Zmavarene 21

1 Mosesega ama'na kasegea Israeli vahe'mokizmi zamigahane.

Nämät ovat ne oikeudet, jotka sinun pitää paneman heidän eteensä:

2 Kagrama Hibru vahepinti'ma kazokzo eri'za vahe'ma mizama asenunka, 6si'a kafufinke kagri kazokazo eri'za vahera manite'na, 7ni kafurera atregeno mizana osu amne fru huno vino.

Jos sinä ostat Hebrealaisen orjan, hänen pitää sinua palveleman kuusi vuotta; vaan seitsemäntenä pitää hänen lähtemän vapaana lunastamatta;

3 Ana kazokzo eri'za ne'mo'ma a'ma e'orinenigenka mizama hu'nenunka, anama hunte'nana kafurera atregeno agrake vino. Hianagi ko'ma a'ma ante'nenia ne'ma mizama se'nesunka, ana a'ene atregeno vino.

Jos hän naimatoinna on ollut, naimatoinna pitää hänen myös lähtemän; vaan jos hän nainunna tuli, lähtekään emäntinensä.

4 Hagi kazokzo eri'za ne'ma mizama se'ne'nia venafo'ma a'ma miza humi'nenigeno mofavrema ante'nenuno'a, ana a'ane ne'mofa'anena ana venafo azampi netreno, agrake vugahie.

Jos hänen isäntänsä antoi hänelle emännän, jos se on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, niin hänen emäntänsä ja lapsensa pitää oleman hänen isäntänsä omat, vaan itse hänen pitää lähtemän yksinänsä.

5 Hianagi ana kazokzo eri'za ne'mo'ma huama'ma huno, nagri'ma mizaseno nafa'a hunante'nemofonku'ene a'ni'agu'ene mofavreni'agura tusiza huno navenesiankina nagra zamatre'na fru hu'na amne ovugahue huno'ma hanigeno'a,

Mutta jos orja julkisesti sanoo: minä rakastan minun isäntääni, vaimoani ja lapsiani: en tahdo tulla minä vapaaksi,

6 mizama hunte'nea kva'amo'ma avreno Anumzamofonte vuteno, ete avreno kafa zafarero ete kafantero vuno hakare vahe avufi vahe'ma zamagesa rerapone zota erino agesa reraponenkeno agri kazokzo eri'za vahe mani'neno ufrigahie.

Niin hänen isäntänsä viekään hänen tuomarien tykö, ja seisauttakaan hänet oveen, taikka pihtipieleen, ja lävistäkään isäntä hänen korvansa naskalilla, ja olkaan ijäti hänen orjansa.

7 Mago ne'mo'ma, mofa'ama kazokazo eri'za mofa manisie huno'ma zagore'ma atresige'noma mizamasesiana, ve kazozko eri'za vahe'ma nehiaza huno, 7ni kafurera atresigenora frua huno amnea ovugahie.

Jos joku myy tyttärensä orjaksi, ei hänen pidä lähtemän niinkuin orjat lähtevät.

8 Ana mofa'ma a'nie huno miza hu'ne'nia venafo'ma muse osania zama hanigeno'a, ana venafo'a ana mofara atrenkeno ete nefa'a miza hino. Hagi ana mofa'ma miza hu'nenia venafo'ma mago'enena ru kaziga vahetera mizantera ozmino, na'ankure, kva'amo'a agra'a ana mofa'mofo so'e manizama'a eri haviza hu'ne.

Jollei hän kelpaa isännällensä, joka ei tahdo häntä kihlata, niin hänen pitää antaman hänen lunastettaa; mutta muukalaiselle kansalle ei pidä oleman hänelle voimaa häntä myydä, tehden petollisesti hänen kanssansa.

9 Hagi ana mofa'ma miza hu'nea ne'mo'ma, ne'mofonte'ma a'e huno huntenesuno'a, agra mofa'ama kegava nehiaza huno kegava hunteno.

Mutta jos hän sen kihlaa pojallensa, niin antakaan hänen nautita tytärten oikeutta.

10 Hagi henka'ama, ana ne'mo'ma ru a'ma erisnuno'a, pusa a'enena ko'ma nehiaza huno nemaseno, knare huno kukena'ane kave'are'enena kegava huntegahie.

Jos hän pojallensa ottaa toisen, niin ei hänen pidä kieltämän häneltä hänen ravintoansa, vaatteitansa, ja asunto-oikeuttansa.

11 Hagi ana 3'a zama huntega'zama, ana a'mofoma huontesigeno'a, ana a'mo'a zagoa miza osu amne atreno vugahie.

Jollei hän tee hänelle näitä kolmea, niin sen pitää vapaana lähtemän lunastamatta.

12 Iza'o vahe'ma ahe frisia nera, agri'enena ahe frigahaze.

Joka lyö ihmisen niin että hän kuolee, hänen pitää totisesti kuoleman.

13 Hianagi mago ne'mo'ma mago'azama hanifi hantaga huno mago vahe'ma ahe frisiana, Anumzamo atresigeno ana zana fore hugahiankino, agu'vazi kuma'ma retro'ma huntenerega ana ne'mo'a freno vugahie.

Vaan jollei hän ole häntä väijynyt, mutta Jumala on antanut hänen langeta hänen käsiinsä, niin minä määrään sinulle paikan, johonka hänen pakeneman pitää.

14 Ana hu'neanagi mago ne'mo'ma vahe'ma ahe friku'ma, oku'ama antahintahi retro huteno, ana ne'ma ahe frina, ana nera Kresramana vu itareti'enena amne avazu huta ahe frigahaze.

Mutta jos joku ylpeydestä tappaa lähimmäisensä kavaluudella; sen sinun pitää ottaman minun alttariltanikin pois, kuolettaa.

15 Iza'o nefano nererano ahesia nera, ahenkeno frino.

Joka lyö isäänsä taikka äitiänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

16 Iza'o mago vahe'ma musufa avreno eme frakino antege, zagore atrege'ma hania nera ahe friho.

Joka varastaa ihmisen ja myy hänen, eli löydetään hänen tykönänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

17 Iza'o nererano nefanoma huhaviza huntesia nera ahenkeno frino.

Ja joka kiroilee isäänsä ja äitiänsä, sen pitää totisesti kuoleman.

18 Tare netremoke'ma fra nevazisapinti'ma, mago'mo'ma azanknonuro have knonuro ahenkeno ofrigahianagi, ana zanku'ma krima erino'ma mani'nenigeno,

Koska miehet keskenänsä riitelevät, ja toinen lyö toistansa kivellä eli rusikalla, ja hän ei kuole vaan makaa vuoteessansa:

19 kri'amo'ma osi'a knare hinkeno'ma azompare megi'a vanoma hanigeno'a, ahe'nea nera kanazana omigahie. Hianagi krima maseneno kna'ama atre'nea zantera miza hunenteno kegava hunentenkeno kriamo'a knare ome huntegahie.

Jos hän paranee, niin että hän käy ulos sauvansa nojalla, niin sen pitää syyttömän oleman joka löi: ainoastaan maksakaan hänen työnsä vahingon, josta hän on estetyksi tullut, ja hänen pitää kaiketi hänen terveeksi laittaman.

20 Mago ne'mo'ma kazokzo eri'za ne'amofono, kazokzo eri'za a'amofoma kanonu'ma ahenkeno frisiana, ana kazokzo eriza vahe'mofo nafa'amofo kanazana amiho.

Kun joku lyö palveliaansa eli palkkapiikaansa sauvalla, niin että hän kuolee hänen käsiinsä: hän pitää kaiketi kostettaman.

21 Hianagi ana kazokazo eri'za vahe'mo'ma mago kano, tare kanama manite'no'ma knamare'niana, anama ahe'nea kva nera kna omigahaze. Na'ankure ana kazokzo eri'za nera mizamase'nea ne'mofo su'za mani'ne.

Vaan jos hän päivän taikka kaksi elää, ei pidä häntä kostettaman, sillä se on hänen rahansa.

22 Tare netremoke'ma ha' nehu'ne mago'ma amu'ene hu'nesnia a'ma ahesigeno nena osu'nesia mofavrema kasenenteno, ana a'mo'ma hazenke'ma e'orisigeno'a, ana a'mofo neve'ma zago agima ahentesiama'a miza neseno nanekema refkohu kva vahe'mo'ma e'i'a amio hanazama'a amino.

Jos miehet tappelevat keskenänsä, ja loukkaavat raskaan vaimon, niin että hänen täytyy hedelmänsä kesken synnyttää; ja ei kuoleman vahinko tapahdu: niin hän pitää rahalla rangaistaman, sen jälkeen kuin vaimon mies häneltä anoo, ja se pitää annettaman arviomiesten ehdosta;

23 Hianagi ana a'mo'ma ra hazenke'ma erinkeno'a, anahukna hazenke agri'enena amigahaze. Ahe fri'nirera, agri'enena ahe frigahaze.

Mutta jos kuoleman vahinko tulee, niin pitää hänen antaman hengen hengestä.

24 Hagi avurgama repro haniana, agri'enena avurga repro hiho. Hagi ave'ma ru tafrina, agri'enena ave ru tafriho, hagi agia azama ruhantgina, agri'enena anazanke huta agiaza ruhantgiho.

Silmän silmästä, hampaan hampaasta, käden kädestä, jalan jalasta.

25 Tevefima kre kasage'na, agri'enena tevefi kre kasageho, avufga rutraga hu'nena, ana zanke huta agri'enena avufga rutraga hiho. Hagi aheno avufgama ru korampamagi'nena, ana nera aheta avufga ru korampagiho.

Polton poltosta, haavan haavasta, sinimarjan sinimarjasta.

26 Kazokzo eri'za nero, kazokzo eri'za aro mizama sentenesia kva'amo avurgama repro hutrenkeno'a, agra ana nona'a atresigeno ana kazokzo eri'za vahe'mo'a zagoa miza osu fru huno amne vugahie.

Joka lyö palveliansa eli palkkapiikansa silmän, ja turmeles sen, hänen pitää päästämän sen vapaaksi silmän tähden.

27 Hagi kazokzo eri'za ne'amofono, a'amofoma mizama se'nesia venafo'ma aheno mago ave'ma ru tafrisiana, ana kazokzo eri'za vahe'a ana nona'a atrenkeno mizana oseno fru huno amne vino.

Niin myös jos hän lyö palvelialtansa taikka palkkapiialtansa hampaan suusta, niin pitää hänen päästämän sen vapaaksi hampaan tähden.

28 Mago ve bulimakao afu'mo'ma mago nero, aro pazive anuti'ma ahe frinketa, ana ve bulimakao afura have knonteti ahefrinkeno frina avufaga'a oneho. Hianagi ana ve bulimakamofo venafona keaga hunteta kna omiho.

Jos härkä kuokaisee miehen eli vaimon, niin että hän kuolee: se härkä pitää kaiketi kivitettämän, ja ei pidä hänen lihaansa syötämän; ja niin on härjän isäntä viatoin.

29 Hianagi ana ve bulimakamo'ma vahe'ma nehe'nigenoma kegina huno antenogu eme asamisage'noma, ana kema eritreno bulimaka'ama keginafima avre onte'nenigeno mago veo aro ahefrisigeno'a, ana ve bulimakao'a havenkanonu ahenefritma, bulimakao nefanena ahefriho.

Mutta jos härkä ennen oli harjaantunut kuokkimaan, ja sen isännälle oli todistusten kanssa ilmoitettu, ja ei hän korjannut häntä; jos hän sitte tappaa miehen eli vaimon, niin pitää härkä kivitettämän, ja hänen isäntänsä kuoleman.

30 Ana hugahianagi bulimakaomo'ma ahefrinesia vahe'mofo nona hinogu'ma naga'amozama miza agima ahentesazama'a mizaseno.

Mutta jos hän rahalla pääsee, niin pitää hänen antaman henkensä lunastukseksi niin paljo kuin määrätään.

31 Mago mofaro, ne'mofavreo, bulimakao afu'mo'ma pazive'anuma ahe frinkeno'a anazanke huno mizaseno.

Jos hän pojan eli tyttären kuokaisee, niin pitää yhdellä tavalla hänen kanssansa tehtämän.

32 Bulimakao afu'mo'ma mago kazokazo eri'za aro veoma pazive'anuti'ma ahe frinkeno'a, ana eri'za vahe'mofo kva nera bulimakaomofo venafo'a 30'a silva zago nemino, ana bulimakao afura have knonu ahe frino.

Jos joku härkä kuokaisee palvelian eli palkkapiian, niin pitää hänen antaman heidän isännällensä kolmekymmentä hopiasikliä, ja härkä pitää kivitettämän.

33 Mago' vahe'mo'ma keri kafinenteno'o kafinte'nesia kerima eri hagaro huteno refi otenenige'noma mago' ne'mofo bulimakao afumo'o donki afumo'ma ana kerifima uramina,

Jos joku avaa kuopan, taikka kaivaa kuopan, jos ei hän sitä peitä, ja härkä eli aasi siihen putoo:

34 kerima asente'nesnimo'a ana bulimakaono, tonki afutera nona huno miza hinkeno, anama frisia zagamo'a agriza segahie.

Niin pitää sen kuopan isäntä maksaman rahalla sen isännälle; mutta sen kuolleen pitää hänen oleman.

35 Mago ne'mofo bulimakao afumo'ma, mago ne'mofo bulimakao afu'ma ahefrina, ana bulimakao afutremofo nafa'amokea amnema manisia bulimakao afura zagore atreke ana zagoa amu'nompinti refako nehuke, anama fri'nea bulimakao afura amu'nompinti arutaneke refako hi'o.

Jos jonkun härkä kuokkii toisen miehen härjän, että se kuolee, niin pitää heidän myymän sen elävän härjän, ja jakaman rahan, niin myös sen kuolleen härjän pitää heidän jakaman.

36 Hianagi ko'ma pazive'anuti'ma ha'ma nehania bulimakao afumofo venafo'ma antahi'neno keginafima onte'nenigeno, rumofo bulimakao afu'ma ahefrisiana, anama frisia bulimakao afu'mofo venafo'na ete bulimakao afuteti nona huno miza senenteno fri'nesia bulimakao afura erigahie.

Elikkä jos se oli tiettävä, että härkä on ennen tottunut kuokkimaan, ja hänen isäntänsä ei korjannut häntä, niin hänen pitää antaman härjän härjästä, ja se kuollut pitää hänen oleman.