< Izikeli 19 >

1 Ra Anumzamo'a amanage huno Izikieli'na nasami'ne, Israeli ugagota kva vaheku'ma zagamema hunka zavi'ma atesanana,
Mutta tee sinä valitusitku Israelin päämiehistä.
2 amanage hunka zavira tegahane, negrera'a kore osu laioni mani'neankino, kasefa laioniramimofo amu'nompina mani'neno anenta'aramina knare huno kegava hu'ne.
Ja sano: miksi sinun äitis naaras jalopeura makasi jalopeurain seassa, ja kasvatti penikkansa nuorten jalopeurain seassa.
3 Hagi anampintira mago ve laioni anentara knare huno kegava higeno, hankavenentake Laioni efore huteno zagagafane vahe'enema ahenoma nesia avu'avara rempi hu'ne.
Yhden hän niistä kasvatti, ja siitä tuli nuori jalopeura, se tottui julmasti repimään ja syömään ihmisiä.
4 Hagi ana zamofo agenkema miko mopafi vahe'mo'zama nentahi'za, kerise'za krifu anaginte nazageno ana kerifi ana laionimo'a tamige'za azeri'za nofi rente'za avazu hu'za Isipi mopafi vu'naze.
Kuin pakanat sen hänestä kuulivat, ottivat he sen kiinni luolassansa, ja veivät sen kahleissa Egyptin maalle.
5 Hagi nerera'a nontegama esigu aveganteno maniana, ana laioni anentamo'a ometfa hu'ne. Hagi ana anenta'mo'ma ufanene higeno'a, anenta'aramimpinti mago avreno kegava nehigeno ome ra huno hankavenentake laioni efore hu'ne.
Kuin nyt äiti sen näki, että hänen toivonsa oli pois, otti hän toisen pojistansa ja teki siitä nuoren jalopeuran.
6 Hagi laioniramine vano nehuno rama huno hankavema netino'a, zagagafama aheno ne'zana rempi huteno vahera aheno ne'ne.
Kuin se vaelsi jalopeurain seassa, tuli se nuoreksi jalopeuraksi, joka myös harjaantui julmasti raatelemaan ja syömään ihmisiä.
7 Hagi agra hankave vihuramina tapage hunetreno, rankumatamina eri haviza nehuno, ranke huno agerura runo vano nehuno, ana mopafima mani'naza vahera zamazeri koro hu'ne.
Se oppi heidän leskensä tuntemaan ja hävitti heidän kaupunkinsa, niin että maa ja mitä siinä oli, kauhistui hänen kiljumisensa ääntä.
8 Ana hige'za mika mopafi vahe'mo'za eza keri eme kafinte'nazafi uramige'za kukozmia agofetu rutarente'za azeri'naze.
Niin asettivat pakanat itsensä kaikista maakunnista hänen ympärillensä, ja heittivät verkkonsa hänen päällensä, ja käsittivät hänen luolassansa.
9 Hagi ana kerifintira azeri'za vogisifi antete'za avre'za Babiloni kini nete vute'za kina ome huntazageno, Israeli agonaramimpina mago'enena ra agerura runo vano osu'ne.
Ja panivat hänen kahleissa vankiuteen, ja veivät hänen Babelin kuninkaan tykö; ja hän vietiin varustuksiin, ettei hänen äänensä pitänyt enää kuultaman Israelin vuorilla.
10 Hagi negrera'a tinkenare'ma me'nea waini hozaka'afima me'nea waini zafamo'ma rama'a tima e'nerino, rama'a azankunatami omere emere nehuno rama'a rgama renteankna hu'ne.
Sinun äitis on sinun levossas niinkuin viinapuu veden reunalla istutettu; ja sen hedelmät ja oksat kasvoivat siitä paljosta vedestä.
11 Hagi ana zafamofo azankunatmimo'za ome hankaveti'za kini vahe'mo'zama zamazampima eneriza azota fore hu'naze. Hagi ana waini zafamo'a za'za huno mika zafa agatereno marerigeno rama'a azankunatami me'ne.
Että sen oksat niin vahvaksi tulivat, että ne herrain valtikaksi kelpasivat, ja se tuli korkiaksi paksuin oksain seassa. Ja kuin se nähtiin, että se niin korkia oli, ja että hänellä niin monta oksaa oli;
12 Hianagi tusi Narimpa ahente'na ana waini zafa tasagihu mopafi atrogeno zage hanati kazigati zaho'mo'a maka raga'a eri harari hutregeno, azankunatamimo'za hantagiramiza hagege hutazage'za tevefi krazageno teno eri hana hu'ne.
Reväistiin se maahan vihassa, ja heitettiin pois, itätuuli kuivasi hänen hedelmänsä; ja sen vahvat oksat murrettiin rikki, niin että ne kuivetuksi ja tulelta poltetuiksi tulivat.
13 Hagi menina hagage huno ti omne kokampi ana wainia vatino ome kri'ne.
Mutta nyt se on istutettu korpeen, kuivaan ja karkiaan maahan.
14 Hagi ana waini zafamofo azankunaramimpinti tevea arukru agata'ane raga'anena teno eri hana higeno, azankunamo'zama kini vahe azompama fore'ma huga azankuna tamina anampina magore huno omnetfa hu'ne. Hagi ama zavi zagamekino, zagamema huno zavimate zagame megahie.
Ja tuli kävi ulos sen vahvoista oksista, se söi sen hedelmän, niin ettei sen päällä enään vahvoja oksia ole herrain valtikaksi. Se on valitettava ja surullinen asia.

< Izikeli 19 >