< Ikrisiasatis 10 >

1 Mnanentake zama nentaza taferopima kosintamimo'zama fri'za mesu'za, kasri'za ana taferopima me'nea mnanentake'zana eri haviza hugahaze. Hagi e'ina hukna huno osi neginagi avu'ava zamo'a, knare antahi'zane knare agima vahe'mofoma amino husgama hunte'zana eri haviza nehie.
Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.
2 Knare agu'agesane vahe'mo'a knare avu'avaza nehigeno, havi agu'agesane vahe'mo'a, neginagi avu'avaza nehie.
Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.
3 Neginagi vahe'mofona kama vania avu'avate negenka, e'i neginagi vahere hunka hugahane.
Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.
4 Hagi kvakamo'ma arimpama aheganteno kema kasanigenka, eri'zana atrenka ovuo. Fru hunka mani'nenka kvakamofo kema antahisankeno'a, mago'ane arimpa aheogantegahie.
Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.
5 Hagi mago kefo avu'ava zama ama mopafima koana, ugagota kva vahe'mo'za eri'zana eri havizana nehaze.
On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:
6 Neginagi vahera marerirfa eri'zanke nezami'za, feno vahera evurami'nea eri'za nezamize.
tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.
7 Hagi mago zama koana, kazokazo eri'za vahe'mo'za hosi afu agumpi vano nehazage'za, ugagota kva vahe'mo'za kazokazo eri'za vahekna hu'za mopafi vano nehaze.
Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.
8 Mago vahemo'ma agra'ama kafinte'nesia kerifina agra'a uramigahie. Hagi korapama me'nesia have keginama ahe fragu'ma vazisanana anampintira osifavemo'a kamprigahie.
Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.
9 Hagi mago vahe'mo'ma havema frage eri'zama e'nerisigeno'a, ana havemo'a tamino hazenke amigahie. Hagi mago vahe'mo'ma zafama ape'ma nehanigeno'a, ana zafamo'a hazenkea amigahie.
Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.
10 Hagi osane'nenia sasumereti'ma eri'zama erisanana rama'a hankave atrenka eri'zana erigahane. Hianagi knare antahi'zama erinenia vahe'mo'a knare huno eri'zana erigahie.
Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.
11 Ko'ma osifavemo'ma vahe'ma ampritesigeno'ma ana osifavema azeri agazonema haniana, ana osifavema azeri agazonema hania vahe'mofo eri'zamo'a amnezankna hugahie.
Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.
12 Knare antahi'zane vahe'mo'a vahekura asunku hunezamanteno knare mani'zankuke keaga nehie. Hianagi neginagi vahe'mo'a hazenke'za avreno nomani'zama'afima esiankege nehie.
Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.
13 Neginagi vahe'mo'a neginagi kereti agafa huteno, neginagi avu'ava zanteti'ene kefo nanekereti'ene ome hu vagaregahie.
Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.
14 Naza henka fore hugahie mago vahe'mo'a antahino keno osu'neanagi, neginagi vahe'mo'a rama'a naneke huvava huno vugahie. Hagi henkama fore'ma hania zana iza asamigahie?
Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?
15 Neginagi vahe'mo'za eri'zana eri'sazanagi tusi zamavaresragu hugahaze. Na'ankure nozamiregama nevaza kana ke'za eri forera osugahaze.
Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.
16 Mago osi mofavremo'ma kini manino kegavama hu'nesia mopafima nemanisaza kva vahe'mo'za nanterama ne'zama kre'za nene'za musema hanaza mopafi vahe'mota, razampi haviza hugahazanki kva hiho.
Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!
17 Mareri vahe'mofo mofavremo'ma kinima manino kegavama hu'nesia mopafi kva vahe'mo'za kna fatagore neginagi osu'are nezama nenesaza mopafi vahe'mota muse hugahaze.
Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!
18 Eri'za e'ori feru vahe'mofo nomo'ma varivarima nehanigeno ko'ma eri so'ema osanigeno'a varivari huno nomofo agu'afi efreno eri haviza hugahie.
Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.
19 Rama'a ne'zama kreno ne'zamo'a kiza zokagoma nehuno musenkasema huno mani'za avreno ne-enigeno, waini tima nezamo'a museza avreno neanagi, zagoretike makazana tro hugahane.
Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.
20 Antahizanka'afina kini nera antahi havizana huonto. Nemsampinka maninenka feno vahera huhavizana huonto. Na'ankure osi namamo'a ana nanekeka'a erino ana vahera ome asmi'nigura ontahi'nane.
Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.

< Ikrisiasatis 10 >