2 Kva 9
1 Hagi mago zupa Elisa'a, kasnampa vahepinti mago kasefa ne' kehigeno egeno amanage huno asami'ne, Kenaka'a eritupa hunka nemasinka, ama masave tafena erinka Ramot-Giliati rankumate vuo.
Profeetta Elisa kutsui erään profeetanoppilaan ja sanoi hänelle: "Vyötä kupeesi ja ota tämä öljyastia mukaasi ja mene Gileadin Raamotiin.
2 Hanki kagra Ramot-Giliati vute'nunka, Nimsi negeho, Jehosafati nemofo Jehuna, ome hakenka erifore huo. Anama hute'nunka, naga'anema mani'nesifintira agri'ake avrenka noma hunaragintepinka vuo.
Ja tultuasi sinne hae sieltä käsiisi Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika; mene sisään, käske hänen nousta toveriensa keskeltä ja vie hänet sisimpään huoneeseen.
3 Hanki anante ama ana maseve tafena erinka asenifi neraginka amanage huo, Ra Anumzamo'a amanage huno hu'ne, Menina Israeli kini manio huno huhampri negante. Anama hutenka kafana eri anaginetrenka atiraminka ame hunka kagarenka fro!
Ota sitten öljyastia, vuodata öljyä hänen päähänsä ja sano: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi'. Avaa sitten ovi ja pakene viivyttelemättä."
4 Hanki ana kasefa kasnampa ne'mo'a, otino Ramot Giliati rankumate vu'ne.
Niin nuorukainen, profeetan palvelija, meni Gileadin Raamotiin.
5 Hagi anante'ma uhanatino'ma keana, sondia vahete ugagota hu'naza kva mani'neza keaga nehazageno ome nezmageno anage hu'ne, Ugagotama hu'nana nera kagritega mago naneke eri'na neoe. Higeno'a Jehu'a otino anage hune, izanku nehane, higeno ugagotama hu'nana sondia ne'moka kagriku nehue.
Ja kun hän tuli sinne, niin katso: sotaväen päälliköt istuivat siellä. Niin hän sanoi: "Minulla on asiaa sinulle, päällikkö". Jeehu kysyi: "Kenelle meistä kaikista?" Hän vastasi: "Sinulle itsellesi, päällikkö".
6 Higeno Jehu'a anante otino nompinka umrerino umanitegeno, anante ana kasefa kasnampa ne'mo'a Jehu asenifi masavena taginenteno amanage hu'ne, Ra Anumzana Israeli vahe Anumzamo amanage huno hu'ne, Nagri vahe Israeli naga'mokizmi kini maniogu menina huhampri negantoe hie.
Silloin tämä nousi ja meni sisälle huoneeseen; ja hän vuodatti öljyä tämän päähän ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä olen voidellut sinut Herran kansan, Israelin, kuninkaaksi.
7 Hanki kva neka'a Ahapu nagara maka zamahe vagaro. E'inama hananana, Jesebeli'ma ko'ma Nagri kasnampa vahe'ene eri'za vahe'ma zamahe fri'nea kora kumitera, Nagra nona huzmantegahue.
Ja sinä olet surmaava herrasi Ahabin suvun; sillä minä kostan Iisebelille palvelijaini, profeettain, veren ja kaikkien Herran palvelijain veren.
8 Hagi Ahapu nagapina, maka kazokzo vene'nene amne vene'neramine mofavreraminena Nagra maka zamahe fanene ha'nena Israeli vahepina zamagia omanegahie.
Ja koko Ahabin suku on hukkuva: minä hävitän Israelista Ahabin miespuoliset jälkeläiset, kaikki tyynni.
9 Hanki Nebati nemofo Jeroboamu naga'ene, Ahija nemofo Basa naga'ma ko'ma zamahe fananema hu'noaza hu'na, Ahapu naga nofira zamahe fananene hugahue.
Ja minä teen Ahabin suvulle saman, minkä Jerobeamin, Nebatin pojan, suvulle ja saman, minkä Baesan, Ahian pojan, suvulle.
10 Hanki Jesebeli'a Jezrili kaziga mopafi fri'nenige'za kramo'za avufga'a negahazanki, mago'mo'e huno avufga'a erino aseontegahie huno Ra Anumzamo'a hie. Anagema huteno'a, ana kasnampa ne'mo'a kafana eri anaginetreno atiramino agareno fre'ne.
Ja koirat syövät Iisebelin Jisreelin vainiolla, eikä kukaan ole hautaava häntä." Sitten hän avasi oven ja pakeni.
11 Anante Jehu'a atiramino mago'a eri'za vahe'ma mani'nare vige'za antahige'za, Mago'aza fore hu'nefi? E'i neginagi ne'mo'a na'ane huno eme kasami'ne. Anage hazageno Jehu'a huno, E'inahu vahera havige havage hantage vahekita ko tamagra keta antahita hu'naze.
Kun Jeehu tuli ulos herransa palvelijain luo, kysyttiin häneltä: "Onko kaikki hyvin? Miksi tuo hullu kävi sinun luonasi?" Hän vastasi heille: "Tehän tunnette sen miehen ja hänen puheensa".
12 Hige'za zamagra hu'za, Reravatga osunka tamage hunka tasamio hu'naze. Anagema hazageno'a Ra Anumzamo'a nagrikura Israeli vahe'mokizmi kini ne' manio huno huhampri nante'ne huno Jehu'a hu'ne.
Mutta he sanoivat: "Valhetta! Sano meille totuus." Hän sanoi: "Niin ja niin hän puhui minulle ja sanoi: 'Näin sanoo Herra: Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi'".
13 Hanki anama hiankema ana eri'za vahe'mo'ma nentahi'za, ame hu'za zaza kukanazamia hate'za, nonteti'ma agiama renoma atiramisirera tafe hu'za erami'naze. Anama hute'za ufe eri'za nere'za anage hu'naze, menina Jehu'a kini fore hie.
Silloin he ottivat kiiruusti kukin vaatteensa ja panivat ne hänen allensa paljaille portaille; ja he puhalsivat pasunaan ja huusivat: "Jeehu on tullut kuninkaaksi".
14 Anama hutazageno Nimsi negeho Jehosafati nemofo Jehu'a Joramuma ahefrisia naneke retro hu'ne. Hagi ana knafina Joramu'ene maka Israeli sondia vahe'mo'za Siria kini ne' Hazaeli'a Ramot-Giliati kumate ha' eme hu'nezmantege'za kegava hu'za mani'naze.
Niin Jeehu, Joosafatin poika, Nimsin pojanpoika, teki salaliiton Jooramia vastaan. Jooram oli ollut kaiken Israelin kanssa puolustamassa Gileadin Raamotia Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan.
15 Hianagi kini ne' Joramu'a ete Jesrili vuno, Siria kini ne' Hazaeli naga'ane ha'ma nehigeno kevema ahe'naza namumo'ma teganinigu umani'ne. Hagi anama nehigeno'a Jehu'a Ramot-Giliati kumate mani'neno eri'za vahe'a amanage huno zamasami'ne, Nagriku'ma kini manino kegava hurantesie hutama antahisuta, mago'mo'e huno ama kumapintira atreno Jesrilia vuno Joramuna ama anazamofo agenkea ome osamino.
Mutta kuningas Jooram oli tullut takaisin parantuakseen Jisreelissä haavoista, joita aramilaiset olivat iskeneet häneen hänen taistellessaan Hasaelia, Aramin kuningasta, vastaan. Ja Jeehu sanoi: "Jos se teille kelpaa, niin älkää päästäkö pakoon kaupungista ketään, joka menisi ilmoittamaan tätä Jisreeliin".
16 Anagema huteno'a, Jehu'a karisi'afi marerino Jesrili vu'ne. Na'ankure Joramuna kevema ahe'naza namumo'a tegani onte'negeno maseno mani'negeno, Juda kini ne' Ahazia'a vuno ome negegeke mani'nakeno anantega vu'ne.
Sitten Jeehu nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin, sillä Jooram makasi siellä; ja Ahasja, Juudan kuningas, oli tullut sinne katsomaan Jooramia.
17 Hanki kuma'ma kegava nehia ne'mo'a, Jesrili kuma have keginamofo agofetu mani'neno, Jehu naga neazageno nezmageno rankumapima mani'naza vahera anage huno kezatizamine, Ha' vahe neazage'na nezamagoe. Higeno ana kema Joramu'ma nentahino'a, mago vahe hunteno, ame hunka mago hosi afu erinka vunka, ana vahe'ma ome zamagenunka amne neazafi ha' eritma neaze? hunka ome zamantahigo.
Mutta tähystäjä seisoi Jisreelin tornissa, ja kun hän näki Jeehun joukon tulevan, sanoi hän: "Minä näen väkijoukon". Niin Jooram sanoi: "Otettakoon ratsumies ja lähetettäköön heitä vastaan kysymään, onko kaikki hyvin".
18 Anage hutegeno, mago sondia ne'mo hosi afu agumpi mani'neno ame huno vuno ome nezamageno, Jehuna amanage huno asmi'ne, kini ne'mo'a huno ha' erinka neampi krimpa frune neane huno hu'ne. Anagema nehiana Jehu'a asmino, Rimpa fruma huno mani'zana kagriza omne'neanki tamefi eramage antenka eno, higeno kuma'ma kegava hu'nea ne'mo'a keama kinimo'ma huntegeno'ma via ne'mo'a ko uhanati'neanagi, eteno omegeno anankea kini nera asmino, Hago kema erinoma via ne'mo'a uhanatianagi ete nome.
Ja ratsumies lähti häntä vastaan ja sanoi: "Näin kysyy kuningas: 'Onko kaikki hyvin?'" Jeehu vastasi: "Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua." Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: "Sanansaattaja on tullut heidän luoksensa, mutta ei palaa".
19 Higeno anante kini ne'mo'a ru'ene mago sondia ne' huntegeno hosi afu agumpi manino vuno, Jehu nagara ome nezamageno anage hu'ne, Kini ne'mo'a huno tamagra ha' eritma neazafi tamarimpa frune neaze hu'ne. Anagema nehiana Jehu'a asmino, Rimpa fruma huno mani'zana kagriza omne'neanki tamefi eramage antenka eno.
Silloin hän lähetti toisen ratsumiehen. Kun tämä oli tullut heidän luoksensa, sanoi hän: "Näin kysyy kuningas: 'Onko kaikki hyvin?' Jeehu vastasi: "Mitä se sinua liikuttaa, onko hyvin? Käänny ja seuraa minua."
20 Hagi anante kuma'ma kvama hu'nea ne'mo'a kini nera asamino, Henkama huntana ne'mo'a ana vahetera uhanati'neanagi, ete rukrahera huno nome. Hagi egote'noma ne-ege'na koa ne'mo'a Nimsi nemofo Jehu'ma nehiaza huno tusi avunenteno karisia erino ne-e.
Niin tähystäjä ilmoitti sanoen: "Hän on tullut heidän luoksensa, mutta ei palaa. Ja ajo on aivan kuin Jeehun, Nimsin pojan, ajoa; sillä hän ajaa niinkuin hurja."
21 Higeno anante kini ne' Joramu'a huno, Hosi afu'ene karisinena retro hunanteho, hige'za retro huntazageno, ana karisifi marerigeno ana zanke huno kini ne' Ahazia'a agranena mago karisifi marerige'ne, Jehu kenaku vu'na'e. Hanki zanagra vuke Jesriliti ne' Naboti mopa tava'onte Jehuna ome ke'na'e.
Silloin Jooram sanoi: "Valjastettakoon!" Ja he valjastivat hänen sotavaununsa. Niin Jooram, Israelin kuningas, ja Ahasja, Juudan kuningas, lähtivät kumpikin sotavaunuissansa ja menivät Jeehua vastaan. He kohtasivat hänet jisreeliläisen Naabotin maapalstalla.
22 Hanki anante Joramu'a Jehuna negeno, amanage huno antahige'ne, Karimpa frune neampi kea huo. Anagema higeno'a Jehu'a ke nona'a huno, negrera Jesebeli'ma hige'zama havi anumzante mono'ma hunte'naza avu'avazamo'ene, avu'atagazama hihoma hige'zama hu'naza avu'ava'mo'a ome rama nehiana, nankna hu'na narimpa frunena esue hu'ne.
Kun Jooram näki Jeehun, kysyi hän: "Onko kaikki hyvin, Jeehu?" Tämä vastasi: "Kuinka kaikki voisi olla hyvin, kun sinun äitisi Iisebelin haureus ja hänen monet velhoutensa yhä vielä jatkuvat?"
23 Anante Joramu'ma ana kema nentahino'a, karisi'a azeri rukrahe huno nevuno, Ahaziankura ranke huno, Ama ne'mo'a nagri nami'mi huno nahenaku ne-eanki kagranena fro.
Silloin Jooram käänsi vaununsa ja pakeni, huutaen Ahasjalle: "Kavallus, Ahasja!"
24 Anagema nehiana Jehu'a otino keve'a eri krino Joramuna ruga raga azo'na amunompi amagenafi ahegeno, ana kevemo'a tumo'a azerigeno, karisi'afi evuramino fri'ne.
Mutta Jeehu sieppasi jousen käteensä ja ampui Jooramia hartioiden väliin, niin että nuoli meni sydämen lävitse, ja hän vaipui vaunuihinsa.
25 Hanki anante Jehu'a tva'oma'are nemania eri'za ne'a Bitkarina asmino, Joramuna erisga hunka Jesriliti ne' Naboti mopama me'nefi ome asagafetro hu'ne. Na'ankure kagranema karisiti'afima mani'neta nefa Ahapu enema neonkeno, Ra Anumzamo'ma Ahapunte'ma fore'ma haniazankuma kasnampa ke'ma hunte'nea nanekegu kagesa antahio.
Sitten hän sanoi Bidkarille, vaunusoturille: "Ota hänet ja heitä jisreeliläisen Naabotin maapalstalle; sillä muistathan, että Herra meidän ratsastaessamme rinnakkain hänen isänsä Ahabin jäljessä lausui hänestä tämän ennustuksen:
26 Hagi Ra Anumzamo'ma Ahapunku huno, kagra hanke'za Nabotine mofavre'amokizmi korana okina eri tagi atre'naze. E'ina hu'negu, anazamofo nona'a Naboti mopa fatgofi nona hugahue. Hu'negu Ra Anumzamo'ma hu'nea kante antenka Joramu avufga erisga hunka Naboti mopafi omeri atro.
'Totisesti, minä näin eilen Naabotin ja hänen poikiensa veren, sanoo Herra; ja minä olen juuri tällä maapalstalla kostava sinulle, sanoo Herra'. Ota siis hänet ja heitä tälle maapalstalle, Herran sanan mukaan."
27 Hanki Juda kini ne' Ahazia'a, Joramu'ma friaza negeno, Bet Hagani rankumategama vu'nea karanka koro freno vu'ne. Anama nehigeno'a Jehu'a amage rotago huno nevuno, sondia vahe'agu huno, agri'enena kevea aheho, hige'za sondia vahe'mo'za rotago hu'za Guri agonarega Ibleami kuma tva'ontega karisi'afi mani'neno koro freno nevige'za, kevea ome ahe'naze. Ana hazageno Ahazia'a koro freno vuno, Megido rankumate vuteno anantega fri'ne.
Kun Ahasja, Juudan kuningas, sen näki, pakeni hän Beet-Gaaniin päin. Mutta Jeehu ajoi häntä takaa ja sanoi: "Ampukaa hänetkin vaunuihinsa". Ja he ampuivat häntä Guurin solassa, joka on Jibleamin luona; mutta hän pakeni Megiddoon ja kuoli siellä.
28 Ana hige'za Ahazia avufga, eri'za vahe'amo'za karisifi erinte'za Jerusalemi vu'za agehe'ima asenezmantazafi, Deviti rankumapi ome asente'naze.
Ja hänen palvelijansa veivät hänet vaunuissa Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa, hänen isiensä viereen, Daavidin kaupunkiin.
29 Hanki Ahapu nemofo Joramu'ma, 11ni'a kafuma kinima nemanigeno, Ahazia'a Juda vahe kinia efore hu'ne.
Ahasja oli tullut Juudan kuninkaaksi Jooramin, Ahabin pojan, yhdentenätoista hallitusvuotena.
30 Hagi anante Jehu'a Jesrili kumate e'ne. Higeno Jehu'ma ne-e kema Jesebeli'a nentahino, avurera konaririza freno erikaruvi hunenteno, azokatera avasase nehuno, mani'nea nomofo zaho eri kanteti kefenkamuteno ke'ne.
Sitten Jeehu tuli Jisreeliin. Kun Iisebel kuuli sen, maalasi hän ihomaalilla silmäluomensa, koristeli päänsä ja katseli ulos akkunasta.
31 Kehenkamuteno keana Jehu'a rankuma'mofo kafante efregeno, Jesebeli'a amanage hu'ne, Zimri, kva vahe'ka'a ahe fri ne' mani'nananki, karimpa frune neano?
Ja kun Jeehu tuli portista sisään, kysyi Iisebel: "Kävikö hyvin Simrille, herransa murhaajalle?"
32 Higeno Jehu'a nentahino, kesga huno ana nomofo zaho'ma eri kante negeno amanage hu'ne, Iza nagri kaziga mani'ne huno kezati'ne. Anagema hige'za zmagonknazama hari'naza vahe'ma ana nompima eri'zama eneri'za vahe'mo'za e'za ke fenkate'za Jehuna ke'naze.
Hän käänsi kasvonsa akkunaa kohti ja sanoi: "Kuka on minun puolellani? Kuka?" Niin pari kolme hoviherraa katsoi alas häneen.
33 Anama hazageno'a Jehu'a zamasamino, ana ara azeri atrenkeno eramino, hige'za azerite'za atrageno erami'ne. Ana higeno Jehu'a hosi afutamine karisine erino ana ara rehapati atregeno, hosi afutamire'ene kuma'mofo have keginarega koramo'a tusiza hu'ne.
Jeehu sanoi: "Syöskää hänet alas". Ja he syöksivät hänet alas, niin että hänen vertansa pirskui seinään ja hevosiin; ja nämä tallasivat hänet jalkoihinsa.
34 Anama huteno Jehu'a kini ne'mofo nompi umarerino ne'zane tinena neteno, vahetamina huzmanteno, amama Anumzamo'ma azeri havizama higeno fria ara erita ome asenteho. Na'ankure agra kini ne'mofo mofa mani'negu anara hugahaze.
Sitten Jeehu meni sisään, söi ja joi. Ja hän sanoi: "Korjatkaa se kirottu ja haudatkaa hänet, sillä onhan hän kuninkaan tytär".
35 Hianagi ana vahe'mo'zama vu'za ome kazana, mago'a avufga onke'nazanki, aseni zaferinane tare agiane azane me'nege'za ke'naze.
Mutta kun he menivät hautaamaan häntä, eivät he löytäneet hänestä muuta kuin pääkallon, jalat ja kädet.
36 Hagi ana ome kete'za e'za Jehuna eme asamizageno, Jehu'a amanage hu'ne, Ra Anumzamo'a eri'za vahe'a Tisbeti ne' Elaija agipi huvazino amanage hu'ne, Jesebeli'a Jesrili kumapi fri'nigeno, kramo'za eri hantage'za avufga'a negahaze hu'ne.
Ja he tulivat takaisin ja ilmoittivat sen Jeehulle. Niin hän sanoi: "Tässä on toteutunut Herran sana, jonka hän puhui palvelijansa tisbeläisen Elian kautta: 'Jisreelin vainiolla koirat syövät Iisebelin lihan;
37 Anama nehazageno anitraga tragoma hutresaza zamavufaga'amo'a, rifamo'ma hiaza huno Jesrili mopafina me'nenige'za kegahazanagi e'i Jesebeli avufage hu'za ke'amara osugahaze huno Ra Anumzamo'ma hu'nea kemo nena raga efore hu'ne.
ja Iisebelin ruumis on oleva niinkuin pellon lanta Jisreelin vainiolla, niin ettei voida sanoa: Tämä on Iisebel'".
