Taneo 12
1 Hanki ugota ankero ne' Maikoli'a Israeli vahe'motma kegava huneramantea ankeronkino, ana knafina agra otigahie. Ana knafima fore'ma hania knazana, magore huno ama mopafina fore osu'neankna knaza fore hugahie. Hianagi Danieliga kagri vahe'ma zamagima avontafepima me'nesnia vahera Anumzamo'a zamagu vazi'nige'za knare hu'za manigahaze.
Silloin nonsee suuri päämies Mikael, joka sinun kansas lasten edessä seisoo, sillä surkia aika on tuleva, jonka kaltaista ei ikänä ole ollut sittekuin ihmiset rupesivat olemaan, hamaan tähän aikaan asti. Sillä ajalla sinun kansas vapahdetaan. Kaikki, jotka kirjassa kirjoitetut ovat.
2 Hanki ko'ma frizage'zama ase zamante'naza vahera fri'nafintira ete otigahaze. Anama hute'za mago'amo'za manivava zamasimu enerisnage'za, mago'amo'za tusi zamagazegu nehu'za ana zamagazefi manivava hu'za vugahaze.
Ja monta, jotka maan tomussa makaavat, heräävät, muutamat ijankaikkiseen elämään, ja muutamat ijankaikkiseen pilkkaan ja häpiään.
3 Hanki knare antahi'zane vahe'mo'za monamo'ma remsama hiaza hu'za remsa nehanage'za, rama'a vahe'ma zamavare'za fatgo avu'avapima nevanaza vahe'mo'za, ofumo'ma hiaza hu'za maka zupa remsa huvava hu'za vugahaze.
Mutta opettajat paistavat, niinkuin taivaan kirkkaus, ja jotka monta opettavat vanhurskauteen, niinkuin tähdet alati ja ijankaikkisesti.
4 Hianagi kagra Danieliga ama'na nanekema me'nea avontafera eri runkanirenentenka, atregeno oku meno vuno maka zama ome vagarenaku'ma hania knare uhanatino. Rama'a vahe'mo'za ama'na nanekemofo agafa'a antahi ama' hunakura tusiza hu'za hake'za vu'za e'za nehanageno antahintahizmimo'a ome ra huno vugahie.
Ja sinä Daniel, peitä nämät sanat ja sulje kirjaan hamaan viimeiseen aikaan asti. Siloin pitää sen tykö monta tuleman ja suuren ymmärryksen löytämän.
5 Hanki nagra Danieli'na koana, timofo kantu kama anke'narera tare netre oti'nake'na ke'noe.
Ja minä Daniel näin ja katso, kaksi muuta seisoi siellä, toinen tällä virran reunalla ja toinen toisella virran reunalla.
6 Ana ankerontrempinti mago'mo'a, efeke zaza kukenama hu'neno timofo agofetu'ma oti'nea ne'mofona amanage huno antahige'ne. Nama'a kna manitesnunkeno ama'na ruzahu'zama tasami'nea zamo'a eforera huvagaregahie?
Ja hän sanoi sille miehelle, joka oli liinaisilla vaatteilla puetettu, joka seisoi ylempänä virtaa: Koska näiden ihmetten loppu tulee?
7 Higeno efeke zaza kukenama antani'neno, timofo agofetu'ma oti'nea ne'mo'a, tare azantre'na monarega erisga hu anagamu netreno, mani vavama nehia Anumzamofo agifi huvempa huno amanage hu'ne, Nagra huvempa huankino, anazama fore'ma haniana 3'a kafugi 6si'a ikampi fore hugahie. Anumzamofo vahe'mokizmi hankavemo'ma vagama resanigeno, ana knazamo'enena vagaregahie.
Niin minä otin hänestä vaarin, joka liinaisilla vaatteilla puetettu oli, joka seisoi ylempänä virtaa. Ja hän nosti oikian ja vasemman kätensä taivaasen päin ja vannoi sen kautta, joka ijankaikkisesti elää, että sen pitää ajan, ja muutamat ajat ja puolen aikaa viipymän. Ja kuin pyhän kansan hajoitus saa lopun, silloin kaikki nämät tapahtuvat.
8 Hagi nagra Danieli'na ana nanekema hiana antahi'noanagi, Ana nanekemofo agafa'a antahi amara osu'noe. Ana hige'na amanage hu'na antahige'noe, Ranimoka ama ana zamo'ma evu vagama retesigeno amefira na'a efore hugahie? hu'na antahige'noe.
Minä tosin kuulin tämän, vaan en minä ymmärtänyt. Ja minä sanoin: Herra, mitä näiden lopulla tapahtunee?
9 Hianagi agra amanage huno hu'ne, Danieliga menina atrenka vuo. Na'ankure nanekema krente avontafemo'a runkanireno me'nenigeno vuno henkama maka zamo'ma vagama renaku'ma hania knafi eforera hugahie.
Mutta hän sanoi: Mene Daniel, sillä se on peitetty ja suljettu hamaan viimeiseen aikaan.
10 Ana knazama fore'ma hania zamo'a, rama'a vahe zamazeri agru huno zamazeri avusese hugahie. Hianagi kefo zamavu zamava'ma hanaza vahe'mo'za kefo zamavu zamava huvava hu'za nevu'za, antahiamara osugahaze. Ana nehanage'za antahi'zane vahe'mo'za zamagrake anazamofo agafa'a antahi amara hugahaze.
Monta puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pitävät jumalattoman menon ja jumalattomat ei näitä tottele, mutta ymmärtäväiset ottavat näistä vaarin.
11 Hanki Anumzamofontegama maka zupama kresramnama nevaza zama ase nevazi'za kasrino havizama hu'nea zama Ra mono nompima retru rente'nesnage'zama mono'ma huntesnazana 1tausen 2hantret 90'a zagegnamofo agu'afi anara hugahaze.
Ja siitä ajasta, kuin se jokapäiväinen uhri on otettu pois ja hävityksen kauhistus sinne pannaan, on tuhannen kaksisataa ja yhdeksänkymmentä päivää.
12 Hanki ana knazamofo agu'afima oti hankaveti'za mani'neza Anumzamofoma avega ante'za mani'nesageno'ma 1tausen 3hantret 35'a zage gnamo'ma evania vahera Anumzamo'a asomu huzmantegahie.
Autuas on, joka odottaa ja ulottuu tuhanteen kolmeensataan ja viiteen päivään neljättäkymmentä.
13 Hanki kagra menina Danieliga oti hankavetinka mani'negeno vuno atuparera uhanatino. Kagra frinka mani fru hugahananagi, maka zamo'ma vagama resania knazupa ete otinka Anumzamo'ma refko huno'ma antegante'nea zantamina erisanti haregahane.
Mutta sinä mene pois, siihen asti kuin loppu tulee ja lepää, ettäs nousisit sinun osaas päiväin lopulla.
