Tiuteronomi Kasege 29
1 Hagi Sainai agonare'ma mani'nageno'ma Ra Anumzamo'a huhagerafi huvempa kema Israeli vahe'ma zami'nerera, Moapu mopafima umani'nageno'a, ama'na huhagerafi huvempa kea mago'ane zamio huno Mosesena asami'ne.
Nämät ovat liiton sanat, jonka Herra käski Moseksen tehdä Israelin lasten kanssa Moabin maassa, paitsi sitä liittoa, jonka hän heidän kanssansa teki Horebissa.
2 Hagi Mosese'a Israeli vahera maka kehu tru huno amanage huno zamasmi'ne, Ramo'ma Isipi mopafima Feronte'ene, eri'za vahe'are'ene, mopa'afinema,
Ja Moses kutsui koko Israelin ja sanoi heille: te näitte kaikki, mitä Herra teidän silmäinne edessä teki Egyptissä Pharaolle, kaikille hänen palvelioillensa ja koko hänen maallensa:
3 maka hankave'ane avame'zane, kaguvazanema erifore'ma hu'nea zana ko' ke'naze.
Ne suuren kiusaukset, jotka sinun silmäsi näkivät, ja ne suuret merkit ja ihmeelliset teot.
4 Hianagi manita ama knare'ma ehanatizana, Ramo'a antahintahitamia eri amara osigeta, ana zana keta antahita nosuta, tamavurga eri hari higeta nonkazageno, tamagesa erinkro higeta nontahize!
Ja ei Herra vielä nytkään tähän päivään asti antanut teille sydäntä ymmärtämään ja silmiä näkemään ja korvia kuulemaan.
5 Hagi Ramo'a huno, 40'a kafufi ka'ma kokampina tamavare'na e'noanagi, kukena tamimo'ene tamagia anomo'enena tagatora huno havizana osu'ne.
Ja minä annoin teidän vaeltaa korvessa neljäkymmentä vuotta; ei teidän vaatteenne vanhenneet yltänne, eikä kenkäs kuluneet jaloissas,
6 Hagi Nagriku'ma Rana tagri Anumzane huta keni'ma hanagu, bretine wainine aka tinena one'naze.
Ette syöneet leipää, ettekä myös juoneet viinaa elikkä väkevää juomaa, että te tietäisitte minun olevan Herran teidän Jumalanne.
7 Hagi ese'ma ama mopare'ma neonke'za, Hesboni kini ne' Sihoni'ene Basani kini ne' Ogikea eke hara eme hurante'nazanagi, tagra hara huzamagatere'none.
Ja kuin te tulitte tähän paikkaan, niin tuli Sihon Hesbonin kuningas ja Og Basanin kuningas sotimaan meitä vastaan, ja me löimme heidät,
8 Ana kini netremokizni mopa hanareta Rubeni naga'ene, Gati naga'ene, Manase naga'ma amu'nompinti refko hu'naza naga'enena, ana mopa refako huzami'none.
Ja omistimme heidän maansa, ja annoimme sen Rubenilaisille ja Gadilaisille, niin myös puolelle Manassen sukukunnalle, perimiseksi.
9 E'ina hu'negu ama ana huhagerafi huvempa kea kegava hu'neta nevararinkeno, maka zama hanaza zamo'a knarera hino.
Niin pitäkäät nyt nämät liiton sanat, ja tehkäät niiden jälkeen, että toimellisesti tekisitte kaikki mitä te teette.
10 Hagi menina Ra Anumzana tamagri Anumzamofo avuga Israeli naga nofite kva vahe'ene, ranra vahe'ene, sondia kva vahe'ene, maka Israeli vene'nene,
Te seisotte kaikki tänäpänä Herran teidän Jumalanne edessä: ylimmäiset teidän suvuistanne, teidän vanhimpanne, ja teidän esimiehenne, joka mies Israelissa,
11 a' mofavrene, ruregati'ma tamagri'enema enemaniza vahe'ene, tintevema hurami vahe'enena,
Teidän lapsenne, teidän vaimonne, ja muukalaises joka sinun leirissäs on, sinun puus hakkaajasta niin vetes ammuntajaan asti.
12 Ra Anumzana tamagri Anumzamo'ma tamagranema huhagerafi huvempa ke hanigeta avararigahune huta huvempa hanagu menina eme oti'naze.
Että sinä käyt Herran sinun Jumalas liittoon ja siihen valaan, minkä Herra sinun Jumalas teki sinun kanssas tänäpänä.
13 Hagi tamagehe'i Abrahamuma, Aisakima, Jekopunema huvempama huzamante'nea kante anteno, Agra tamagri'ene eri hagerafi huvempa ke hinketa tamagra menina Agri vahe' mani'nageno, Agra tamagri Anumza manigahie.
Että hän tänäpänä korottaa sinun itsellensä kansaksi, ja hän on sinun Jumalas niinkuin hän sanoi sinulle, ja niinkuin hän vannoi isilles, Abrahamille, Isaakille ja Jakobille.
14 Hianagi Ramo'na tamagrikukera ama huhagerafi huvempa kea nosuanki,
Sillä en minä tee tätä liittoa ja tätä valaa ainoastaan teidän kanssanne,
15 Rana tamagri Anumzamo'na navugama menima oti'naza vahe'ene, henkama fore hu anante ante'ma hanaza vahe'enenku nehue.
Mutta sekä teidän, jotka tässä läsnä tänäpänä olette ja seisotte meidän kanssamme Herran meidän Jumalamme edessä, että myös niiden kanssa, jotka ei tässä tänäpänä meidän kanssamme ole.
16 Hagi Isipima mani'nonteti'ma ana kuma'ma atreta ne-eta ha' vahetimofo mopafima e'nonana, tamagra ko keta antahita hu'naze.
Sillä te tiedätte, kuinka me asuimme Egyptin maalla, ja kuinka me vaelsimme pakanain lävitse, joiden kautta te vaelsitte,
17 Kasrino hi'mnage'ma hu'nea avu'ava'ma nehu'za, zafare'ene havere'ene, silvare'ene, golire'enema kaza osu' anumzama amu'no zamifima trohuntenazana ko ke'naze.
Ja näitte heidän kauhistuksensa ja epäjumalansa, kannot ja kivet, hopiat ja kullat, jotka heidän tykönänsä olivat.
18 Hagi ama huhagerafi huvempa kema tamagri'enema nehuana, mago vemo'o a'mo'o naga'mo'ma, Rana tamagri Anumzamofoma amagena hunemino ana havi anumzantamima mono hunte'niana kefo zafamo agata hageno aka' zafa raga rentea kna amu'nontamifinti hugahie.
Ettei joku olisi teidän seassanne mies eli vaimo, elikkä perhe taikka sukukunta, jotka sydämensä tänäpänä kääntäis pois Herrasta meidän Jumalastamme, mennäksensä pois palvelemaan tämän kansan jumalia, ja tulis teille juureksi, joka kasvaa sappea ja koiruohoa.
19 Hagi izago ama kazusi kema antahimoka kagraka'agura humusena nehunka, nagra navesi'zama avaririsuana mago zana nagritera fore osugosie hunka kagesa ontahio. Kagra rama'a hazenke zampi maka vahera zamavarenka ufregahane.
Ja tapahtuisi, kuin hän kuulee nämät kirouksen sanat, että hän siunaa itsiänsä sydämestänsä, ja sanoo: rauha on minulla oleva, ehkä minä vaellan sydämeni ajatuksen jälkeen, sentähden että juopuneet janoovain kanssa hukutetaan.
20 Ramo'a e'inahu vahe'mofo kefozama'a atreontegosianki, tusi arimpa ahenenteno kanive renentenkeno, ama avontafepima me'nea kazusi kemo'a ana vahe'mofo agofetu me'nenkeno Ra Anumzamo'a ama mopafintira agi'a eri fanane hugahie.
Ei Herra ole hänelle armollinen, sillä silloin tulee suuri Herran viha ja kiivaus sen miehen päälle, ja kaikki nämät kiroukset, jotka tässä kirjassa ovat kirjoitetut, joutuvat hänen päällensä; ja Herra pyyhkii pois hänen nimensä taivaan alta.
21 Hagi ana'ma hania vahera Ramo'a Israeli naga'nofipintira azeri arure atreno, kasege avontafepima huhagerafi huvempa kema hu'nea knazana ana vahete atre'nigeno evugahie.
Ja Herra eroittaa hänen pahuuteen kaikesta Israelin suvusta, koko tämän liiton kirousten jälkeen, joka tässä lakikirjassa on kirjoitettu.
22 Hagi kagripinti fore hania vahero, ruregati'ma e'mani vahepinti forehu anante anante hu'za esaza vahe'mokizmia, Ra Anumzamo'ma mopatamima krinuti'ene hazenke'za nuti'ene eri havizama hania zana nege'za,
Niin jälkeentulevaiset sanovat, teidän lapsenne, jotka jälkeenne tulevat, ja vieraat, jotka kaukaiselta maalta tulevat, kuin he näkevät tämän maan rangaistukset ja sairaudet, joilla Herra lyö heitä siinä,
23 amanage hu'za krafa hugahaze, Ramo'ma Sodomune, Gomorane, Atmane, Zeboimi kuma'ma arimpa ahezama'areti eri havizama hu'neaza huno maka mopafina salfa havemo'ene hagemo'ene aviteno mopa eri haviza higeno, hoza antegara osigeno trazana magore huno ohagetfa hie hu'za hugahaze.
Että hän on polttanut koko heidän maansa tulikivellä ja suolalla, niin ettei sitä kylvetä eikä se vihota, eikä myös yhtäkään ruohoa käy hänestä ylös, niinkuin Sodoma, Gomorra, Adama ja Zeboim olivat kukistetut maahan, jotka Herra vihassansa ja hirmuisuudessansa ylösalaisin kukisti;
24 Ana hanige'za ru mopafi vahe'mo'za amanage hugahaze, nahigeno Ramo'a amanara huno ama mopa eri haviza nehuno, na'amo higeno tusi arimpa ahenezamante hu'za antahigahaze.
Niin kaikki kansat sanovat: miksi Herra niin teki tälle maakunnalle? mikä on tämä suuri hänen julmuutensa viha?
25 Anante amanage hu'za hugahaze, na'ankure Rana zamagehe'i Anumzamo'ma Isipiti'ma zamavareno ne-eno huhagerafi huvempa kema hu'neana zamagra zamefi humi'zageno, anara hu'ne hu'za hugahaze.
Silloin sanotaan: että he hylkäsivät Herran isäinsä Jumalan liiton, jonka hän teki heidän kanssansa, kuin hän heidät johdatti Egyptin maalta,
26 Hagi ke'za antahi'za osu'naza havi anumzantami nevariri'za monora hunte'naze. E'i ana havi anumzantmina monora huonteho huno Ramo'ma hu'nea anumzantami monora ome hunte'naze.
Ja ovat menneet ja muita jumalia palvelleet, ja kumartaneet niitä, senkaltaisia jumalia, joita ei he tunteneet, ja jotka ei heille mitään antaneet.
27 E'ina higeno Ra Anumzamofo arimpa he'zamo'a marerigeno, ama avontafepima me'nea knazana atregeno ama mopafina me'ne.
Sentähden on Herran viha julmistunut tämän maan päälle, niin että hän antoi tulla heidän päällensä kaikki kiroukset, jotka tässä kirjassa kirjoitetut ovat.
28 Hagi e'ina hazageno Ramo'a tusi arimpa ahezamanteno, ama mopafintira Israeli vahera zamazeri vatitrege'za menina ru mopafi umani'naze.
Ja Herra on heidät hävittänyt heidän maastansa suuressa vihassa, julmuudessa ja närkästyksessä, ja on heidät heittänyt vieraasen maahan, niinkuin hän tänäpänä tehnyt on.
29 Hagi Ra Anumzana tagri Anumzamo'a oku'ma me'nea kea ontasami'ne. Hianagi tagrite'ma erifore'ma hiankea tagrane mofavretimozanena avarari vava hugahune.
Niin salaiset asiat ovat Herran meidän Jumalamme edessä; mutta ne ilmoitetut ovat meillä ja meidän lapsillamme alati, että meidän kaikki nämät lain sanat tekemän pitää.
