< Aposolo 23 >
1 Hagi Poli'a kanisol vahe zamufi keankere'neno anage hu'ne, Nenafugate nagra magore hu'na havizana osu'noe. Fatgo huno ama' nagu'nagesare Anumzamofo avurera mani'na ena ama knarera ehanatue.
Niin Paavali katsahti raadin päälle ja sanoi: miehet, rakkaat veljet! minä olen kaikella hyvällä tunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti.
2 Anagema higeno, ugagota pristi ne' Ananaisi'a anante oti'naza vaheku Polina agi ruhapatitma aheho huzmante'ne.
Niin ylimmäinen pappi Ananias käski niitä, jotka läsnä seisoivat, lyödä häntä vasten suuta.
3 Anante Poli'a anage agrikura hu'ne, Anumzamo'a kagrira kahegahie. Kagra amega fatgo hu'na knare hu'noe nehananagi, kagu'afinka haviza hu'nane! Kagra amare mani'nenka kasegemo'ma hu'nere antenka refako hunenantane. Kasegea rutagarenka aheho hunka hunezmantano?
Paavali sanoi hänelle: lyököön sinua Jumala, sinä valkeaksi tehty seinä! istutko sinä ja tuomitset minua lain jälkeen, ja käsket minua lyödä vastoin lakia?
4 Ana tva'onte oti'naza vahe'mo'za anage hu'naze, kagra Anumzamofo hai pristi ne' huhaviza huntenaku nehampi? Hu'za hazageno,
Mutta ne, jotka läsnä seisoivat, sanoivat: kiroiletko sinä ylimmäistä Jumalan pappia?
5 Poli'a kenona zamire anage hu'ne, nenafugata ugagota pristi ne' mani'ne hu'na nagra ontahi'noe, na'ankure anage huno avon tafepina krente'ne, kagri vahete'ma kva hu'nea vahera huhavizana huonto hu'ne. (Eks-Ati 22:28.)
Paavali sanoi: en minä tietänyt, rakkaat veljet, häntä ylimmäiseksi papiksi; sillä kirjoitettu on: sinun kansas ylimmäistä ei sinun pidä kiroileman.
6 Anante Polima nezmagege'za anama eri tru hu'naza vahepina, Satusi vahe'ene mago'a Farisi vahe mani'nageno nezmageno, ranke huno anage hu'ne, Nafu naganaheta nagra Farisi neki, nenfa'a Farisi ne'mo kasenantege'na mani'noe. Nagri'ma kema hunenantazana, nagrama namentinti hu'na fripinti otigahie hu'na huazanku kea hunenantaze!
Kuin Paavali tiesi, että heitä oli yksi osa Saddukealaisia ja toinen osa Pharisealaisia, huusi hän raadin edessä: miehet, rakkaat veljet! minä olen Pharisealainen ja Pharisealaisen poika. Minun päälleni kannetaan toivon ja kuolleiden ylösnousemisen tähden.
7 Anage'ma hige'za, Farisi vahe'ene Satusi vahe'mo'za atruma hu'nafinti amu'nompinti refako hu'za ana kegu fra vazi'naze.
Ja kuin hän sen sanonut oli, tuli riita Pharisealaisten ja Saddukealaisten välille, ja joukko erkani.
8 Na'ankure Satusi vahe'mo'za fripinti o'otigahie nehu'za, ankero vahera omanine nehu'za, avamura omani'ne hu'nazanagi, Farisi vahe'mo'za ana maka'zana me'ne hu'za antahi'naze.
Sillä Saddukealaiset sanovat: ettei kuolleiden ylösnousemista, eikä enkeleitä, eikä henkeä ole; mutta Pharisealaiset tunnustavat molemmat olevan.
9 Anampinti kezati'za ranke hu'za kea nehazage'za, mago'a Farisi nagapinti kasegere ugagota hu'naza vahe'mo'za oti'za hanave ke hu'za, Mago hazenke'a ama nera keta eri forera osu'none. Avamu'mo'o, ankeromo'ma kema huminesigeno'a na'a hugahie?
Niin tuli suuri huuto, ja kirjanoppineet Pharisealaisten lahkosta nousivat, kilvoittelivat ja sanoivat: emme mitään pahaa löydä tässä miehessä: jos henki taikka enkeli on hänelle puhunut, niin emme mahda Jumalaa vastaan sotia.
10 Tusi ke hafra nehazageno, Romu sondia kva ne'mo aru Poli avazu hu'za azeri taganape'zanku sondia vahera huzamanteno, uramitma Polina hanavetitma zamagripintira avaretma sondia vahe kumapi efareho hu'ne.
Ja että suuri kapina nousi, pelkäsi sodanpäämies, ettei he Paavalia rikki repäisisi, ja käski sotaväen mennä alas, ja temmata pois häntä heidän seastansa, ja leiriin viedä.
11 Ana kenage Ramo'a Polina tava'oma'are oti'neno anage huno asami'ne, Oti hanavetio, Jerusalema Nagri nagi nagenke huama hu'nanaza hunka Romu kumatera anazanke hunka ome huama hugahane.
Mutta yöllä sen jälkeen seisoi Herra hänen tykönänsä ja sanoi: ole vahvassa turvassa, Paavali! sillä niinkuin sinä olet minusta Jerusalemissa todistanut, niin sinun pitää Roomissakin todistaman.
12 Ko'atige'za nanterampi mago'a Jiu vahe'mo'za eri atru hu'za, hanave ke huvempa hu'za Polima ahesnaza naneke retro nehu'za, ne'zane tine a'o huta mani'neta Polina ahesunkeno frisnie, hu'za huhankaveti'za kea retro hu'naze.
Ja kuin päivä tuli, kokoontuivat muutamat Juudalaisista ja sadattelivat itsiänsä, sanoen, ettei heidän pitänyt ennen syömän eikä juoman, kuin he Paavalin olisivat tappaneet.
13 Anampima nanekema hu'za retro'ma hu'nazana 40'a vahera agatere'za mani'ne'za retro hu'naze.
Ja niitä oli enempi kuin neljäkymmentä miestä, jotka tämän valan tehneet olivat.
14 Zamagra ugota pristi vahete'ene mono kva (elda) vahe'zagare vu'za anage ome hu'naze. Tagra kea huvempa huta mago'zana one'mani'neta, Polina ahe farigahune hu'za hu'naze.
Ne menivät ylimmäisten pappein ja vanhimpain tykö, ja sanoivat: me olemme sadatuksilla meitämme kironneet, ei ennen einettä maistavamme kuin me Paavalin tapamme.
15 Hanki menina kagrane, kanisol vahe'motma sondia kva vaheku ke eri fatgo hugahunanki avreta eramiho hinke'za, avare'za eramisnageta, amare erava'o osu'nenageta kantega kavagrita mani'neta, ahe frisune.
Nyt siis ilmoittakaat sodanpäämiehelle ja raadille, että hän huomenna tois hänen teidän eteenne, niinkuin te tahtoisitte jotakin todempaa häneltä tiedustaa; mutta ennenkuin hän lähestyy, olemme me valmiit häntä tappamaan.
16 Hianagi Polina nesaro ne' mofavremo ahegahune hazanke nentahino, eno sondia vahe kumapi efareno Polina kahe ke nehaze huno asami'ne.
Kuin Paavalin sisaren poika heidän väijymisensä kuuli, meni hän leiriin ja ilmoitti nämät Paavalille.
17 Poli'a mago kina vahete kva ne' (sensulien), ke huno asami'ne, Avarenka ama arisera ugagota sondia kva nete vuo, na'ankure mago'a kea agra ome asamigahie huno huntene.
Niin Paavali kutsui yhden sadanpäämiehistä tykönsä ja sanoi: vie tämä nuorukainen sodanpäämiehen tykö; sillä hänellä on jotakin hänelle sanomista.
18 Ana higeno hantreti'a sondia vahete kva ne'mo (sensulien, ) ana arisera avareno ugagota sondia kva nete vuno, Poli'a hunanteno avarenka ama arisera ugagota sondia kva ne'te vuo, na'ankure agra mago'a kea ome asamigahie, hige'na avare'na e'noe.
Niin hän otti sen ja saatti hänen sodanpäämiehen tykö, ja sanoi: sidottu Paavali kutsui minun tykönsä ja rukoili minua tätä nuorukaista sinun tykös saattaa, jolla on sinulle jotakin sanomista.
19 Ana ugagota sondia kva ne'mo azante avazuhuganti ataregene, zanagraku umani'neke, anage huno antahige'ne, Na'ane naneke nasaminaku hu'nane?
Niin sodanpäämies rupesi hänen käteensä, ja vei hänen erinänsä, ja kyseli häneltä: mitä se on, mitä sinulla on minulle ilmoittamista?
20 Ana arise'mo'a anage huno asami'ne, Jiu vahe'mo'za mago zamarimpa nehu'za, havige hu'za kantahigesagenka Polina avarenka okina kanisol vahetega uramisanke'za, keaga refako hu'za mago'ene hake'za ke'naku hu'naze.
Niin hän sanoi: Juudalaiset ovat päättäneet sinua rukoilla, ettäs huomenna tuottaisit Paavalin raadin eteen, niinkuin he jotakin todempaa häneltä kuuntelisivat.
21 Ana hu'negu zamatrege'za anara osiho, na'ankure 40'a nazana agatere'naza vahe'mo'za ahe'nakura hu'naze. Zamagra kea huvempa hu'za, ne'zane tine oneneta ahe frigahune nehu'za menina zamagri kere'ma mago karimpa hananku, kavega ante'za mani'naze.
Mutta älä heitä tottele; sillä enempi kuin neljäkymmentä miestä väijyy häntä, jotka ovat heitänsä sadattaneet, ei ennen syövänsä eikä juovansa, kuin he hänen tappaisivat: ja he ovat nyt valmiit odottamassa sinun lupaamistas.
22 Anante ugagota sondia kva ne'mo'a ana risera hunenteno, hamponage asamino, vanunka ama nanekea kva nera ome asami'noe hunka, mago'mofona osamitfa huo.
Niin sodanpäämies laski nuorukaisen matkaansa ja haasti häntä kellenkään sanomasta, että hän nämät hänelle ilmoittanut oli.
23 Anante ugagota sondia kva ne'mo, sondia vahete kva ne'tre (sensulien), ke higeke akeno, anage huno zanasmi'ne, 200'a sondia vahera huge'za Siseria kumate vugahazanki tro hiho, anampina 70'a hosifi vano nehu'za ha' nehaza sondia vaheki 200'a karugaru kevereti ha' nehaza sondia vaheki hu'za meni kenagera 9 kiloki vugahazanki tro hiho. Polina hosi afu'zagafintira mago'a amigeno agumpi manina avaretma kva huntetma, Gavana ne' Feliksinte viho huno zamasmi'ne.
Ja hän kutsui tykönsä kaksi sadanpäämiestä ja sanoi: valmistakaat kaksisataa sotamiestä menemään Kesareaan, ja seitsemänkymmentä ratsasmiestä, ja kaksisataa keihäsmiestä kolmannella hetkellä yöstä.
24 Polina hosi afu'zagafintira mago'a amigeno agumpi manina avaretma kva huntetma Gavana ne' Feliksinte viho huno zamasmi'ne.
Ja valmistakaat muutamia juhtia, että he Paavalin niiden päälle istuttavat ja vievät terveenä maanvanhimman Feliksen tykö.
25 Agra avoma kre'neana amanahu kante kre tre'ne,
Ja kirjoitti kirjan tällä tavalla:
26 Nagra Klautiusi Lisiasi'na, knare Gavana kva nemokarega Feliksiga musenke kre'negamue,
Klaudius Lysias sille jalolle maanvanhimmalle Felikselle terveyttä!
27 Ama nera Jiu vahe'mo'za azeri'za ahe'za nehazage'na, sondia vahe'niane e'na aza hu'na avare'noe. Na'ankure nagrama antahuana Romu ne' mani'noe higeta avareta e'none.
Tämän miehen olivat Juudalaiset ottaneet kiinni ja tahtoivat hänen tappaa. Niin tulin minä parhaallansa sotaväellä sekaan ja tempasin hänen pois, että minä ymmärsin hänen Roomalaisen olevan.
28 Na'anteku nanekea hunentazo nagra antahinaku, zamagri kanisol vahete avare'na urami'noe.
Ja kuin minä pyysin syytä tietää, mistä he häntä nuhtelivat, niin minä vein hänen heidän raatinsa eteen,
29 Nagrama ke'na erifore'ma huana, zamagra'zimi kasegereku hu'za ke hakare hunte'naze. Hianagi ahe fri kankamune kina hunte kea kena eri fore osu'noe.
Ja löysin kannettavan hänen päällensä heidän lakinsa kysymyksistä. Ja ei kuitenkaan heillä ollut yhtään kuoleman eli sidetten syytä.
30 Ahenaku kema retro'ma haza naneke eme nenasmige'na, ama nera ame hu'na kagritega huntogeno ne-egena, ke ha'ma rentaza vahera magoka kagri kavure kea huntesazegu huzmantoge'za neaze huno krente'ne.
Ja kuin minulle siitä väijymisestä ilmoitettiin, jota Juudalaiset hänelle valmistivat, lähetin minä kohta hänen sinun tykös, ja sanoin hänen päällekantajillensa: mitä teillä on häntä vastaan, niin sanokaat maanvanhimman edessä. Ole hyvästi!
31 Ana hige'za sondia vahe'mo'za kema huzmantea kante ante'za, Polina avre'za kenageke Antipatrisi rankumate vunaku vu'naze.
Ja sotamiehet ottivat Paavalin, niinkuin heille käsketty oli, ja veivät hänen yöllä Antipatrideen.
32 Mase'za nantera hosifima vano hu'za ha' nehaza sondia vahera zamatrage'za avare'za vazage'za, mago'amo'za ete sondia vahe kumatega e'naze.
Ja toisena päivän antoivat he ratsasmiesten häntä seurata ja palasivat leiriin.
33 Hosifima vano nehu'za ha'ma nehaza vahe'mo'za Sisariama e'za ana avona Gavana ne'ma eme nemi'za, Polina eme ami'naze.
Kuin he tulivat Kesareaan ja antoivat kirjan maanvanhimmalle, niin he asettivat myös Paavalin hänen eteensä.
34 Ana Gavana ne'mo'ma avoma hamprino nentahino, anage huno antahige'ne, Kagra ina provinsifinti nere? Higeno Poli'a huno, Nagra Sirisia nere higeno antahiteno,
Kuin maanvanhin oli kirjan lukenut ja kysynyt, kusta maakunnasta hänen piti oleman; ja että hän ymmärsi hänen Kilikiasta olevan,
35 anage hu'ne, kema hugante'naza vahe'ma esage'na, keka'a antahigahue. Higeno anante Heroti kina nompi Polina avaretma ome anteho hu'ne.
Minä tahdon sinua kuulla, sanoi hän, kuin myös sinun päällekantajas tulevat edes. Ja käski kätkeä hänen Herodeksen raatihuoneeseen.