia atre'za monora hunte'naze.

Silloin pitää ilmoitettaman, kuinka Moab on väsynyt korkeuksissa ja mennyt kirkkoonsa rukoilemaan, ja ei kuitenkaan ole mitään aikoin saanut.

13 Hanki ama'i Moapu mopamo'ma havizama hania zamofo nanekea, ko Ra Anumzamo keaga hunte'nea naneke.

Tämä on se, minkä Herra siihen aikaan puhui Moabia vastaan.

14 Hianagi menina Ra Anumzamo'a amanage huno nehie. 3'a kafufima zagore eri'za erigahaze huzama kema anakite'za, vahe'ma zamavrazage'za eri'zama enerige'zama ana kema eri knare'ma nehazaza hu'na Moapu mopamofo ra agine avasase zanena atresugeno zazatera menora ovanige'na zamazeri zamagaze hugahue. Ana hanige'za osi'amo'za ofri'za kasefa hu'za manigahaze. Hianagi zamagrira hanavezmia omanegahie.

Mutta nyt puhuu Herra ja sanoo: kolmena vuonna, niinkuin palvelian vuodet ovat, pitää Moabin kunnian, joka suuri on kaikissa kansoissa, tuleman pieneksi, niin että aivan vähä pitää jäämän, ja ei paljo.