< Ikrisiasatis 4 >

1 Hagi mago zama koana, ama mopafina vahe'ma knama amino azeri havizama hu zamo'a mevava huno nevige'na ke'noe. Ana nehige'za vahe'mo'za zavira netazanagi, vahe'mo'za zamazeri amnea nosaze. Vahe'ma knama zamiza zamazeri havizama nehaza vahera hanave vaheki'za, hanavezmi omane vahera zamazeri haviza nehaze.
Taas minä katselin kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla, ja katso, siinä on sorrettujen kyyneleet, eikä ole heillä lohduttajaa; väkivaltaa tekee heidän sortajainsa käsi, eikä ole heillä lohduttajaa.
2 E'ina hige'na fri'naza vahe'mo'za tasimu'ma erita mani'nona vahera tagatere'za musena nehaze hu'na nagesa antahi'noe.
Ja minä ylistin vainajia, jotka ovat jo kuolleet, onnellisemmiksi kuin eläviä, jotka vielä ovat elossa,
3 Hianagi knare zantfama hu'neana, kaseozmantenage'za ama mopafima havi avu'avazama onke'naza vahe'mo'za knarera hu'naze.
ja onnellisemmaksi kuin nämä kumpikaan sitä, joka ei vielä ole olemassa eikä ole nähnyt sitä pahaa, mikä tapahtuu auringon alla.
4 Hagi mago'zama koana, maka eri'zama vahe'mo'zama hankavezmima eri zamavuga atre'zama enerizana, tava'ozmire'ma nemaniza vahe'mokizmi zante kezmanunu nehu'za, anahu kna vahe asenaku amuhoa hu'za eri'zana e'nerize. Hianagi ama ana zamo'enena agafa'a omaneza tro nehazankino, zaho'ma avaririankna nehaze.
Ja minä näin kaikesta vaivannäöstä ja työn kunnollisuudesta, että se on toisen kateutta toista kohtaan.
5 Hagi neginagi vahe'mo'za eri'zana e'ori zamazana renamagiza mani'za zamo hige'za, zamagra zamagakura nehu'za fri'zana nehaze.
Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Tyhmä panee kädet ristiin ja kalvaa omaa lihaansa.
6 Hagi nagesama antahuana, osi'a fenoma anteno fruma huno mani'zamo'a, tusi amuho huno rama'a fenoma eritru hu'zana agaterene. Na'ankure rama'a zama eri atruhu antahintahireti'ma amuhoma huno eri'zama eri zamo'a, agafa'a omneno zaho'ma avaririankna nehie.
Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivannäköä ja tuulen tavoittelua.
7 Hagi mago'ma agafa'a omane zama ama mopafima ke'noana ama'nahu knaza ke'noe.
Taas minä näin turhuuden auringon alla:
8 Mago ne'ma afu agna'ma omanigeno, mofavre onte'neanagi, tusi amuho huno eri'zana erino fenona eritru nehianagi, ana zamo'a knarera hunonte. Hianagi amanahu agenoka agra'a antahinonke, Izanku hu'na ama eri'zana e'nerue? Na'a hige'na maraguzati'na erizantera nehu'na musena hu'na nomanue huno nehie. Ana maka zamo'a agafa'a omne zamo kna nemie.
Tuossa on yksinäinen, ei ole hänellä toista, ei poikaa, ei veljeäkään ole hänellä; mutta ei ole loppua kaikella hänen vaivannäöllänsä, eikä hänen silmänsä saa kylläänsä rikkaudesta. Ja kenen hyväksi minä sitten vaivaa näen ja pidätän itseni nautinnoista? Tämäkin on turhuutta ja on paha asia.
9 Tare vahe'mokema eri'zama eri'zamo magoke vahe'mo'ma eri'zama eri'zana agatere'ne. Na'ankure taremokea oza aza huke eri'zana erigaha'ankino, knare hugaha'e.
Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka.
10 Hagi mago'mo'ma traka'ma hanigeno'a, magomo'a azeri otigahie. Hianagi trakama hanigenoma azahu vahe'ma omani'nimofona kasunku hunto.
Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös.
11 Anahu kna huno, taremokema magopima masena'ana amuho huke masegaha'e. Hianagi magokemo'ma agraku'ma masesiana inankna huno amuhoa hugahie?
Myös, jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin; mutta kuinka voisi yksinäisellä olla lämmin?
12 Magoke vahera ahe'za azeri haviza hugahazanagi, tare vahe'mokea hara huke ohevari ahevri (oza aza) hugaha'e. Hagi 3'a nofima magokepima erinteno zagi'nenia nofira ame hunora eri akamprura osugahie.
Ja yksinäisen kimppuun voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Eikä kolmisäinen lanka pian katkea.
13 Amunte omane kasefa vahe'ma mani'neno, knare antahi'zane vahe'ma mani'zamo'a, ozafa kini ne' mani'neno avumro'ma ante ke'ma eri atre'zana agatere'ne.
Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.
14 Ana kasefa ne'mo'a amunte omne nagapinti fore hu'nenianagi, amne feno vahera fore hugahie. Ana nehuno kina nompintira amane kinia efore hugahie.
Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä.
15 Ana'ma hige'na kogeno ana maka vahe'mo'a ana (nehaza) kasefa kini ne'mofo amage'nentaze.
Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa.
16 Ohampriga'a vahe krerfamo'za kasefa kini ne'mofo kaziga mani'naze. Hianagi henkama fore hu'za esnaza, kasefa kini nekura musena huontegahaze. Ama ana zamo'enena agafa'a omneneankino, zaho'ma avaririankna nehie.
Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.

< Ikrisiasatis 4 >