Jenesis 23
1 Sera'a 127ni'a zagegafu maniteno,
Ja Saaran elinaika oli sata ja seitsemänkolmattakymmentä ajastaikaa: ne olivat Saaran ikävuodet.
2 Kiriat-arba kumate fri'ne. Menina ana kumara Kenani mopafi me'neankino, Hebronie hu'za nehaze. Hanki Abrahamu'a tusi'za huno Serankura asunku nehuno zavi ate'ne.
Ja Saara kuoli Arban kaupungissa, joka (on) Hebron Kanaanin maalla. Niin tuli Abraham murehtimaan Saaraa ja itkemään häntä.
3 Sera fri kerfare'ma Abrahamu'a mani'nereti netreno otino Hiti mofavre'zaga amanage huno ome zamantahige'ne.
Sitte nousi hän kuolleensa tyköä; ja puhui Hetin lapsille sanoen:
4 Tamagra antahi'naze, nagra mopa agafa nera omani'noanki, amne tamagri mopafi emani'noe. Hagi a'nimo'a fri'nege'na mopa miza hu'na anampi ome asenteku tamantahinegoe.
Minä olen muukalainen ja kuitenkin asuvainen teidän tykönänne, antakaat minulle perintöhauta teidän tykönänne, haudatakseni minun kuolleeni, joka on minun edessäni.
5 Hige'za Hiti mofavre naga'moza amanage hu'za Abrahamuna asami'naze.
Niin vastasivat Hetin lapset Abrahamia, sanoen hänelle:
6 Kama antahio ra ne'moka, kagra ra kva ne' tagranena mani'nane. Knare'ma huno kavesinia matipi asenteku'ma hananketa, amne kamigahune. Hagi aza'o ana matimofo nafa'a mani'nenimo'a i'o osugahie. Amne kamina ana matimatipina ome asentegahane.
Kuule meitä, rakas herra: sinä olet Jumalan ruhtinas meidän seassamme, hautaa sinun kuollees meidän parhaisiin hautoihimme: ei yksikään meistä sinua kiellä hautaamasta kuolluttas hänen hautaansa.
7 Abrahamu'a Hiti mofavre'mokizmi zamufi otino, Maka vahe zamufi kepri huno anage hu'ne.
Niin Abraham nousi ja kumarsi itsensä maan kansan edessä, (nimittäin) Hetin lasten edessä.
8 Hanki antahiho! A' ka'ama asentesane hanuta, nagri nagi erita vuta Zohari nemofo, Efroni'ene ome keaga hiho.
Ja hän puhui heille, sanoen: jos teidän mielenne on, että minä hautaan minun kuolleeni, joka minun edessäni on; niin kuulkaat minua, ja rukoilkaat minun edestäni Ephronia Zoarin poikaa.
9 Ome antahigenkeno Makpela mopa naminke'na, ana mopa agentega havegampi Serana ome asentaneno. Ana mopamo'a nagri'za segahie. Hanki hu izoma hanige'na hakaremota tamufi ana mopa mizahu fatgo hugahue.
Että hän antais minulle Makpelan luolan, joka hänellä on, vainionsa perällä: täyden hinnan edestä antakaan sen minulle teidän keskellänne perintöhaudaksi.
10 Hankino Efroni'a ana Hiti mofavre'mokizmi amunompi mani'ne. Efroni'a Hiti ne'kino rankuma'mofo kafante emani'naza vahe'mokizmi zamagesafi, ke nona'a huno Abrahamuna asami'ne,
Sillä Ephron asui Hetin lasten seassa. Niin vastasi Ephron Hetiläinen Abrahamia, Hetin poikain kuullen, kaikkein sisälle ja ulos käyväisten hänen kaupunkinsa portista, sanoen:
11 Efroni'a amanage hu'ne, ra ne'moka kama antahio, havegana miza osegahane. E'i ana mopane haveganena maka'a naga'nimokizmi zamufi huvempa hu'na meni ana mopa kamigahue. Kamisnugenka anampi fri kerfa'a ome asente'gahane.
Ei, minun herrani, vaan kuule minua; vainion minä annan sinulle, ja luolan, joka siinä on, annan minä sinulle: minun kansani lasten nähden annan minä sen sinulle; hautaa kuollees.
12 Anage higeno Abrahamu'a antahima ami'za kazigati maka vahe zamufi kepri hu'ne.
Abraham kumarsi maan kansan edessä.
13 Abrahamu'a ana vahe zamufi amanage huno Efronina asami'ne. Efroniga muse (plis) hugantoanki kama antahio, nagra menina ana mopa miza hugahue. Hanki zagoma kamisnuana, erige'na ana mopafi a'nimofo fri kerfa ome asenta'neno.
Ja puhui Ephronille maan kansan kuullen, sanoen: jos sinä minua kuulet: minä annan rahan vainion edestä, ota se minulta, ja minä hautaan minun kuolleeni siihen.
14 Efroni'a ana naneke nentahino, amanage huno Abrahamuna kenona'a asami'ne.
Ephron vastasi Abrahamia, sanoen hänelle:
15 Kama antahio, ra vahe'moka, ama mopamofo mizama'a 400'a silva me'neanagi amu'nonti'afina osi'zane. Amne fri kerfa'a ome asentegahane.
Minun herrani, kuule minua: maa maksaa neljäsataa sikliä hopiaa; vaan mitä se on minun ja sinun välilläs? hautaa sinun kuollees.
16 E'inage nehigeno Abrahamu'a mago rimpa nehuno, mago'a zago'a refko huno Efroni eme ami'ne. Efroni'a agra'a kehia avamente 400 ti'a silva zago hakare vahe zamufi eme ami'ne.
Abraham kuuli Ephronia, ja punnitsi hänelle rahan, jonka hän nimittänyt oli Hetin lasten kuullen: neljäsataa sikliä hopiaa, käypää rahaa.
17 Efroni mopa Makpela Mamre kazigama avugosama hunte'nea mopa erigeno, ana mopafima me'nea havegane, zafane, mopane, hakarezanena ami vagare'ne.
Ja niin vahvistettiin Ephronin vainio, joka Makpelassa on Mamren kohdalla, sekä pelto että luola joka siinä on, ja kaikki puut siinä vainiossa, jotka ympäri kaikissa sen rajoissa ovat.
18 Hanki hakare'zana Abrahamu'ma eri nafa'a hanigu Hiti ne'mofavre naga'mo'za ran kuma'mofo kahante ke refko nehaza vahe'zmufi ami vagare'naze.
(Kaikki ne tulivat) Abrahamille omaisuudeksi Hetin lasten nähden: kaikkein (nähden), jotka sisällekävivät hänen kaupunkinsa portista.
19 E'ina huteno Abrahamu'a Serana Makpela havegampi, Mamre kaziga avugosa hunte'nea havegampi ome asente'ne. Ana kuma agi'a Hebron hu'za nehaza kumakino, Kenani mopafi me'ne.
Ja sitte hautasi Abraham emäntänsä Saaran siihen luolaan, joka oli Makpelan vainiossa Mamren kohdalla; se on Hebron Kanaanin maalla:
20 Mopane, havegane anampima me'nea zanena, Abrahamu naga'ma asezmante mope hu'za Hiti mofavre naga'mo'za ami vagare'naze.
Niin vahvistettiin siis vainio ja luola, joka siinä oli, Abrahamille perintöhaudaksi, Hetin lapsilta.
