Aposolo 15
1 Hagi mago'a vahe'mo'za Judia kazigati e'za Antioku ehanati'za amanage hu'za zamentinti nehu'za amage' nentaza nagara rempi huzami'naze. Mosese hu'nea kere amage' antetma tamavufa taga hiho. Anama osanutma Anumzamo'a tamahokeno tamaza osugahie.
Ja muutamat tulivat alas Juudeasta ja opettivat veljiä: ellei teitä ympärileikata Moseksen tavan jälkeen, niin ette taida autuaaksi tulla.
2 Poli'ene Banabasi kema ke hakare ana vahe'enema hugantigama hutageno, mono vahe zagamo'za Poline Banabasine amu'no zamifinti mago'a vahe'mo'zane kehakare hu'nazaza eri fatgo hunaku mago'a, aposol naga'ene mono kva vahe'ene (eldas) mago zamarimpa osu'naza keaga huza eri fatgo hunaku Jerusalemi vu'naze.
Koska siis kapina nousi, ja ei ollut vähin kamppaus Paavalilla ja Barnabaalla heitä vastaan, sääsivät he, että Paavali ja Barnabas ja muutamia muita heistä, piti menemän apostolien ja vanhimpain tykö ylös Jerusalemiin tämän kysymyksen tähden.
3 Ana hige'za mono naga'mo'za, huzamantege'za, Fonesiane Sameria ufare'za agatere'za maka megi'a vahe'tamimo'za zamagu'a rukarehe hu'naza kea mono vahe'zaga zamasmige'za tusi'za hu'za muse hu'naze.
Ja he saatettiin seurakunnalta, ja vaelsivat Phenisian ja Samarian lävitse, julistain pakanain kääntymystä, ja saattivat suuren ilon kaikille veljille.
4 Zamagrama Jerusalemi uhanatizage'za, mono vahe'mo'zane, mago'a aposol naga'ene mono kva vahe'mo'za (eldas) muse hu'za zamavrage'za, maka'zama Anumzamo'ma zamagrite'ma hu'neazana huama hu'za zamasmi'naze.
Kuin he tulivat Jerusalemiin, otettiin he vastaan seurakunnalta ja apostoleilta ja vanhimmilta, ja he ilmoittivat, kuinka suuria töitä Jumala heidän kanssansa tehnyt oli.
5 Hu'neanagi mago'a Farisi mono vahepinti, zamagua rukarehe hu'za Kraisinte zamentinti hu'namo'za, oti'za anage hu'naze, megi'a vahe'mo'za zamufama taga hute'za Mosesi kasegema amage antesazana knare hugahie.
Niin nousivat muutaman Pharisealaisten lahkokunnassa, jotka uskoneet olivat, sanoen: he pitää ympärileikattaman ja käskettämän Moseksen lakia pitää.
6 Aposol naga'ene mono kva (eldas) vahe'mo'za atru hu'za ana naneke erifatgo hu'naze.
Niin apostolit ja vanhimmat tulivat kokoon, tätä puhetta tutkimaan.
7 Eri atru hu'za zazate kea refako hu'za antahizageno, Pita otino ana nanekemofo nona'a amanage huno zamasmi'ne, Nenfutma, tamagra antahi'naze mago'a kna evigeno, Anumzamo'a nagri huhamprinanteno, megi'a vahepi mono kea huo huno hunantege'na, hugeno knare musen ke antahi'za zamentinti hu'naze.
Mutta kuin suuri kamppaus ollut oli, nousi Pietari ja sanoi heille: miehet, rakkaat veljet! te tiedätte, että Jumala kauvan ennen tätä aikaa valitsi meidän seassamme, että pakanat piti minun suuni kautta evankeliumin sanan kuuleman ja uskoman.
8 Higeno Anumzamo vahe'mofo agu'a keno antahino hu'nemo'a, zamagritera eriama huno Ruotge Avamura zami'ne, na'ankure tagri'ma hu'neazana huno zami'ne.
Ja Jumala sydänten tutkia todisti heille ja antoi heille Pyhän Hengen niinkuin meillekin,
9 Hankino tagrira Anumzamo'a ruzana huranteno, zamagrira ruzana huozmante'ne, zamentinti nehazageno zamagu'a zamazeri agru hu'ne.
Ja ei tehnyt yhtään eroitusta meidän ja heidän välillänsä, puhdistain uskolla heidän sydämensä.
10 Hagi menina nahigetma Anumzamofona rimpa he'zana nehutma, bulimakaomofo zamanankempi anaki nezmantaza kna knanentake agare namare zafa (Yoke) Jisasi amage nentaza disaipol nagapina nentaze. Tagri nerageho'ene, tagranena eriga osu'nonankna knazana zaminaku nehazo?
Miksi te siis nyt kiusaatte Jumalaa, että te tahdotte opetuslasten kaulaan panna sen ikeen, jota ei meidän isämme emmekä me voineet kantaa?
11 Hu'neanagi tagrama tamentintima nehunana, Ramofo Jisasi asunku'zamo kefo zantifinti tahoke heno zamagri hu'nea kante anteno taza hu'ne.
Vaan me uskomme Herran Jesuksen Kristuksen armon kautta autuaaksi tulevamme niinkuin hekin.
12 Atru hu'naza maka vahetamimo'za, ke osu mani'nage'za, Polike Banabasikea kaguva'zane avame'zanema zanagripinti Anumzamo'ma megi'a vahe'ma huzmante'nea zana zamasmi'na'e.
Ja kaikki joukko vaikeni ja kuulteli Barnabasta ja Paavalia, jotka juttelivat, kuinka suuret merkit ja ihmeet Jumala oli heidän kauttansa pakanoissa tehnyt.
13 Ana nanekema huvagamaretageno, Jemisi'a anage huno kenona hu'ne, Nafuhetma ke'ni'a antahiho,
Vaan sitte kuin he vaikenivat, vastasi Jakob ja sanoi: miehet, rakkaat veljet, kuulkaat minua!
14 Saimoni'a anage huno huama hu'ne, Anumzamo'a megi'a vahera zamare'na Nagra'ni'a vahere hu'na huhampri zamantegahue hu'ne.
Simon jutteli, kuinka Jumala ensin on etsinyt omistaaksensa kansaa nimellensä pakanoista.
15 Kasnampa vahe'mo'za krente'naza kemo'a, ama kenena mago kna hu'ne,
Ja tämän kanssa prophetain sanat pitävät yhtä, niinkuin kirjoitettu on:
16 Anama hutesu'na, ete Nagra e'na Deviti noma karite'neana etena eme kigahue. Nagra'ni'a havizama hu'nea nona eriso'e hugahue.
Senjälkeen tahdon minä palata, ja Davidin kaatuneen majan jälleen rakentaa, ja hänen reikänsä paikata, ja sen ojentaa:
17 Ana nehanena miko vahe'mo'za, Ramo'nagu nehakesagena, zamagima hesuana, mika megi'a vahera Nagri vahere hu'na zamagrikura hugahue, huno mika'zama tro'ma hu'nea Ramo'a hu'ne, (Emo 9:11-12)
Että ne, jotka ihmisistä jääneet ovat, pitää Herran perään kysymän, niin myös kaikki pakanat, joissa minun nimeni avuksihuudettu on, sanoo Herra, joka nämät tekee.
Jumalalle ovat kaikki hänen työnsä tiettävät maailman alusta. (aiōn g165)
19 E'ina hu'negu, huvagare nanekea nagra (Jemisi'na) amanage nehue, tagra mago'anena knazana ozamisune, na'ankure megi'a vahe'mo'za amu'no zamifinti rukarehe hu'za Anumzamofonte e'naze.
Sentähden minä päätän, ettemme niitä häiritsisi, jotka pakanoista Jumalan tykö kääntyvät;
20 Hu'neanagi avonkreta amanage huta zamazeri haviza huzampintira maniganeta maniho huta zamasmi sanune. Havi anumzamofo ami'nesia zane, monko avu'ava'zane, anankema taga osu zagagafane, korama me'ne'nia ame'a oneho huta zamasmisune.
Vaan kirjoittaisimme heille, että he välttäisivät epäjumalain saastaisuutta, ja salavuoteutta, ja läkähtynyttä ja verta.
21 Na'ankure tagra antahi'none, ofenka'a knareti eno menima e'neana, Mosese kasege'a huama hakare kumatera nehu'za, maka mani fruhu knarera (Sabat) osi mono (sinagog) nompi umareri'za hampri'za nezamasmize.
Sillä Moseksella on muinaiselta jokaisessa kaupungissa niitä, jotka häntä saarnaavat, koska se joka sabbatina synagogassa luetaan.
22 Anante aposol naga'ene, mono kva vahe'mo'zane, maka mono kevumo'za amuno zamifinti huhampri zamante'nazana Judasinku Basabasi nehaza ne'ene Sailasi'a ana naga'amofo kva ne' zamine huhampri zananteke, Poline Banabasikizni Antioku vihogu huzmante'naze.
Silloin kelpasi apostoleille ja vanhimmille, koko seurakunnan kanssa, joukostansa valita miehiä ja lähettää Antiokiaan, Paavalin ja Barnabaan kanssa: nimittäin Juudaan, joka kutsuttiin Barsabas, ja Silaan, ylimmäiset miehet veljesten seassa.
23 Ama'na avonkrentage'za eri'za vu'naze, aposol nagategati'ene mono kva vahe'motane, tamagri tamafuheta megi'a tafuhetane nerasarogta Antiokune Siriane, Silisiama mani'namotarega musenke huramantone.
Ja kirjoittivat heidän kättensä kautta tällä tavalla: me apostolit ja vanhimmat veljet toivotamme veljille, jotka pakanoista Antiokiassa ja Syriassa ja Kilikiassa ovat, terveyttä!
24 Kema antahunkeno'a, mago'a vahe'mo'za tagripinti vu'za, huozmante'nona ke ome tamasmiza kemo'a, kna neramino antahintahitamia tamazeri savari hu'naze.
Että me olemme kuulleet, kuinka muutamat meiltä lähteneet ovat teitä opillansa eksyttäneet ja teidän sielujanne vaivanneet, sanoen: teidän pitää itsenne antaman ympärileikata ja lain pitämän; joille emme ole käskeneet.
25 Tagra mago tarimpa huta tavesima nezanantona tagri roneti Banabasine Poline magoka ama vahera huhampri zamanteta huzamantonke'za vaze.
Niin kelpasi meille yksimielisesti kokoontuneille valita miehiä ja teidän tykönne lähettää, meidän rakkaan Barnabaan ja Paavalin kanssa,
26 Zanagra zanavufa tagri Ramofo Jisasi Kraisi agi'are atre'za neha'a netre'ne.
Jotka miehet ovat sielunsa meidän Herramme Jesuksen Kristuksen nimen tähden alttiiksi antaneet.
27 E'ina hu'negu Judasine Sailasikizni huzmantonankino, zanagra zani'a ama kemofona ome hamprike tamasmigahaze.
Niin me olemme lähettäneet Juudaan ja Silaan, jotka myös sen suusanalla teille ilmoittavat.
28 Na'ankure knare'ma hu'neana, Ruotge Avamu'ene tagranena, ruga'a knazana ontaminaku nehunanki, ama kemofo avaririgahaze.
Sillä niin kelpasi Pyhälle Hengelle ja meille, ettei yhtään enempää raskautta pidä teidän päällenne pantaman kuin nämät tarpeelliset:
29 Ana hu'neanki havi anumzamofo ami'nesia zane korama'a me'nenia ame'ane, anankema tagaosu zagagafa onetma monko'zana osugahaze. Tamagrama amazama osutma maniganeta manisazana knare hugahaze. Tamarimpa frune maniho.
Että te vältätte epäjumalain uhria, ja verta, ja läkähtynyttä, ja salavuoteutta. Jos te niitä vältätte, niin te teette hyvin. Olkaat hyvästi!
30 Ana hute'za zamagra atre'za Antioku urami'za, maka naga ome zamazeri atru hute'za anama kre'naza avona zami'naze.
Kuin he siis olivat lähteneet, tulivat he Antiokiaan, ja kokosivat kansan paljouden, ja antoivat heille kirjan.
31 Rankema hu'za ana avoma hampritageno, vahe'tamimo'za zamazeri hanaveti kema hazazankura, tusi'a musenkase hu'naze.
Kuin he sen olivat lukeneet, ihastuivat he siitä lohdutuksesta.
32 Hagi Judasike Sailasikea znagranena kasanampa netrenkike, so'e hu'za mani'saza kene zamazeri hanaveti ke nezmasmike, zamentinti nagara zaza naneke hu'ne zamasmi'na'e.
Mutta Juudas ja Silas, että hekin olivat prophetat, neuvoivat monilla sanoilla veljiä ja vahvistivat heitä.
33 Mago'agna manitakeno, ana kumate zamentinti nehaza naga'mo'za, tanarimpa farune vi'o hu'za huznantageke, e'na'a vahetega eteke vu'na'e.
Ja kuin he siellä hetken aikaa viipyivät, lähetettiin he veljiltä jälleen rauhassa apostolien tykö.
Niin Silaan kelpasi siellä olla.
35 Hu'neanagi Poli'ene Banabasikea, rama'a rempi huzami vahe'ene Antioku kumate mani'ne'za rempi hunezami'za Ramofonkea huama hu'za zamasmi'naze.
Mutta Paavali ja Barnabas viipyivät Antiokiassa opettamassa ja ilmoittamassa Herran sanaa monen muun kanssa.
36 Henka'a mago'a kna evutegeno, Poli'a Banabasina amanage huno asami'ne, Ete vuta maka kumapi zamentinti nagara, Anumzamofo kema zamasmi'no'ana, nankna nehazafi ome zamagesu'e.
Mutta muutamain päiväin perästä sanoi Paavali Barnabaalle: palatkaamme taas takaperin veljiä katsomaan kaikkiin kaupunkeihin, joissa me Herran sanaa ilmoittaneet olemme, kuinka he itsensä pitävät.
37 Banabasi'a, Joninku mago agi'a Maki'e nehaza ne' avare'neta vanu'e hu'ne.
Mutta Barnabas neuvoi kanssansa ottamaan Johannesta, joka Markukseksi kutsuttiin.
38 Hianagi ko'ma avareke Pamfili'a kumate nevakeno, zanatreno eri'za e'o'ri vu'negu Poli'a hamponatino i'o, avareta ovugahu'e hu'ne.
Mutta Paavali päätti sen kohtuulliseksi, ettei sitä pitänyt kanssa otettaman, joka oli luopunut heistä Pamphiliassa eikä tullut heidän kanssansa työhön.
39 Hu'nege'ne anazanteku fra vaziteke, otare atre hu'na'e. Banabasi'a Makina avareno votifi marerino Saiprusi ti amunompi kumate vu'na'e.
Ja he riitelivät niin kovin keskenänsä, että he toinen toisestansa erkanivat. Ja Barnabas otti Markuksen kanssansa ja purjehti Kypriin.
40 Hu'neanagi Poli'a Sailasi avarena vugahue nehige'za, Anumzamofo asunku'zane knare vi'o hu'za mono afuhe'zane asarahehe'zanena musen ke huznantageke atreke vu'na'e.
Mutta Paavali valitsi Silaan ja matkusti, Jumalan armon haltuun annettu veljiltä,
41 Siriane Silisi'a kumapi Poli'a ufreno nevuno, mono vahera zamazeri hanavetime vu'ne.
Ja vaelsi Syrian ja Kilikian kautta, ja vahvisti seurakunnat.
