< Izikeli 3 >

1 Anante Ra Anumzamo'a nasamino, Vahe'mofo mofavremoka kavugama regazarinte avontafema me'neana erinka netenka, vunka Israeli vahera ome zamasamio.
Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, syö mitä sinun edessäs on: syö tämä kirja, ja mene ja saarnaa Israelin huoneelle.
2 Anagema hige'na nagira aka hugeno, ana avontafera namige'na ne'noe.
Niin minä avasin suuni, ja hän antoi sen kirjan minun syödäkseni,
3 Ana avontafe'ma nenogeno'a amanage huno nasmi'ne, vahe'mofo mofavremoka amama negamua avontafera negamu hugeno kagu'afina aviteno meno. Hige'na ana avontafe'ma nenogeno'a, nagitera haga'amo'a tumerinkna hu'ne.
Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, sinun pitää tämän kirjan, jonka minä annan sinulle, syömän ruumises ja täyttämän sillä vatsas. Niin minä söin sen, ja se oli minun suussani niin makia kuin hunaja.
4 Ana higeno, Ra Anumzamo'a anage huno nasami'ne, vahe'mofo mofavremoka menina vunka Israeli vahera nanekeni'a ome zamasamio.
Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, mene Israelin huoneesen ja saarnaa heille minun sanani.
5 Hagi amama hunegantoana ru zamageru'ma neraza vahetega hugantege, zamagerumo'ma amuhoma hu'nea zamageru'ma neraza vahetega hugantegera nosuanki, Israeli vaheteke hunegantoe.
Sillä en minä sinua lähetä sen kansan tykö, jolla outo puhe ja vieras kieli on, vaan Israelin huoneesen,
6 E'i ana Israeli vahera rama'a hu'za ru zmageru ru zamagerura norazankinka, zamageru'ma antahi'amo'a amuhoa osu'nea vahetega hunegantoe. Tamage huanki e'inahu vahetegama hugantoresina keka'a antahizasine.
Ja en suuren kansan tykö, joilla outo puhe ja vieras kieli olis, joiden puhetta et sinä ymmärrä. Ja jos minä vielä lähettäisin sinun niiden tykö, niin pitäis heidän kuitenkin mielellänsä kuuleman sinua.
7 Hianagi Israeli vahe'mo'za keka'a ontahigahaze. Na'ankure zamagra Nagri kema antahizankura, zamavesra nehianki'za kagri kema antahizankura zamavesra hugahie. Tamage huno maka Israeli vahe'mofo zamagu'amo'a hankavetino havegna hu'ne.
Mutta Israelin huone ei tahdo sinua kuulla, sillä ei he tahdo kuulla itse minuakaan; sillä koko Israelin huonella on kova otsa ja paatunut sydän.
8 Hianagi menina zamagri zamagu'amo'ma hankavetiankna hu'na kagri kagu'anena kazeri hankaveti'nena zamagrikura zamagorora osugahane.
Mutta katso, kuitenkin olen minä tehnyt sinun kasvos lujaksi heidän kasvojansa vastaan ja sinun otsas lujaksi heidän otsaansa vastaan.
9 Zamagra keontahi vahe mani'nazanagi, kagrira hankavenentake daimoni havegna hu'na kazeri hankavetisugenka, ana vahetaminkura zamagorora huge, kahirahikura osugahane.
Ja minä olen tehnyt sinun otas niin kovaksi kuin timantin, joka kovempi on kuin kallio: älä pelkää heitä, älä myös hämmästy heidän edessänsä, ehkä he ovat tottelematoin huone.
10 Mago'ane amanage huno nasmi'ne, Vahe'mofo mofavremoka, nanekema kasmuana antahi so'e nehunka, maka nanekema kasamuana kagu'afi erinto.
Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, kaikki minun sanani, jotka minä sanoin sinulle, ota sinun sydämees ja pane korviis.
11 Hagi vaheka'ama kinama hu'za Babilonima mani'naza vahetega vunka, hanavenentake Ra Anumzana, Agra Anumzamo'a amanage hie hunka ome zamasamio. Ana nanekea antahisazo ontahisazo amne ome huama hunka zamasmio.
Ja mene pois sinun kansas vankien tykö, ja saarnaa heille, ja sano heille: näin sanoo Herra, Herra: jos he kuulevat sen, taikka katsovat ylön.
12 Hagi anante Avamu'mo'a navresga nehige'na nentahugeno, namefitira tusi'a agasasa nerifinti amanage hu'ne, Ra Anumzamofona kuma'afi himamu masa'agura agia ahentesga hugahaze.
Ja henki otti minun ylös, ja minä kuulin jälissäni suuren humauksen äänen (sanovan): siunattu olkoon Herran kunnia hänen siassansa!
13 Hagi e'i ana agasasana kasefa'ma hu'za mani'naza zagaramimofo zamagekonamofo agasasane, tava'ozmirema meterema hu'nea wilimofo agasasa antahi'noe.
Ja minä kuulin eläinten siipien äänen, jotka löivät toiseensa ja ratasten jyrinän, jotka juuri niiden tykönä olivat, ja suuren humauksen äänen.
14 Hagi Avamumo'a navresga huno navareno nevige'na, tusi narimpagna nehu'na vu'noe. Hianagi Ra Anumzamo'a hankavenentake azana nagofetu anteno nazeri'ne.
Niin henki nosti minut ylös, ja vei minut pois; ja minä menin pois, ja olin suuresti hämmästynyt mutta Herran käsi piti minun vahvana.
15 Ana higena Juda vahetmima mani'naza kumate Kebar timofo tava'onte Tel-abibi e'noe. Hagi narimpamo'a tusi kna nehige'na ana kumatera ana kina vahetaminena 7ni'a zagegna mani'noe.
Ja minä tulin vankien tykö Telabibiin, jotka asuivat Kebarin virran tykönä, ja viivyin heidän tykönänsä, kussa he istuivat, ja olin siellä seitsemän päivää hämmästyksissä heidän keskellänsä.
16 Hagi 7ni'a knama evutegeno'a Ra Anumzamo'a amanage huno nasmi'ne,
Ja kuin ne seitsemän päivää olivat kuluneet, tapahtui Herran sana minulle ja sanoi:
17 Vahe'mofo mofavremoka, kagrira Israeli vahete kavu antenka mani'nenka kegava huo hu'na kazeri otuanki, amama kasminua nanekea antahitenka Nagri nagira erinka Israeli vahera koro kea zamasamio.
Sinä ihmisen lapsi, minä olen pannut sinun Israelin huoneen vartiaksi; sinun pitää kuuleman sanan minun suustani, ja varaaman heitä minun puolestani.
18 Hagi kefo avu'ava'ma nehia vaheku'ma hu'na, tamage hunka frigahane hu'nama hanugenkama vunka ana vahe'ma ana koro ke'ma ome osamige, vunka avumro ome antenka ana kefo avu'ava zama'a azeri fatgo osnankenoma frisiana, agri korankumira kagra erigahane.
Kuin minä sanon jumalattomalle: sinun pitää totisesti kuoleman, ja et sinä varaa häntä etkä sano hänelle sitä, että jumalatoin lakkais jumalattomasta menostansa ja sais elää, niin pitää sen jumalattoman kuoleman synteinsä tähden; mutta hänen verensä tahdon minä vaatia sinun kädestäs.
19 Hianagi kefo avu'ava'ma nehia vahe'ma koro kema nesamisankenoma ana kema ontahino, agu'ama rukrahe osuno, kazigazi huno kumi avu'ava'ma nehuno ufrisiana, kagra'a kagu vazigahanankino, agri korankumimo'a kagritera omegahie.
Mutta jos sinä varaat sitä jumalatointa, ja ei hän käänny jumalattomuudestansa ja jumalattomasta tiestänsä, niin hänen pitää synteinsä tähden kuoleman; mutta sinä olet sielus vapahtanut.
20 Hagi menima fatgo avu'ava'ma nehia vahe'mo'ma fatgo avu'ava'ma atreno rukrahe huno kefo avu'ava'ma hanige'na, kama vanoma nehifina tanafa hu'zama Nagrama antesugeno'a agra frigahie. Na'ankure kagra koro kea osamisankeno frigahiankino, fatgo avu'avazama hu'nea zankura nagesa ontahigahue. Hianagi ana vahe'mofo korankumira kagra erigahane.
Ja kuin vanhurskas luopuu vanhurskaudestansa ja tekee pahaa, niin minä sallin hänen loukata itsensä, ja hänen pitää kuoleman; sentähden, ettes ole häntä varannut, pitää hänen synteinsä tähden kuoleman, ja hänen entistä vanhurskauttansa, jonka hän tehnyt on, ei pidä muistettaman; mutta hänen verensä tahdon minä vaatia sinun kädestäs.
21 Hagi kagrama fatgo avu'ava'ma nehia vahe'ma kumira osuo hunka koro kema huntesanke'noma kumi'ma osniana, agra ofri amne manigahie. Na'ankure agra koro kema asmi'nanana antahino, agra'a agu vazi'neankino agri korankumi'mo'a kagritera omegahie.
Mutta jos sinä varaat vanhurskasta, ettei hän syntiä tekisi, ja ei hän myös syntiä tee, niin pitää hänen totisesti elämän, että hän on neuvon ottanut; olet sinä myös sielus vapahtanut.
22 Hagi anante Ra Anumzamo'a azana nagrite anteno amanage hu'ne, otinka agupofi vuge'na anantega nanekea ome kasmi'neno huno hu'ne.
Ja siellä tuli Herran käsi minun päälleni ja sanoi minulle: nouse ja mene ulos kedolle, siellä tahdon minä puhua sinun kanssas.
23 Anage hige'na oti'na aguporega vu'na ome koana, Kebar tinkenare'ma kenoankna huno Ra Anumzamofona hankavenentake masamo'a atrureno oti'nege'na nege'na, navugosaregati mopafi mase'noe.
Ja minä nousin ja menin ulos kedolle, ja katso, siellä seisoi Herran kunnia, niinkuin se kunnia, jonka minä Kebarin virran tykönä ennen nähnyt olin; ja minä lankesin maahan kasvoilleni,
24 Hianagi Avamu'amo nagu'afi efreno nazeri otige'na otugeno amanage huno nasmi'ne, nonka'afi vunka agu'ati kafana omeriginka manio.
Ja tulin virvoitetuksi hengessä, ja hän asetti minun jaloilleni, ja puhui minun kanssani, ja sanoi minulle: mene ja sulje itses huoneeses.
25 Hagi vahe'mofo mofavremoka ko, kagrira nofi'nuti anaki kantenagenka ana vahe kevufina ovugahane.
Ja sinä ihmisen lapsi, katso, nuorat pitää pantaman sinun päälles, ja he sitovat sinun niillä, ettei sinun pidä pääsemän heiltä.
26 Hagi kagrira kagefuna kavagunafare eri kamarentanena kefo avu'ava'ma nehaza zankura kea hunka zamazeri fatgoa osugahane. Na'ankure zamagra keontahi vahe mani'naze.
Ja minä tahdon sinun kieles antaa tarttua suus lakeen, niin että sinun pitää tuleman mykäksi, ja ei enään taitaman nuhdella heitä; sillä se on vastahakoinen huone.
27 Hianagi nanekema kasmisnuankna kavagunafarema kagefunama akamare'neana eri atrenugenka amanage hunka zamasmigahane, Ra Anumzana Agra Anumzamo'a amanage hie, Iza'oma kema antahinaku'ma hanimo'a, kea antahino. Hagi iza'oma kema ontahinaku'ma hanimo'a, kea ontahino. Na'ankure zamagra keontahi vahe mani'naze.
Mutta kuin minä puhun sinun kanssas, niin tahdon minä avata sinun suus, että sinun heille sanoman pitää: näin sanoo Herra, Herra: joka kuulee, se kuulkaan, ja joka hylkää, se hyljätkään; sillä se on tottelematoin huone.

< Izikeli 3 >