Taneo 7
1 Hagi Belsasa'ma agafa huno Babiloni kinima efore'ma huno mania kafufina, Danieli'a mago zupa sipa'are mase'neno ava'nagnaza keteno amanage huno avona krente'ne.
Ensimäisenä Belsatsarin, Babelin kuninkaan vuotena näki Daniel unen ja näyn vuoteessansa; ja hän kirjoitti sen unen, ja käsitti sen näin:
2 Nagra Danieli'na kenage'ma mase'nena ava'nagna zama koana, ama mopafina maka asoparegatira zaho eazamo ra hagerina emeri kranto kranto hu'ne.
Daniel puhui ja sanoi: Minä näin näyn yöllä, ja katso, neljä tuulta taivaan alla pauhasivat toinen toistansa vastaan suurella merellä.
3 Anama hutege'na koana, hagerimpintira 4'a tusizankna ruzahu ruzahu afi'zaga atiramiza e'naze.
Ja neljä suurta petoa nousi merestä, aina toinen toisen muotoinen kuin toinen.
4 Kotama atirami'nea afi zagamo'a laionigna higeno, tumpamofoma hiaza huno ageko'na hunte'ne. Anante negoge'za ana afi'zagamofo ageko'na eri ampukasi atre'naze. Anama hute'za atrazageno'a vahe'mo'ma hiaza huno, tare agiareti mopare reno oti'ne. Hagi ana afi'zagamofona vahe antahintahi ami'ne.
Ensimäinen niinkuin jalopeura, jolla olivat kotkan siivet. Ja minä katsoin siihen asti, että siivet temmattiin pois häneltä ja hän otettiin ylös maasta, ja seisoi jaloillansa niinkuin ihminen, ja hänelle annettiin ihmisen sydän.
5 Anante nampa 2 afi'zagama koana beagna hu'neankino, agia mopafi reno oti'nege'na kogeno, mago zagamofona 3'a asoza zaferina agipi haninkofi'ne. Anante antahugeno mago vahe'mofo agerumo'a asamino, Otio! Otinka nama'a vahe'mofo avufgama nenaku'ma hanunka no hu'ne.
Ja katso, toinen peto oli karhun muotoinen ja seisoi yhdellä puolella, ja oli hänen suussansa hammastensa seassa kolme kylkiluuta. Ja hänelle sanottiin: Nouse ja syö paljon lihaa.
6 Anante nampa 3 afi'zagama ke'noana lepatigna higeno, amagenafina namamofoma hiaza huno 4'a agekona huntegeno, 4'a aseni hunte'nea zaga efore hige'na ke'noe. Ana higeno ana zagamofona mikazama kegavama hu hihamu hankavea ami'ne.
Tämän jälkeen minä näin, ja katso, toinen peto oli pardin muotoinen. Hänellä oli neljä linnun siipeä hänen selässänsä, ja sillä pedolla oli neljä päätä, ja hänelle annettiin valta.
7 Hagi anante kenage'ma ava'nagna zama kofina, magora nampa 4 afi zaga ke'noe. Ana zagamofona koro huga avugosa huntenegeno, hankavenentake hu'neno ainire ave hunte'neankino, ana aveteti ha'ma huntaza vahera anintrantru huno neneno zamatrea vahe'enena agianuti maka rentrantru ahe vagare'ne. Ana zagamo'a 3'a afi zagagafa zamagatereno ruzahu hu'neankino, 10ni'a pazive asenifina hunte'nege'na ke'noe.
Senjälkeen minä näin tässä näyssä yöllä, ja katso, neljäs peto oli kauhia ja hirmuinen ja sangen väkevä, ja hänellä olivat suuret rautaiset hampaat. Söi ympäriltänsä ja murensi ja liian hän tallasi jaloillansa. Se oli myös paljon toisin kuin ne muut pedot, jotka hänen edellänsä olivat, ja hänellä oli kymmenen sarvea.
8 Hanki ana zagamofo 10ni'a pazivetamima negogeno'a, ana pazivemokizmi amu'no zamifintira ame huno mago osi pazive mareri'ne. Ana pazivemo'a ko'ma me'nea 3'a pazivetamina retagre netreno, zamagri nona eri'ne. Ana osi pazivemofona vahe avurgagna avurgarare hunte'negeno, agi'ma hunte'nefintira veganokno ke nehuno, avufga erisgahu naneke nehige'na antahi'noe.
Minä katselin tarkasti sarvia, ja katso, niiden seassa puhkesi toinen vähä sarvi, jonka edestä kolme niistä ensimäisistä sarvista reväistiin pois. Ja katso, sillä sarvella olivat silmät niinkuin ihmisen silmät ja suu, joka pahui suuria asioita.
9 Ana ava'nafima koge'za kini trara eri'za e'za noma'are erinte fatgo hu'za eme nentage'na ke'noe. Anama hutazageno'a korapa'ma mani'neno, mani vava nehia Anumzamo'a tra'a erino mani'neno vahe refko huzmantenaku eme ante'ne. Kukenama hu'nea kukenamo'a efeke hampomo hiaza huno efenentake nehigeno, azokamo'a efenentake hu'ne. Hagi agrama mani'nea kini tra'mofona tevemo hagna hagna nehigeno, anama mani'nea tra'mofo wirifina tevemo akarukaru huno nerege'na ke'noe.
Nämät minä näin, siihenasti, että istuimet pantiin. Ja istui vanha-ikäinen, jonka vaatteet olivat lumivalkiat, ja hänen päänsä hiukset niinkuin puhdas villa, hänen istuimensa oli niinkuin tulen liekki, ja hänen rattaansa niinkuin polttava tuli.
10 Ana nehigeno agrama mani'nefintira teve tirupinti tinkna huno varehirami varehirami huno tevemo'a e'ne. Ana nehige'za tausen tausenia agatereno rama'a vahetamimo'za agri tvaontera mani'neza agri eri'zana erinentazageno, ohampriga'a vahe krerfamo'za Agri avuga oti'naze. Anante keagafina ufreno agafa huno keaga refko hu'za higeno, avontafe tamimo'a ru vakarente vagarege'na ke'noe.
Tulinen virta juoksi ja kävi ulos hänen kasvoinsa edestä. Tuhannen kertaa tuhannen palveli häntä ja sata kertaa tuhannen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Tuomio pidettiin, ja kirjat avattiin.
11 Hagi ana ava'nafima koana ana osi pazivemo'a tusiza huno avufga erisga hu nanekea nehige'na ke'noe. Ana nehige'na negoge'za nampa 4 afi zaga ahe'za avufga'a tevefi kre fanane hu'naze.
Minä katsoin niiden suurten puhetten äänen tähden, joita se sarvi puhui; minä katselin, siihen asti, että peto tapettu oli, ja hänen ruumiinsa hukkui, ja tuleen palamaan heitettiin.
12 Hagi ana 3'a afi zaga kafamokizmia hihamu hankave zamia eri atre'neanagi, huhampri ante'nea kna'ama esigu osi'a kna zamatrege'za mani'naze.
Ja muiden petoin valta myös loppui; sillä heillä oli määrätty aika ja hetki, kuinka kauvan kukin oleman piti.
13 Ana kenage'ma mago'anema ke'noa ava'nafina, vahe'mofo mofavregna ne'mo hampompi mani'neno monafintira e'ne. Ana hume eazamo korapa'ma mani'neno manivava huno ne-ea Anumzamo'ma mani'nea tavaonte egeno agrama nemanifinka avreno ufre'ne.
Minä näin tässä näyssä yöllä, ja katso; yksi tuli taivaan pilvissä niinkuin ihmisen poika, ja hän tuli hamaan vanha-ikäisen tykö, ja vietiin hänen eteensä.
14 Ana huteno ragine, hankavene maka ama mopafima mani'naza vahe'ma kegavama hania hihamu hankavea agrike ami'neanki'za, maka ama mopafima ru zamavufagane ru zamavufagane vahe'ma mani'ne'za, ru zamageru ru zamageru'ma neraza vahe'mo'za agri kege antahigahaze. Agrama kinima manino kegavama hania kumamo'a, mevava hanigeno mago zamo'a eri haviza osugahie.
Ja hän antoi hänelle voiman, kunnian ja valtakunnan, että häntä kaikki kansat, sukukunnat ja kielet palveleman pitää. Hänen valtansa on ijankaikkinen valta, joka ei huku, ja hänen valtakunnallansa ei ole loppua.
15 Hagi nagra Danieli'na ana ava'nama ketena tusi antri nehugeno, nagu'amo'a kna nehige'na, antahintahi hakare hu'noe.
Minä Daniel hämmästyin sitä minun hengessäni, ja ne minun näkyni peljättivät minua.
16 Ana hige'na Anumzamo'ma nemania kini tra'mofo tvaonte'ma mani'za vahepi mago'mofonte vu'na, ana ava'namofo agu'agesa'a eri ama hunka nasamio hu'na antahige'noe. Anama hugeno'a amanage huno eri ama huno nasami'ne.
Ja minä menin yhden tykö niistä, jotka siinä seisoivat, ja rukoilin häntä, että hän minulle näistä kaikista tiedon antais. Ja hän puhui minun kanssani, ja ilmoitti minulle niiden sanain selityksen.
17 Kagrama 4'a afi zagagafama ava'nafima ke'nana zamofo agu'agesamo'a amana hu'ne, ama mopafintira 4'a hankavenentake kinia efore hugahaze.
Nämät neljä suurta petoa ovat neljä kuningasta, jotka nousevat maasta.
18 Hianagi marerisa Anumzamofo avure'ma ruotage'ma hu'naza vahe'amokizmia, ana mopa zamisnige'za kegava hu vava hu'za vugahaze.
Vaan sen Korkeimman pyhät pitää valtakunnan omistaman ja pitää siinä asuman ijankaikkisesti ja ijankaikkisesta ijankaikkiseen.
19 Hagi nampa 4 afi zagama ke'noa zamofo agu'agesa'a eri ama huno nasamisniegu hu'noe. Na'ankure agra mago'a afi zagakfa zamagatereno ruzahu hu'neankino, vahera zamazeri koro huga zaga mani'ne. Ana hu'neankino agri'ma ha'ma hunte'naku'ma nehaza vahera ainire aveteti'ene bronsire azankonuti anintrantru neheno atreama'a agareti rehapa titre'ne.
Sitte minä olisin mielelläni tahtonut tietää totista tietoa neljännestä pedosta, joka paljo toisin oli kuin kaikki ne muut; sangen hirmuinen, jolla rautaiset hampaat ja vaskiset kynnet olivat; joka ympäriltänsä söi ja murensi ja liian jaloillansa tallasi;
20 Anazanke hu'na ana zagamofo asenifima 10ni'a pazive'ma me'nea zamofonku'ene, 3'a pazive'ma retagare netreno'ma zamagri noma eri'nea osi pazive'mofo agu'agesa'a eri ama huno nasamisniegu hu'noe. Ana osi pazivemo'a ruzahu huno mago'a pazivera zamagatere neankino, vahe avurga huntegeno agi'enena hunte'neankino, ana agipintira ke hakarea nehuno avufga erisga hu naneke hu'ne.
Ja niistä kymmenestä sarvesta hänen päässänsä ja siitä toisesta, joka putkahti ulos; jonka edestä putosivat pois kolme; ja siitä sarvesta, jolla silmät olivat ja suu, joka suuria asioita puhui ja suurempi oli kuin ne, jotka hänen tykönänsä olivat.
21 Ana ava'nafima kogeno'a ana pazivemo'a Anumzamo'ma huhampri'nea vahera ha' huzmagatere'ne.
Ja minä näin sen sarven sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät.
22 Anama nehigeno'a Marerisa Anumzama korapa mani'neno mani vavama huno ne-ea Anumzamo anante eno, keaga eme refko huno agra vahe'a zamaza hu'ne. Anama hutege'za Anumzamofo vahe'mo'zama kinima mani'za maka zama kegavama hanaza knamo'a ehanati'ne.
Siihen asti, että vanha-ikäinen tuli, ja tuomio annettiin sen Korkeimman pyhille, ja aika joutui, että pyhät valtakunnan omistivat.
23 Anante amanage huno eriama huno nasami'ne, nampa 4 afi zagama ke'nana zamofo agafa'amo'a, nampa 4 hankave kuma efore hugahiankino, ruga'amokizmia zamagatereno ruzahu kna hugahiankino, maka ama mopafi vahera zamazeri haviza nehuno, agiareti zamare hapatigahie.
Hän sanoi näin: Neljäs peto on neljäs valtakunta maailmassa, joka on erinäinen kaikista valtakunnista. Se syö kaiken maan, tallaa ja turmelee sen.
24 Hanki 10ni'a pazive'ma ke'nana zamofo agafa'amo'a, anama hankavenentake kinimo'ma kegavama hu'nesnia mopafintira 10ni'a kini vahe efore hu'za mopa kegava hugahaze. Anama hutesnageno'a, anantera mago kini efore huno mopa kegava hugahie. Hianagi 10ni'a kini vahera ru zamagtereno ruzahukna hugahiankino, 3'a kini vahera zamazeri atregahie.
Ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka siitä valtakunnasta nousevat. Ja niiden jälkeen tulee toinen, joka erinäinen on entisistä, ja nöyryyttää kolme kuningasta.
25 Ana kini ne'mo'a Marerisa Anumzamofo agia huhaviza hunenteno, Anumzamo'ma huhampari zamante'nesnia vahera zamazeri haviza hugahie. Ana nehuno mono'ma nehu'za musenkasema nehaza knane, kasegenena eri ruzahe nehuno, agrama kegavama huzmantesniana 3'a kafugi 6si'a ikamofo agu'afi kegava huzmantegahie.
Hän puhuu Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhät ja rohkenee ajat ja lain muuttaa. Mutta he annetaan hänen käsiinsä yhdeksi hetkeksi ja monikahdoiksi ajoiksi ja puoleksi ajaksi.
26 Hianagi Anumzamo'a keagafi azeri otino refko hunenteno, maka hankave'a eri atrevaga resnigeno ru'enena otino mago zana osugahie.
Sen jälkeen pidetään tuomio, ja hänen valtansa otetaan pois, että hän peräti hukutetaan ja kadotetaan.
27 Hanki anante ama mopafi kini vahe'mo'za e'neriza hihamu hankavene, ra zamaginena Marerisa Anumzamo'a zamagripintira erimareno, Agrama huhampari zamante'nea vahe zamigahie. Agra kinia mani vava huno vugahianki'za, maka kva vahe'mo'za agri eri'zanke eneri'za agri kege antahigahaze.
Vaan valtakunta, valta ja voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhälle kansalle, jonka valtakunta on ijankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat pitää häntä palveleman ja kuuleman.
28 Hagi nagra Danieli'nama ke'noa ava'namofo nanekemo'a amare emente. Nagra ana ava'nama kete'na tusi koro nehu'na antahintahi hakare nehugeno, navugosamo'a rukrahe hu'ne. Hianagi ana zamofo nanekea vahera ozamasami atrogeno nagu'afi me'ne.
Tämä oli sen puheen loppu. Vaan minä Daniel olin sangen murheellinen minun ajatuksissani ja minun muotoni muuttui. Kuitenkin minä kätkin puheet sydämessäni.
