Hivru 6
1 E'ina hu'negu Kraisinku'ma onensi mofavremofo hiaza huta rempima huneramuna zana netretma, nena vahe avamente mani'nenketa, ko'ma fri avu'avazampintima tamagu'a rukrehe hutma Anumzamofonte tamentinti hiho huta tamasami'nona kea, tamasami vava huta ovugahune.
Sentähden antakaamme Kristuksen opin alun sillänsä olla, ja ruvetkaamme niihin, jotka täydellisyyteen saattavat: ei vasta-uudesta perustusta laskein parannukseen kuolevaisista töistä ja uskoon Jumalan päälle,
2 Mono tima frezamofo nanekegi, azama anteno nunamuma hu'zamofo nanekegi, fripinti'ma oti zamofo nanekegi, eteno henkama refko hanigeta manivava hanaza'zamofo naneke mago'ane huama huta tamasami vava osugahune. (aiōnios g166)
Kasteen oppiin, kätten päällepanemiseen, kuolleitten ylösnousemiseen ja ijankaikkiseen tuomioon. (aiōnios g166)
3 Anumzamo'ma hu izoma hurantenesigeta, amane anazana hugahune.
Ja sen me tahdomme tehdä, jos Jumala muutoin sallii.
4 Hianagi iza'zo koma huzamige'za nentahiza, monafi musezama ke'za antahiza nehu'za, Avamura e'neriza,
Sillä se on mahdotoin, että ne, jotka kerran valaistus ovat, ja sitä taivaallista lahjaa maistaneet, ja ovat Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet,
5 Anumzamofo knare naneke ko eneriza, henkama esianknamofo hankave ke'za antahiza hu'nesamozama, (aiōn g165)
Ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa, ja tulevaisen maailman voimaa, (aiōn g165)
6 atre'za megi'a zante vute'za, etema e'za zamagu'ama eme rukrahema hu'zamo'a, tusi'a amuho huzamantegahie. Na'ankure kefozama hazazamo'a, Anumzamofo Mofavrea mago'ane aheza keka zafare nehantiza, vahe avufina agazea eri nemize.
Jos he lankeevat pois, että he vasta-uudesta parannukseen uudistettaisiin, jotka toistamiseen itsellensä Jumalan Pojan ristiinnaulitsevat ja pilkkana pitävät.
7 Ko'mo'ma mopafi runtegeno, avimzamo koti anivazu huno hageno nena raga'a retegeno Anumzamo ana mopa asomura hunenteno, hozama hankorino avimazama hankrenemofo aza nehie.
Sillä maa, joka sateen sisällensä särpää, joka usein sen päälle tulee, ja kasvaa tarpeellisia ruohoja niille, jotka sitä viljelevät, se saa siunauksen Jumalalta.
8 Hu'neanagi ave'ave trazamo'ene havi trazama nehagea mopa, magoa eri'za eriga osu'neankino, ana mopa Anumzamo hanigeno haviza hinkeno, tevemo tevagaregahie.
Mutta joka orjantappuroita ja ohdakkeita kasvaa, se on kelvotoin ja lähin kirousta, jonka loppu on, että se poltetaan.
9 Nafuheta tagra ama anahukna ke nehunanagi, tagra antahinone ama anazamo'a tamagritera fore osugahianki, tagra antahima tamunana knare tamavutmavama nehanageno, tamagu vazigahie huta nehune.
Mutta me toivomme teiltä rakkahimmat, parempaa ja sitä, mikä autuuteen sopii, ehkä me näin puhumme.
10 Anumzamo'a mago'mofonkuke osu'ne'kino, amuho huta eri'zama'ama erinenteta Agri'ma avesinenteta ruga'a mono vahe'ma kegava huzmanteta nevaza zankura agera okanigahie.
Sillä ei Jumala ole väärä, että hän unohtais teidän tekonne ja työnne rakkaudessa, jonka te hänen nimellensä osoititte, koska te pyhiä palvelitte ja vielä palvelette.
11 Hianagi tagri'ma tavenesiana, kasefa'ma huta ama mopare'ma mani'nenare vahe'ma avesinte'zana azeri hanavetineta vagare knarera unehanatita, amuhama hu'nemiza zana omerigahaze.
Mutta me halajamme, että jokainen teistä sen ahkeruuden osoittais, pitäin toivon vahvuuden hamaan loppuun asti,
12 E'ina hu'negu feru vahera omaniho. Hianagi amentintifine akohe'za avegante avu'avazampi mani'ne'za huvempa huzmante'nea zantamima erisintihare'naza vahekna hiho.
Ettette hitaiksi tulisi, vaan olisitte niiden seuraajat, jotka uskon ja pitkämielisyyden kautta luvatun perimisen saavat.
13 Hagi Anumzamo'ma huvempa kema Abrahama hunte'neana, magora Agri agetere anumzana omani'neankino Agra'a Agifi huvempa kea Abrahana hunte'ne.
Sillä Jumala, joka Abrahamille lupauksen antoi, koska ei hän taitanut yhdenkään suuremman kautta vannoa, niin hän vannoi itse kauttansa,
14 Nagra tamage kagrira asomu hunegantena, kagripinti fore'ma hanaza vahera zamazeri hakare hanenkeza rama'a vahe efore hugahaze hu'ne. (Jen-Agf 22:16, 17.)
Sanoen: totisesti tahdon minä siunaten siunata sinua ja enentäen enentää sinua.
15 Hu'negu akoheno avega anteno mani'neno Abrahamu'a, Anumzamo huvempama hunte'neazana erine.
Ja että hän kärsivällisesti odotti, niin hän sai lupauksen.
16 Hagi vahe'mo'zama huvempa kema hunakura, zamagrima zamagaterenea vahe'mofo zmagire hunte'za huvempa kezamia nehazageno, knazama amu'nozmifima me'neazana eriama higeno vaga nere.
Sillä ihmiset tosin vannovat sen kautta, joka suurempi on kuin he, ja se on kaiken heidän riitansa loppu, jos se valalla vahvistetaan.
17 Anahukna huno Anumzamo'a huvempa hu'neakino, anama huvempa hu'nea kemofona azeri hanavetino, erisanti haregahaze hu'nea vahetera huvempa huzmantene.
Jossa Jumala tahtoi lupauksen perillisille neuvonsa vahvuuden yltäkylläisesti osoittaa, vannoi hän valan:
18 Anumzamo'a huvempa hu'nea ke'ane, hugahuema hu'nea kemoke eri'ante amama hiana, Anumzamo'a havigea osugahie hu'ne. Ana hu'negu tagra maka havizama ne-enketa, Agritega freta vuta kasefa hanavea ome enerita, fore'ma hanigu tamentintima nehu'naza azeri hanavetigahune.
Että me kahden liikkumattoman kappaleen kautta, joissa mahdotoin on Jumalan valehdella, juuri vahvan uskalluksen pitäisimme, me jotka siihen turvaamme, että me taritun toivon saisimme,
19 Fore hanigu'ma tamentintima nehunazamo'a, ventemofo azerintegeno nemania nofikna nehuno, tagutamemofona azerino ra mono nomofona agu'afinka hantinaza tavaravemofona' agatereno ruotge hu'nefinka tamentintima nehuna zamo'a ome rusi nehie.
Jonka me pidämme vahvana ja lujana meidän sielumme ankkurina, joka ulottuu sisälle hamaan niihinkin asti, jotka esiripun sisälmäisellä puolella ovat,
