Hivru 4
1 E'ina hu'negu manifruhu kumapi ufregahaze huno huvempama hu'nea knama me'nesire, mago'tamimo'ma ana manifru hu kumapima uofre'zankura, kore nehutma kva hiho.
Jumalan lupaus on yhä voimassa: me saamme kerran levätä hänen luonaan. Silti meillä on syytä pelkoon, sillä jotkut ovat jäämäisillään matkasta.
2 Na'ankure koma Israeli vahe'tema Knare Musenkema huama hige'za antahi'nazaza hu'za huama hazageta nentahune. Hianagi anankema antahi'naza kemo'a zamaza osu'ne, na'ankure zamagra ana Knare Musenkerera zamentintia osu'nazageno'e.
Olemme saaneet kuulla saman valtavan uutisen kuin Mooseksen ajan ihmiset: Jumala haluaa pelastaa meidät. Noille ihmisille uutisesta ei kuitenkaan ollut hyötyä, sillä he eivät uskoneet Jumalan lupauksiin.
3 Na'ankure Anumzamo'ma hu'nea kante anteta tamentinti nehumotage manifruhu kumapina ufregahune. Esera ama mopama tro'ma hiregati mani fru hu kumara ko trohu vagareneankino, zmentitima nosaza nagakura Anumzamo huno, Nagra Narimpa henezmate'na huvempa kenia huama nehuanki'za, zamagra tamage hu'za manifru kuma niafina uofregosaze.
Vain me, jotka uskomme, mitä Jumala on sanonut, pääsemme hänen lepopaikkaansa. Hänen sanansa kuuluvat: »Olen vihaisena vannonut, että ne, jotka eivät usko minua, eivät pääse perille.» Ja kuitenkin kaikki on ollut valmiina heitä odottamassa maailman luomisesta saakka.
4 Na'ankure avontafepina 7ni knazupa manifru huzankura anage hu'ne, Anumzamo'a 7ni knazupa eri'zana atreno manifru nehie hu'ne. (Jen-Agf 2:2)
Tiedämme, että kaikki on valmiina, koska Raamattu kertoo Jumalan levänneen luomistyön seitsemäntenä päivänä. Hän oli silloin tehnyt sen minkä oli aikonutkin.
5 Hianagi mago'ane ama nanekefina huno, Zamagra manifruhu kumanifina uofregahaze hu'ne.
Mutta kuitenkaan israelilaiset eivät päässeet perille, koska Jumala oli sanonut: »He eivät saa levätä luonani.»
6 E'ina hu'negu manifru kumapima ufre'zamo'a ko me'neanagi, ese'ma Knare Musenkema huama hige'za antahi'namo'za uofre'nazana, na'ankure zamagra ke'ama amagema onte'nazazamo hige'za uofre'naze.
Joka tapauksessa lupaus on voimassa ja jotkut pääsevät perille. Ne, joille ensin annettiin mahdollisuus, eivät päässeet, koska he eivät totelleet Jumalaa.
7 Hu'negu Anumzamo'a manifruhu kumapima ufrezankura rugna huhamprintene, e'i ana kna meninku Deviti ko hu'nea ke huno avontafepina hu'ne. Hagi menina Anumzamona kema nehanigeta nentahisuta, tamagu'a kafana eri onkiho hu'ne.
Jumala asetti toisen määräpäivän, ja se on käsillä nyt. Hän ilmoitti siitä paljon myöhemmin kuningas Daavidin välityksellä, kuten jo totesimme: »Jos tänään kuulette Jumalan puhuvan teille, älkää kovettako sydäntänne.»
8 Hu'negu Josua'ma manifruhu kuma'ma zamineresina, Anumzamo'a ru manifruhu knagura mago'ane kea osiresine.
Uusi lepopaikka, josta Jumala puhuu, ei ole Israelin maa, jonne Joosua johti kansan. Jos Jumala olisi sitä tarkoittanut, hänen ei olisi tarvinnut enää puhua toisesta, myöhemmin tulevasta päivästä.
9 Hu'negu Anumzamo'ma eri'zama erivagareteno mani fru hu'neaza huno, mani fruhuzamo'a, Agri vahera zahufa zmavega ante'ne.
Jumalan kansaa odottaa siis vielä täydellinen lepo.
10 Hu'negu iza'o Anumzamofo manifru zampima ufre'nakuma hanimo'a, Aumzamoma ama mopama trohu vaga reteno manifru hu'neaza hu'za, erizazmi eri vagarete'za manifru hugahaze.
Jokainen, joka pääsee perille, saa levätä työnsä jälkeen, niin kuin Jumalakin lepäsi luomisen jälkeen.
11 E'ina hu'negu manifruhu kumapima ufre'zankura hankavenetita, ke ontahi vahe'mo'za ke runetrage'za fanane hunazankna huzankura kva hanune.
Myös meidän on pyrittävä tuota lepopaikkaa kohti. Emme saa olla tottelemattomia Jumalalle, niin kuin israelilaiset, jotka uppiniskaisuutensa tähden eivät päässeet perille.
12 Na'ankure Anumzamofo kemo'a kasefa huno me'neno, eri'za enerino, tarega kaziga asanenea kazimofo asenezama'a agatereno, kantu tagu tamemofone, avamutifine ufreno tagahu rurerure nehuno, kantu tagrunamo hagerafi'nefine, zaferinamofo asinu'afi ufreno taga nehuno, tavutavazane tagutagesamofo avesizana refko nehie.
Jumalan sana on täynnä elävää voimaa. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Se viiltää syvälle salaisimpiin ajatuksiimme ja toiveisiimme asti ja paljastaa, millaisia me todella olemme.
13 Mago'zamo'e huno Anumzamofo avurera, Agrama tro'ma hunte'nea zantamimo'a fraokigosie. Hianagi refkoma hanimofo avurera, ana maka'zamo'a amateke'za nehanigeta, tagranena tamage kege asamigahune.
Jumala tietää kaiken jokaisesta ihmisestä. Sisimpämme on paljaana elävän Jumalan silmien edessä. Mikään ei ole salassa häneltä, jolle olemme vastuussa kaikesta, mitä olemme tehneet.
14 E'ina hu'negu tagrira mareri ageteresa pristi nera monafinka ufrenemofonte, Anumzamofo Ne' Mofavre Jisasinte tamentintia azeri hankavetisune.
Jumalan Poika, Jeesus, on suuri ylipappimme, joka on mennyt taivaaseen auttaakseen meitä. Siksi emme saa koskaan lakata luottamasta häneen.
15 Hu'negu tagrima antahineramino, asunku'ma hurantega ugota pristi ne'tia mani'ne. Na'ankure miko tagrama unefrona rehe'zampina Agranena ufreneanagi, kumira osu'ne.
Ylipappimme ymmärtää heikkoutemme, sillä hän on ollut samoissa kiusauksissa kuin mekin. Hän vain ei koskaan langennut syntiin.
16 Hu'negu korera osu hanavetita asunku Anumzamofo tramofo avuga ne-eta, asunkuzane avesirantezanena, atupama hanuna knafina erinunkeno taza hugahie.
Voimme rohkeasti mennä armahtavan Jumalan valtaistuimen eteen saadaksemme häneltä avun silloin, kun sitä tarvisemme.
