Hivru 11
1 Hagi amentintima hu'zana, onke'nona zamofo tamage huno fore hugahie huta amuhama nehuna zane.
Mutta usko on vahva uskallus niihin, joita toivotaan, ja ei näkymättömistä epäile.
2 Korapa vahe'mo'za zamentinti hu'nazagu, Anumzamo'a fatgo vahere huno huzmantene.
Sen kautta ovat vanhat todistuksen saaneet.
3 Tamentinti nehunku, Anumzamo'a ke'areti ama mopane, monanena trohune huta antahi amara nehune. Ana hu'negu menima tavuma negona zana, Anumzamo'a nonkona zanteti tro hu'ne. (Jen-Agf 4:3-10.) (aiōn g165)
Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on Jumalan sanalla valmistettu, ja että kaikki, mitä me näemme, ne ovat tyhjästä tehdyt. (aiōn g165)
4 Ebeli'a amentinti Anumzamofonte nehuno kre sramana vunte'neazamo, Keni'ma kre sramana vunte'neazana agaterene. Ebeli'a amentinti higeno Anumzamo'a fatgo nere huno huso'e huntene. Ebeli'a ko fri'neanagi amentinti hu'neazamo tagrira meninena hunerasamie. (Jen-Agf 5:21-24.)
Uskon kautta Abel uhrasi Jumalalle suuremman uhrin kuin Kain, jonka kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kuin Jumala hänen lahjoistansa todisti; ja sen kautta hän vielä puhuu, vaikka hän kuollut on.
5 Enoku'a amentinti higu Anumzamo'a avregeno ofrineno, monafinka marerige'za onke'naze. Na'ankure ofrino mani'nerera Anumzamofo avurera fatgo huno mani'negeno, Anumzamo muse hunteno avare'ne.
Uskon kautta Enok otettiin pois, ettei hän kuolemaa nähnyt, ja ei ole löydetty, että Jumala hänen otti pois; sillä ennenkuin hän otettiin pois, oli hänellä todistus, että hän kelpasi Jumalalle.
6 Amentintima omane'nesigeno'a, Anumzamofo avesizama avaririzamo'a amuho huntegahie. Na'ankure iza'o Anumzamofontema esimo'a, agra amentintima haniana, Anumzana mani'neankino, Agriku'ma hakaza vahera mizana nezamie huno antahino. (Jen-Agf 6:13-22.)
Sillä ilman uskoa on mahdotoin kelvata (Jumalalle); sillä joka Jumalan tykö tulla tahtoo, sen pitää uskoman, että hän on, ja on niille kostaja, jotka häntä etsivät.
7 Anumzamo'a Noana asamigeno amentinti ana kegura nehuno, amageanteno tima hagesifima naga'a zamagu vazisigura ventea tro hu'ne. Fore'ma osu'nea knaza fore hugahie huno Anumzamo'a asamine. Noama amentinti hu'neazamo, ama mopafi vahe'mofo kefo avu'avazazmia eriama nehigeno, Anumzamo'a fatgo nere huno huntene. (Jen-Agf 12:1-8.)
Uskon kautta sai Noa Jumalan käskyn niistä, jotka ei vielä näkyneet, pelkäsi ja valmisti arkin huoneensa autuudeksi; jonka kautta hän maailman tuomitsi, ja tuli sen vanhurskauden perilliseksi, joka uskon kautta tulee.
8 Abrahamu'ma henkama erisinti haresia kumate vinogu Anumzamo'ma huntegeno'a, inankna kumate vinogu huntene ontahi'neanagi, amentinti nehuno ke amageanteno vu'ne.
Uskon kautta tuli Abraham kuuliaiseksi, kuin hän kutsuttiin menemään siihen maahan, jonka hän oli perivä, ja hän meni eikä tietänyt kuhunka hän tuleva oli.
9 Hagi Abrahamu'a Anumzamo'ma hunte'nea moparera amentinti nehuno zoka vahekna huno, seli no ome kino umanine. Ana higeno Asaki'ene Jekopukea anahukna huke Anumzamo'a huvempama hunte'nea zana erisintiharegaha'e hunte'nea netrene magoka ana seli nompina umani'naze.
Uskon kautta oli hän muukalainen luvatussa maassa, niinkuin vieraalla maalla, ja asui majoissa Isaakin ja Jakobin kanssa, jotka olivat sen lupauksen kanssaperilliset.
10 Hakare zupa Abrahamu'a amentinti nehuno, henkama hanave ranku'ma Anumzamo retro hunteteno, Agra'a ki'nea ranku'ma erisigu aveganteno manine.
Sillä hän oli odottanut sitä kaupunkia, jolla perustus oli, jonka rakentaja ja luoja on Jumala.
11 Sera'enena tavavategeno avufgamo'a haviza hu'neanagi, amentinti nehuno Anumzamo'ma huvempa hu'nea kemo'a nena'a fore hugahie higu, mofavre kasentene. (Jen-Agf 17:19, 18:11-14, 21:2)
Uskon kautta myös Saara sai voiman siittääksensä, ja synnytti jälkeen ikänsä ajan; sillä hän piti sen uskollisena, joka sen hänelle luvannut oli.
12 Hagi magoke ne' Abrahamu'a ozafarenea nepinti, maka fore hu'naza vahe'mo'za, monafi hanafi kna nehu'za, hagerinkenafi kahepankna hu'za ohampriga'a vahe mani'naze.
Sentähden myös yhdestä, joka niin jo kuollut oli, syntyi monta, niinkuin tähtiä on taivaassa ja niinkuin santaa meren rannassa, joka epälukuinen on.
13 Ama ana miko vahe'ma fri'nazana, huvempama huzmante'neazana e'orine'za fri'nazanagi, zamagra zmentinti nehu'za, afete'ma ne-eazama kenaza zankura muse nehu'za, ruregati zoka vahekna hu'za emani'naze.
Nämät kaikki ovat uskossa kuolleet ja ei ole niistä lupauksista saaneet, vaan ainoastansa taampaa nähneet ja kuitenkin niihin turvanneet ja hyvin tyytyivät ja tunnustivat, että he vieraat ja muukalaiset maan päällä olivat.
14 E'ina hukna kema nehaza vahe'mo'za, zamagrama umani so'ema hanaza kumaku nehakaze.
Sillä ne, jotka näitä sanovat, he osoittavat, että he isänmaata etsivät.
15 Zamagrama e'naza kumategama vunakuma antahintahima hazasina, ete e'naza kumatega vazasine.
Ja jos he sitte muistaneet olisivat, kusta he lähteneet olivat, olis heillä kyllä aikaa palata ollut.
16 Hianagi knarema hu'nea kumaku nehakazana mona kumare. E'ina hu'negu Anumzamo'a tamagri Anumza mani'noe huzankura, Agra agazea osugahie. Na'ankure Agra mago ranku'ma retro huzmantene.
Mutta he pyytävät parempaa, se on: taivaallista. Sentähden ei Jumala häpee kutsuttaa heidän Jumalaksensa; sillä hän valmisti heille kaupungin.
17 Anumzamo'a Abrahamuna amentinti reheno kenaku, Aisakina ahenka kre sramana vunanto hu'ne. Huvempa kema huntenemo Abrahamu'a amentinti nehuno, magoke mofavrea Aisakina ahe fri'za hu'ne.
Uskon kautta uhrasi Abraham Isaakin, kuin hän kiusattiin, ja uhrasi ainokaisensa, kuin hän jo oli lupaukset saanut,
18 Anumzamo'a Abrahamunku hu'neana, Aisakipinti fore hanaza vaheku, Abrahamu ageheze huno hugahaze huntene. (Jen-Agf 1:12)
Josta sanottu oli: Isaakissa kutsutaan sinulle siemen,
19 Abrahamuma agesama antahi'neana, Aisakima ahe frisugeno'a Anumzamo asimura ete amigahie huno agesa antahine. Hagi ana hu'negu nemofoma avreneazamo frizampinti avrenea avame'za huraveri hu'ne. (Jen-Agf 22:1-18.)
Ja ajatteli, että Jumala voi kuolleistakin herättää; josta hän myös hänen niinkuin yhdessä esikuvassa jälleen sai.
20 Aisaki'a amentinti hu'negu, Jekopu'ene Isokea henka'a erisa'a asomu kea huvempa huznantene. (Jen-Agf 27:27-29, 39-40)
Uskon kautta siunasi Isaak tulevaisista asioista Jakobia ja Esauta.
21 Jekopu'a amentinti hu'negu, fri'zama nehuno'a Josefena tare mofavreararena asomura hu'nezanenteno kepri huno azompare otineno, monora Anumzamofona huntene. (Jen-Agf 48)
Uskon kautta siunasi Jakob kuollessansa molemmat Josephin pojat, rukoili ja nojasi sauvansa pään päälle.
22 Josefe'a amentinti hu'negu, frinaku'ma nehuno'a, hanavetino Israeli vahekura, Isipima atreta vanutma zaferinani'a ramina erineta viho huno huzmantene. (Jen-Agf 50:24-25.)
Uskon kautta puhui Joseph kuollessansa Israelin lasten lähtemisestä ja antoi käskyn luistansa.
23 Hagi Mosese nererake nefakea zanamentinti hu'naku, Mosesema kasentegeno'a 3'a ikamofo agu'afina azeri frakintakeno znagranena mani'ne. Na'ankure zanagra ka'ana ana mofavremo'a hentofa mofavre maninegeke, kini nemofo kasegema rutagre zankura korera osu'na'e. (Eks-Ati 1:22, 2:1-15)
Uskon kautta Moses, kuin hän syntynyt oli, salattiin kolme kuukautta vanhemmiltansa, että he näkivät, kuinka kaunis poikainen hän oli, ja ei peljänneet kuninkaan haastoa.
24 Mosese'a amentinti hu'negu, zomareno rama nehuno'a Fero mofamofo mofavre hu'za agrikuma huzankura avesra hu'ne.
Uskon kautta Moses, kuin hän jo suureksi tuli, kielsi kutsuttaa itsensä Pharaon tyttären pojaksi,
25 Anumzamofo vahe'ma zamazeri havizama hazaza hu'za azeri haviza huzanku agesa nentahino, atupa knafi kumimofo kefo avu'avazampi muse huzankura avesra hu'ne.
Ja valitsi paljoa paremmaksi kärsiä vaivaa Jumalan joukon kanssa, kuin ajallista tarvetta synnissä nautita,
26 Agra Isipi kumamofo feno erizankura nontahino, Kraisintekuma natama erisuana knare hugahie huno agesa antahine. Na'ankure Anumzamo'ma henkama ra mizama amizanku anara hu'ne.
Ja luki suuremmaksi rikkaudeksi Kristuksen pilkan, kuin Egyptin tavarat; sillä hän katsoi palkan maksoa.
27 Mosese'a amentinti hu'negu kini ne'mo'ma arimpa ahentezankura koro osu Isipi mopa atreno vu'ne. Na'ankure agra onkenemofonte avuraga kenteno kazigazi huno vu'ne.
Uskon kautta jätti hän Egyptin ja ei peljännyt kuninkaan hirmuisuutta; sillä hän riippui hänessä, jota ei hän nähnyt, niinkuin hän jo olis hänen nähnyt.
28 Mosese'a amentinti hu'negu, Israeli vahera zamasimge'za sipisipi ahe'za korana nonkafa zamirera frenazageno, Anumzamofo ankeromo'a ozamahe zmagaterene. (Eks-Ati 12:21-30.)
Uskon kautta piti hän pääsiäistä ja veren vuodatusta, ettei se, joka esikoiset tappoi, olisi ruvennut heihin.
29 Hagi Israeli vahe'mo'za Anumzamofonte zmentinti hu'nazagu, hagege moparema hiaza hu'za hagerina takahe'naze. Hianagi Isipi vahe'mo'za anama hazaza hu'za takahenaku hu'nazanagi, ti nakri'naze. (Eks-Ati 14:21-31.)
Uskon kautta kävivät ne Punaisen meren lävitse niinkuin kuivaa maata myöten, jota myös Egyptiläiset koettelivat ja upposivat.
30 Israeli vahe'mo'za Anumzamofonte zametinti hu'nazagu, 7ni'a knafina Jeriko kumara kagizageno, vihu keginamo'a fragu vaziramine. (Jos 6:12-21.)
Uskon kautta Jerikon muurit lankesivat, kuin niitä seitsemän päivää käytiin ympäri.
31 Rehapu monko a'mo'agi Anumzamofonte amentinti nehuno, tare afure vahetrena znaza huno zanazeri frakinegu, kuma ane vahe'amo'za keontahiza vahe'ma zamahe frifina agrira ahe ofri'ne. (Jos 2:1-21, 6:22-25.)
Uskon kautta ei portto Rahab hukkunut uskomattomain kanssa, koska vakoojat rauhallisesti huoneeseensa korjasi.
32 Hagi na'ane hu'na mago'anena hugahue? Gidionima, Barakima, Samsonima, Jeptama, Devitima, Samueliki, kasanampa vahe'mokizmi zamagenkema tamasamisua knani'a nagrira omne'nene.
Ja mitä minun pitää enempi sanoman? Sillä aika tulis minulle lyhyeksi, jos minun pitäis luetteleman Gideonista, ja Barakista, ja Simsonista, ja Jephtasta, ja Davidista, ja Samuelista, ja prophetaista,
33 E'i ana zamentintima haza vahe'mo'za ru kumate vahe'ma ha'ma huzmantazana zmagatenere'za, fatgo zamavuzmava hazagu huvempama hu'nea zana enerizageno, laionimofo zmagira ruhamunki'naze.
Jotka uskon kautta ovat valtakunnat voittaneet, tehneet vanhurskautta, saaneet lupaukset, tukkineet jalopeurain suut,
34 Zamagra tusi'a tevema nereantevea resu nehazageno, kazintetira zamahe friga osu'naze. Zamagrira hanavezmi omaneneanagi hanave vahe nese'za, hapina hanavetiza ha' vahe zamia zamarotago hu'naze.
Sammuttaneet tulen voiman, välttäneet miekan terän, ovat väkeväksi heikkoudesta tulleet ovat voimalliseksi sodassa tulleet, muukalaisten sotajoukot maahan lyöneet.
35 A'nemo'za zamavesi nentaza vahe'ma fri'nea vahera azeri otige'za nezmavrazageno, mago'amokizmia kanona zamizanagi, Anumzamofona otre kazigazi hu'za amage'anteza nevu'za, zamagra fripinti oti'za knare zmasimuma erisaza zanku antahintahi hu'naze.
Vaimot ovat kuolleensa ylösnousemisesta jälleen saaneet; mutta muut ovat rikki revityt, ja ei pelastusta ottaneet vastaan, että heidän paremman ylösnousemisen saaman piti.
36 Mago'amokizmia kiza zokago ke hu'nezamante'za sefu kanonkeve zamiza zamavufaga zamahe tragatrogo nehu'za, mago'amokizmi'a seni nofiteti kina rezmante'za zamavare'za kina hu'nezmantaze.
Muutamat taas ovat pilkkoja ja haavoja kärsineet, ja vielä sittekin kahleet ja vankiuden,
37 Mago'amokizmia have knonu zamahe nefrizageno, mago'a mokizmia sonteti refragi tare nehazageno, mago'amokizmi kaziknonu zamahe fri'naze. Hanki mago'amo'za sipisipine meme akrute kukena nehu'za, zamagara netegeno, zamazeri haviza hu'naze.
Ovat kivitetyt, rikki hakatut, lävitse pistetyt, miekalla surmatut, vaeltaneet ympäri lammasten ja vuohten nahoissa, ovat olleet köyhät, ahdistetut, vaivatut.
38 Ama mopafi vahe'mo'za knarera huozamantege'za, ka'ma kokampine, agonafine, havegampima, kerigampina masetere hu'za vano hu'naze.
(Joille maailma oli mahdotoin), ovat korvessa eksyneet ja vuorilla, ja mäen rotkoissa ja maan kuopissa.
39 E'i ana maka vahe'mo'za zmentinti hazagu, Anumzamo'a hugnare huzmantene. Hu'neanagi Anumzamo'ma huvempa huzamante'nea zana e'orine'za fri'naze.
Ja kaikki nämät ovat uskon kautta todistuksen saaneet, eikä saaneet sitä lupausta:
40 Ama anazantamina Anumzamo'a knarezantami retro hurantegeno me'neankino, zamagrama koma erizankura Anumzamo'a avenosianki, tagranema magoka omerisunegu retro hurantene.
Että Jumala on jotakin paremmin meille edeskatsonut, ettei he ilman meitä täydelliseksi tulleet olisi.
