Jenesis 48

1 Hagi mago'a kna evutegeno Josefena anage hu'za asmi'naze, Negafa'ma kri eri'nea nanekea antahinano, hu'za Josefe asmi'zageno, Josefe'a tare ne'mofavre'a Manasene, Efraemikizni neznavreno vu'ne.

Tämän jälkeen tuotiin Joosefille sana: "Katso, isäsi on sairaana". Ja hän otti mukaansa molemmat poikansa, Manassen ja Efraimin.

2 Vahe'mo'za Jekopuna ome asami'za, konkeno negamofo Josefe'a kagenaku ne-e, hu'za hazageno Israeli'a hanave enerino otino sipa'are mani'ne.

Ja Jaakobille ilmoitettiin ja sanottiin: "Katso, poikasi Joosef on tullut sinun luoksesi". Niin Israel kokosi voimansa ja nousi istumaan vuoteessaan.

3 Anante Jekopu'a anage huno Josefena asmi'ne, Tusi'a Hanave'ane Anumzamo Lusi mopare Kenani fore hunamino asomu kea hunenanteno,

Ja Jaakob sanoi Joosefille: "Jumala, Kaikkivaltias, ilmestyi minulle Luusissa Kanaanin maassa ja siunasi minut

4 amanage huno Agra nasmi'ne, Antahio, Nagra hanugeno kagripintira vahera fore hunakare hu'za kumara ante'za nemanisage'za, vahe'mo'za hamprigara osugahaze. Ana nehu'na ana mopa kagehe'mofo zamisuge'za, erisanti hare'za mani vava hugahaze huno nasami'ne.

ja sanoi minulle: 'Katso, minä teen sinut hedelmälliseksi ja annan sinun lisääntyä, annan tulla sinusta suuren kansojen joukon, ja minä annan sinun jälkeläisillesi tämän maan ikuiseksi perintömaaksi'.

5 Hagi menina kagra tare mofavre znante'nane, Kenani mopare mani'nogenka, kamama Isipi mopare mani'nenka, kase znante'nana mofavrea nagrire, Efraemike Manasekea nagri mofavre manigaha'e. Rubeni'ene Simioni'enema mani'na'ankna hugaha'e.

Kaksi poikaasi, jotka ovat sinulle syntyneet Egyptin maassa, ennenkuin minä tulin luoksesi Egyptiin, olkoot minun omani; Efraim ja Manasse olkoot minun omani niinkuin Ruuben ja Simeon.

6 Hanki henkama kasentesana mofavrea kagri mofavre manigahie, zamagra nezmafu zanagire makazana refko hu'za erigahaze.

Mutta ne lapsesi, jotka ovat syntyneet sinulle heidän jälkeensä, olkoot sinun; nimitettäköön heitä veljiensä nimellä heidän perintöosassaan.

7 Hagi korapara nagra Padan-Aramuti neogeno, Resoli'a frige'na nasunku hu'na afete Efrata me'nege'na, kantega Kenani mopafi Efrata vu kantega zavi eme nete'na asente'noe (E'i Betlehemie).

Palatessani Mesopotamiasta kuoli minulta Raakel matkalla Kanaanissa, kun vielä oli jonkun verran matkaa Efrataan; ja minä hautasin hänet siellä Efratan" -se on Beetlehemin-"tien varteen".

8 Anante Israeli'a Josefe ne'mofavrerarena neznageno anage hune, Ama aza mofavrerarene?

Kun nyt Israel huomasi Joosefin pojat, kysyi hän: "Keitä nämä ovat?"

9 Higeno Josefe'a nefankura anage huno asmi'ne, Zanagra nagri mofavre'rarene Anumzamo'a amafi mani'nogeno nami'ne. Higeno Jekopu'a anage hu'ne, Zanavrenka nagrite egena asomu kea huznantaneno.

Joosef vastasi isälleen: "Ne ovat minun poikani, jotka Jumala on minulle täällä antanut". Hän sanoi: "Tuo heidät minun luokseni siunatakseni heidät".

10 Hagi Israeli'a hago ozafareno avurga keso'e osu'ne. Ana higeno Josefe'a ne'mofavreararena zanavreno uravao higeno, zananukino antako huzanante'ne.

Mutta Israelin silmät olivat vanhuudesta hämärät, niin ettei hän voinut nähdä. Niin Joosef toi heidät hänen luokseen, ja hän suuteli heitä ja syleili heitä.

11 Ana huteno Israeli'a anage huno Josefena asmi'ne, Nagra kagrira kvugosafina onkagegahue hu'na nagesa antahi'noanagi, menina Anumzamo'a natrege'na kagri'ene, mofavreka'ararena tamagoe.

Ja Israel sanoi Joosefille: "En olisi uskonut saavani nähdä sinun kasvojasi; ja katso, Jumala on suonut minun nähdä sinun jälkeläisiäsikin".

12 Anante Josefe'a nefa amoteti mofavre'a rarena neznavreno, avugati mopafi kepri hu'ne.

Ja Joosef otti heidät pois hänen polviltansa ja kumartui maahan kasvoilleen.

13 Ana huteno Josefe'a ana mofavre'ararena zanavreno uravao huteno, tamaga azanura Efraemina avreno, Israelina aza hoga kaziga nemino, hoga kaziga azanura Manasena avreno Israelina azan tamaga kaziga ami'ne.

Sitten Joosef tarttui heihin molempiin, Efraimiin oikealla kädellänsä, vasemmalla Israelista, ja Manasseen vasemmalla kädellänsä, oikealla Israelista, ja toi heidät niin hänen eteensä.

14 Manase'a nempu'amo mani'neanagi, Israeli'a henka ne'mofo Efraemi asenire tamaga azana, nenteno hoga azana, nempu'amofo asenire anteno, azana anteganti antegma huno zananunte ante'ne.

Mutta Israel ojensi oikean kätensä ja laski sen Efraimin pään päälle, vaikka tämä oli nuorempi, ja vasemman kätensä Manassen pään päälle; hän pani siis kätensä ristikkäin, sillä Manasse oli esikoinen.

15 Ana huteno asomu ke Josefena hunenteno amanage hu'ne, korapa'ma nenfa Abrahamu'ene Aisakike Anumzamofo avure vano huna'a kna huno, nagrira Anumzamo mani'zaniafi sipisipi kva nehia kna huno kva hunanteno menina amagnare ehanatie.

Ja hän siunasi Joosefin sanoen: "Jumala, jonka kasvojen edessä minun isäni Aabraham ja Iisak ovat vaeltaneet, Jumala, joka on minua kainnut syntymästäni hamaan tähän päivään asti,

16 Havi zampinti naza hu'nea ankeromo, asomura huranantegahie. Nagri nagimo tanagripi me'nigeno, nenfa Abrahamune Aisakikizani zanagimo'enena zanagripina meno vugahie. Hanki zamagra tusi'a vahetami erifore hu'za miko mopafi manigahaze.

enkeli, joka on minut pelastanut kaikesta pahasta, siunatkoon näitä nuorukaisia; heitä mainittaessa mainittakoon minun nimeni ja minun isieni Aabrahamin ja Iisakin nimi, ja he lisääntykööt suuresti keskellä maata".

17 Hagi Josefema kegeno nefa'ma azan tamagama Efraemi asenire nentegeno muse nosuno, nefa azana Efraemi aseniretira erino Manase asenire ante'ne.

Mutta kun Joosef huomasi, että hänen isänsä laski oikean kätensä Efraimin pään päälle, pani hän sen pahakseen ja tarttui isänsä käteen siirtääkseen sen Efraimin pään päältä Manassen pään päälle.

18 Ana nehuno Josefe'a nefana anage huno asmi'ne, Nenfaga e'inahura osunka, amamo kota fore hu'neanki tamaga kazana amamofo asenire anto.

Ja Joosef sanoi isälleen: "Ei niin, isäni, sillä tämä on esikoinen; pane oikea kätesi hänen päänsä päälle".

19 Ana hianagi nefa'a i'o nehuno anage hu'ne, Ne'nimoka nagra antahi'noe, Manasempintira rama'a vahe fore nehinkeno, rukazi huno tusi'a vahetami manigahie. Ana hu'neanagi Efraemipintira nefuna agatereno tusi'a vahetami fore huno, miko mopafina rukazi hu'za rankuma ante'za manigahaze.

Mutta hänen isänsä epäsi ja sanoi: "Kyllä tiedän, poikani, kyllä tiedän; hänestäkin on tuleva kansa, hänkin on tuleva suureksi, mutta hänen nuorempi veljensä on kuitenkin tuleva häntä suuremmaksi, ja hänen jälkeläisistään on tuleva kansan paljous".

20 Agra ana kna zupa asomu ke huneznanteno anage hu'ne, Israeli vahe'mo'za vahe'ma asomu kema huzmante'nakura anage hu'za hugahaze. Anumzamo'ma Efraemine, Manasekiznima asomu'ma huzanante'neaza huno Anumzamo'a asomura huramantegahie hu'za hugahaze! Nehuno agra Efraemina, Manase avuga avrente'ne!

Ja niin hän siunasi heidät sinä päivänä, sanoen: "Sinun nimelläsi siunataan Israelissa, sanotaan: Jumala tehköön sinut Efraimin ja Manassen kaltaiseksi". Niin hän asetti Efraimin Manassen edelle.

21 Ana huteno Israeli'a Josefena anage huno asmi'ne, Kama nago! Nagra hago fri'za huanagi Anumzamo'a tamagrane mani'neno, tamavreno ete tamafahe'i mopare vugahie.

Ja Israel sanoi Joosefille: "Katso, minä kuolen, mutta Jumala on teidän kanssanne ja vie teidät takaisin isienne maahan.

22 Hagi masavenke huno tretre hu'nea Sekemu agona mopa bainati kazinknonteti'ene atireti'ene Amori vahera zamahe'na hanare'noa mopagi'na kafuhe'ina ozamigahuanki kagri negamue.

Ja lisäksi siihen, minkä veljesi saavat, minä annan sinulle vuorenharjanteen, jonka olen miekallani ja jousellani ottanut amorilaisilta."