< 2 Samue 5 >
1 Hagi miko Israeli naga nofi'mo'za Hebroni kumate Devitinte e'za anage hu'naze, Tagra mago kora mani'nonanki ko.
Ja Israelin kaikki sukukunnat tulivat Davidin tykö Hebroniin, ja puhuivat sanoen: katso, sinun luus ja lihas me olemme.
2 Hagi kote'ma Soli'ma tagri kinima mani'negenka kagra sondia vahete kva mani'nenka, hatera zamavarenka vunka enka nehankeno, Ra Anumzamo'a amanage hu'ne, Kagra sipisipima kegava hiaza hunka Israeli vahete kva mani'nenka, Israeli vahe'ni'a kegava huzmantegahane hu'ne.
Ja aina ennen, kuin Saul oli meidän kuninkaamme, johdatit sinä Israelin ulos ja sisälle, ja Herra on sinulle sanonut: sinun pitää minun kansaani Israelia kaitseman ja Israelin päämiehen oleman.
3 Hagi mika Israeli ranra kva vahe'mo'za Devitima kenaku Hebronima ageno'a, Deviti'a Ra Anumzamofo avure zamagranema knare'ma hu'za manisazanke huvempa hige'za, masave frente'za Israeli kini ne' azeri oti'naze.
Ja kaikki kansan vanhimmat Israelista tulivat kuninkaan tykö Hebroniin, ja kuningas David teki heidän kanssansa liiton Herran edessä Hebronissa; ja he voitelivat Davidin Israelin kuninkaaksi.
4 Hagi Deviti'a 30'a kafu hu'neno kinia efore hu'neankino, 40'a kafufi kinia manino kegava hu'ne.
Ja David oli kolmenkymmenen ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi neljäkymmentä ajastaikaa.
5 Hagi Hebronima mani'neno'a, 7ni'a kafugi 6'a ikampi Juda vahe kinia mani'ne. Hagi Jerusalemima emani'neno'a 33'a kafufi maka Israeli vahete'ene Juda vahetera kinia manino kegava huzmante'ne.
Hebronissa hän hallitsi Juudaa seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta; mutta Jerusalemissa hän hallitsi kaikkea Israelia ja Juudaa kolmeneljättäkymmentä vuotta.
6 Hagi henka kini ne' Deviti'a Jebusi vahe ha' huzamantenaku sondia vahe zamavarege'za Jerusalemi vu'naze. Hagi anante'ma uhanatizage'za Jebusi vahe'mo'za Devitina kiza zokago ke hunte'za anage hu'naze, Zamagama haviza hu vahe'mo'zane zamavu asuhu vahe'mo'za kama vanana kana renkani regante'sagenka kagra amafina omegahane. Hagi zamagrama antahi'zana Devitinkura kumatia taheno ohaneregahie hu'za hu'naze.
Ja kuningas meni ja hänen miehensä Jerusalemiin Jebusilaisia vastaan, jotka maalla asuivat. Ja he sanoivat Davidille: ei sinun pidä tänne tuleman, vaan sokiat ja ontuvat pitää sinun täältä pois ajaman; ja he ajattelivat, ettei Davidin pitänyt sinne tuleman.
7 Hianagi ana kezamimo'a amne zankna higeno, Deviti'a Saioni rankumara ha' huno eri'nege'za menina ana rankumakura Deviti rankumare hu'za nehaze.
Mutta David voitti Zionin linnan, se on Davidin kaupunki.
8 Hagi anama ha'ma hu'naza zupa Deviti'a sondia vahe'a zmasamino, zamagia haviza huno, zamavu asuhu Jebusi vahekura nagu'areti hu'na nagote'zamantoe. Hagi ana rankumapima tima avre'za vu'naza kampinti rankumapina ufreta, ana zamavu havizahu vahe'ene, zamaga havizahu vahera zamaheta kumazamia eri haviza hugahune. Hagi zamaga haviza huno, zamavu suhu vahere huno'ma Deviti'ma hu'nea kegu, menina zamaga havizahu, zamavu asuhu vahe'mo'za kini ne'mofo nompina uofregahaze hu'za nehaze.
Ja sinä päivänä sanoi David: jos joku lyö Jebusilaiset, ja tarttuu heidän rästäänsä alaisiin ja lyö sokiat ja ontuvat, joita Davidin sielu vihaa (hänen pitää pään ja ylimmäisen oleman); josta heillä on sananlasku: ei yhtään sokiaa ja ontuvaa päästetä huoneesen.
9 Hagi Deviti'a ana rankuma'ma ome erino Saionima unemanino'a, ana kumakura Deviti rankumare huno agi'a antemi'ne. Hagi ana kumamofo zage hanati kazigama urami eramima hu'nea kumara mopa kateno anteviteno kumara erira hu'ne.
Ja David asui linnassa ja kutsui sen Davidin kaupungiksi; ja David rakensi sen ympäri Millosta, niin myös sisällisen puolen.
10 Hagi Deviti'a mago hihamu'ane ne' efore huno mani'ne. Na'ankure monafi ohampriga'a sondia vahetamimofo Anumzana Ra Anumzamo agrane mani'negeno'e.
Ja David menestyi ja enentyi, ja Herra Jumala Zebaot oli hänen kanssansa.
11 Hagi Tairi kini ne' Hiramu'a kema eri'zama vu vahete Devitina kea atrenenteno, Noma negiza vahe'ene, sida zafane, havereti'ma eri'zama e'neri'za vahe'ene Devitina noma'a kinteho hige'za eme kinte'naze.
Niin Hiram, Tyron kuningas, lähetti sanansaattajat Davidin tykö, ja sedripuita, ja puuseppiä, ja seinäkivien hakkaajia, jotka rakensivat Davidin huoneen.
12 Hagi anazama fore hiaza Deviti'a negeno, tamage huno Israeli vahe'mokizmi kini manio huno Ra Anumzamo'a huhampri nante'ne huno antahi'ne.
Ja David ymmärsi Herran vahvistaneeksi hänen Israelin kuninkaaksi ja korottaneeksi hänen valtakuntansa, kansansa Israelin tähden.
13 Hagi Deviti'ma Hebronima atreno Jerusalemima ne-eno'a, mago'a a'nea e'nerino, henka a'nea rama'a ome erino rama'a ne'mofara kasezmante'ne.
Niin David otti Jerusalemista vielä usiampia jalkavaimoja ja emäntiä, sittekuin hän tuli Hebronista. Ja Davidille syntyi vielä poikia ja tyttäriä.
14 Hagi Deviti'ma Jerusalemima mani'neno kasezamante'nea ne' mofavre zagaramimofo zamagi'a, Samuaki, Sobabiki, Neteniki, Solomoniki,
Ja nämät ovat heidän nimensä, jotka hänelle Jerusalemissa syntyivät: Sammua, Sobab, Natan ja Salomo,
15 Ibhariki, Elisuaki Nefekiki, Jafiaki,
Jibhar, Elisua, Nepheg ja Japhia,
16 Elisamaki, Eliadaki, Elifeleti'e.
Elisama, Eliada ja Eliphalet.
17 Hagi Filistia vahe'mo'zama antahizama Deviti'na Israeli vahe'mo'za masave frente'za kini azeri oti'naze hazankema nentahi'za, maka Filistia vahe'mo'za Devitina ha'hunte'naku mareri'za ome hake'naze. Hianagi Deviti'ma anankema nentahino'a, atreno uramino frama ki'zama nemaniza havegantega vu'ne.
Ja kuin Philistealaiset kuulivat Davidin voidelluksi Israelin kuninkaaksi, nousivat kaikki Philistealaiset etsimään Davidia. Ja kuin David sen kuuli, niin hän meni linnaan.
18 Hagi ana Filistia vahe'mo'za Refaimi agupofi emanimpi hu'naze.
Mutta Philistealaiset tulivat ja sioittivat itsensä Rephaimin laaksoon.
19 Hagi Deviti'a Ra Anumzamofo antahigeno, Nagra amane mareri'na Filistia vahera hara ome huzamantegahufi? Kagra ana vahera nazampina zamavarentegahano? Higeno Ra Anumzamo'a huno, Izo Nagra Filistia vahera kagri kazampi zamavarentegahuanki amne marerio.
Ja David kysyi Herralta, sanoen: menenkö minä Philistealaisia vastaan? ja annatkos heitä minun käteeni? Ja Herra sanoi Davidille: mene, sillä minä annan tosin Philistealaiset sinun käsiis.
20 Higeno Deviti'a marerino Ba'al-Perazimi kumate Filistia vahera hara eme huzamanteno, hara huzamagatere'ne. Ana'ma huteno Deviti'a anage hu'ne, Tima hageno mika'zama eri harafi'ma huno eviankna huno Ra Anumzamo'a ha' vahe'ni'a zamahe panani hu'ne. Ana hu'negu ana kumamofo agi'a Ba'al Perazimie hu'za nehaze.
Ja David tuli BaalPeratsimiin, ja David löi heidät siinä, ja sanoi: Herra on minun viholliseni eroittanut minun edestäni, niinkuin vesi erkanee toinen toisestansa; siitä kutsutaan se paikka BaalPeratsim.
21 Hagi Filistia vahe'mo'zama nefre'za havi anumzantamina atre'za frage'za, Deviti'ene sondi'a naga'amo'za ana zantamina ome eri'za vu'naze.
Ja he jättivät siihen epäjumalansa; mutta David ja hänen väkensä ottivat ne pois.
22 Hagi mago'agna evutegeno, Filistia vahe'mo'za Refaimi agupofi e'za hahunaku emanimpi hu'naze.
Ja Philistealaiset vielä nousivat ja sioittivat itsensä Rephaimin laaksoon.
23 Hagi mago'ane Deviti'a Ra Anumzamofona antahigeno, Na'a huzamantegahue, higeno Ra Anumzamo'a asamino, zamavugatira hara huozmantenka, zamefiti zamavazagi kagitenka balsama zafa avo'nomofo avuga hara huzamanto.
Niin David kysyi Herralta, ja hän vastasi: ei sinun pidä menemän alas, mutta tule takaa heidän ympärinsä, ettäs tulet heitä vastaan fikunapuiden kohdalla.
24 Hagi kagrama balsama zafa amumpafintima antahisankeno rama'a vahe agazamofo agasasa knama hanigenka, nentahisunka kagra ame hunka ha' ome huzamanto. Na'ankure Ra Anumzamo'na nagra'a vugota hu'na Filistia vahera zamahegahue.
Ja kuin sinä kuulet fikunapuun latvat kahisevan, niin kulje; sillä Herra on silloin lähtenyt ulos sinun etees, lyömään Phlistealaisten sotajoukkoa.
25 Hagi Ra Anumzamo'ma anama huo huno'ma hunteaza huno Deviti'a Filistia vahera Gibionitira zamaheteno vuvava huno Gezeri kumate uhanati'ne.
David teki niinkuin Herra oli hänelle käskenyt, ja löi Philistealaiset hamasta Gebasta siihenasti kuin Gaseriin tullaan,