2 Kva 6
1 Mago zupa kasnampa naga'moza Elisanku amanage hu'naze, Tagrama eta kagranema eme atru huta nemanuna nomo'a osi hu'negeta titipa nehune.
Ja profeetanoppilaat sanoivat Elisalle: "Katso, huone, jossa me istumme sinun edessäsi, on meille liian ahdas.
2 Hagi kagra amne tatresanketa Jodani tintega vuta tamente tamente zafa ome antagitere huta, eme atruma huta manisuna nona kasefa kigahumpi? Hazageno Elisa'a kenona huno, Knareki kema hazaza huta viho.
Menkäämme siis Jordanille, ja tuokaamme sieltä kukin yksi hirsi ja rakentakaamme sinne huone istuaksemme." Hän sanoi: "Menkää".
3 Anante mago kasnampa ne'mo'a Elisana amanage huno antahige'ne, Muse hugantoanki tagranena amne egahampi? Higeno Elisa'a huno, Izo amane tamagranena vugahue.
Eräs heistä sanoi: "Suvaitse tulla palvelijasi kanssa". Hän sanoi: "Minä tulen".
4 Anagema huteno'a Elisa'a zamagrane vige'za, Jodani tinte'ma vute'za, agafa hu'za zafaramina antagi'naze.
Niin hän meni heidän kanssaan. Ja Jordanille tultuaan he hakkasivat puita.
5 Hianagi kasnampa vahe'pinti mago'zamimo'a zafa nentagigeno sa'ume'amo'a katiramino Jodani timpi fre'ne. Ana higeno kezatino, Oho, kva vahe'nimoka, vahe sau'me zamantahige'na eri'na e'noa saumemo katiramino timpi fre'ne.
Mutta erään heistä kaataessa hirttä kirposi kirves veteen. Niin hän huusi ja sanoi: "Voi, herrani, se oli vielä lainattu!"
6 Hanki anante Ra Anumzamofo eri'za ne' Elisa'a amanage hu'ne, Inante saumemo'a ufre'ne, higeno ufre'neama'a asami ankeretegeno, Elisa'a osi zafa azanku'na rukafrino anama ufrenere atregeno ana sasumemo'a timofo avozare mareri'ne.
Jumalan mies kysyi: "Mihin se kirposi?" Ja hän näytti hänelle paikan. Silloin hän veisti puukappaleen ja heitti sen siihen ja sai kirveen nousemaan pinnalle.
7 Anama higeno'a Elisa'a huno, Hanki erio, huno higeno ana kasnampa ne'mo'a azana ante henkamuteno ana sa'umena eri'ne.
Sitten hän sanoi: "Nosta se ylös". Ja mies ojensi kätensä ja otti sen.
8 Hanki knane knanena Siria kini ne'mo'ma Israeli vahe'ma ha'ma eme huzamanteku'ma nehuno'a, e'ire e'ire seli nonkumara ome anteta mani'neta Israeli vahera hara huzmantegahune huno sondia vahete kva vahe'age zamavaretru huno kea anaki'ne.
Kun Aramin kuningas oli sodassa Israelia vastaan, neuvotteli hän palvelijainsa kanssa ja sanoi: "Siihen ja siihen paikkaan minä asetun leiriin".
9 Hianagi Ra Anumzamofo eri'za ne' Elisa'a Israeli kini netega anage huno kea atrente'ne, Siria vahe'mo'za hahuranteku seli nonkuma eme antazanki kva hu'nenka e'irega ovuo huno asamitere hu'ne.
Mutta Jumalan mies lähetti Israelin kuninkaalle sanan: "Varo, ettet mene siihen paikkaan, sillä aramilaiset ovat asettuneet sinne".
10 Anagema higeno'a, Israeli kini ne'mo'a sondia vahe'a huzmantege'za vu'za Elisa'ma zamasamirera ome kva hutere hu'naze. Rama'a zupa ana hutere hu'naze.
Niin Israelin kuningas lähetti sanan siihen paikkaan, jonka Jumalan mies oli hänelle sanonut. Näin tämä varoitti häntä, ja hän oli siellä varuillaan. Eikä se tapahtunut ainoastaan kerran tai kahdesti.
11 Anama nehazageno'a, Siria kini ne'mofona tusi rimpahe'ne. Ana higeno Siria kini ne'mo'a, sondia vahete ugagota kva vahera kehige'za azageno amanage huno zamantahige'ne, ina ne'mo Israeli kini netega anteno, tagrama huna kea ome nesamifi nasamiho?
Aramin kuninkaan sydän tuli tästä levottomaksi, ja hän kutsui palvelijansa ja sanoi heille: "Ettekö voi ilmaista minulle, kuka meikäläisistä pitää Israelin kuninkaan puolta?"
12 Higeno mago eri'za vahe'amo'a asmino, a'o tagra ome nosamunanki Israelima mani'nea kasnampa ne' Elisa agra Israeli kini nera nesamiankino, nemsampinkama oku'ama hana nanekenena nentahino agra nesamie.
Silloin eräs hänen palvelijoistaan sanoi: "Ei niin, herrani, kuningas, vaan profeetta Elisa, joka on Israelissa, ilmaisee Israelin kuninkaalle nekin sanat, jotka sinä puhut makuuhuoneessasi".
13 Anagema higeno'a, kini ne'mo'a eri'za vahe'a zamasamino, inantega Elisa'a mani'nefi ome haketa ketenke'na sondia vahe huzmanta'nena vu'za ome avre'za amare eho. Hige'za vu'za ome hake'za kefore hute'za e'za anage hu'naze, Agra Dotani kumate mani'ne.
Hän sanoi: "Menkää ja katsokaa, missä hän on, niin minä lähetän ottamaan hänet kiinni". Ja hänelle ilmoitettiin: "Katso, hän on Dootanissa".
14 Higeno kini ne'mo'a tusi sondia vahe krerafane, hosi afutamine, karisiramine zamatrege'za kenage Dotani vu'za ana rankumara kafo ome ante'za avazagi kagi'naze.
Niin hän lähetti sinne hevosia ja sotavaunuja ja suuren sotajoukon. He tulivat sinne yöllä ja ympäröivät kaupungin.
15 Hanki Anumzamofo eri'za ne' Elisa kato ne'mo'a nanterana atiramino keana, Siria sondia vahe'mo'za karisine, hosi afu'zmine emani'ne'za ana kumara avazigaginte'nageno zamage'ne. Ana huteno otino anage hu'ne, Oho kva vahe'nimoka, Siria vahe'mo'za tavazagi kagi'nazanki, tagra na'a hugahune?
Kun Jumalan miehen palvelija nousi aamulla varhain ja meni ulos, niin katso, sotajoukko, hevoset ja sotavaunut piirittivät kaupunkia. Ja hänen palvelijansa sanoi hänelle: "Voi, herrani, mitä me nyt teemme?"
16 Higeno Elisa'a amanage huno asami'ne, Kagra korora osuo. Na'ankure tagri kazigama mani'namo'za zamagrira zamagatere'za rama'a mani'naze.
Hän sanoi: "Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa".
17 Anante Elisa'a nunamuna amanage huno hu'ne, Ra Anumzamoka muse hugantoanki avua erihari hugeno keno, higeno Ra Anumzamo'a avua erihari higeno keana, mani'nampi me'nea agonaramimpina tusi'a hosi afutamimo'ene, tevenefake karisiramimo Elisana megaginte'negeno ke'ne.
Ja Elisa rukoili ja sanoi: "Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi". Ja Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä.
18 Hagi anante Siria sondia vahe'mo'za agrama mani'neregama erami tava'oma nehazageno'a, Elisa'a amanage huno Ra Anumzamofontega nunamuna hu'ne, Ra Anumzamoka ama sondia vahe'mokizmia zamavua erisu huo, huno higeno Elisa'ma hia kante, Ra Anumzamo'a sondia vahe'mokizmi zamavua erisu hu'ne.
Kun viholliset sitten tulivat häntä vastaan, rukoili Elisa Herraa ja sanoi: "Sokaise tämä väki". Silloin hän sokaisi heidät Elisan pyynnön mukaan.
19 Higeno Elisa'a amanage huno ana sondia vahe'mokizmia zamasami'ne, Kana hazagreta ru kumate e'naze. Hu'negu namage navaririta enke'na anama kenaku'ma aza ne'mofonte tamavre'na va'neno. Anage hige'za Elisana amage vazageno zamavareno Sameria rankumate vu'ne.
Ja Elisa sanoi heille: "Ei tämä ole oikea tie, eikä tämä ole oikea kaupunki. Seuratkaa minua, niin minä vien teidät sen miehen luo, jota te etsitte." Ja hän vei heidät Samariaan.
20 Hagi anama Sameria rankumapima ufretazageno'a, Elisa'a amanage hu'ne, Ra Anumzamoka ama sondia vahe'mokizmi zamavua erihari huge'za ete keho. Higeno Ra Anumzamo'a zamavua ete erihari hige'za kazana zamagra Sameria kumamofo amu'nompi mani'naze.
Mutta kun he tulivat Samariaan, sanoi Elisa: "Herra, avaa näiden silmät, että he näkisivät". Silloin Herra avasi heidän silmänsä, ja he näkivät; ja katso: he olivat keskellä Samariaa.
21 Anama hazazama Israeli kini ne'mo'ma negeno'a, Elisana amanage huno asami'ne, Nenfaga hu i'zo huge'na ama vahera zamahe fri'neno?
Ja kun Israelin kuningas näki heidät, sanoi hän Elisalle: "Surmaanko minä heidät, isäni, surmaanko heidät?"
22 Higeno Elisa'a kenona'a amanage hu'ne, kagra ozamahegahane. Na'ankure kazinuti'ene atireti'ma ha'ma hunka zamavrana vahera, zamahe nofrine. E'ina hu'negu ne'zane tine nezaminka zamatrege'za kinizmima mani'nerega ete viho.
Hän sanoi: "Älä surmaa. Surmaatko sinä ne, jotka otat vangiksi miekallasi ja jousellasi? Pane heidän eteensä ruokaa ja juomaa heidän syödä ja juoda; menkööt sitten takaisin herransa luo."
23 Higeno Israeli kini ne'mo'a tusi'a ne'za ana sondia vahera krezmantage'za, ana ne'zane tinena nevagama retazageno, huzmantege'za ete kini zamimo'ma Siriama mani'nerege vu'naze. Ana hige'za Siria sondia vahe'mo'za mago'enena e'za Israeli vahera rohura eme ozami'naze.
Niin tämä valmisti heille suuren aterian, ja kun he olivat syöneet ja juoneet, päästi hän heidät menemään; ja he menivät herransa luo. Eikä aramilaisia partiojoukkoja sitten enää tullut Israelin maahan.
24 Hanki henka, mago'a kafua evutegeno, Siria kini ne' Ben-Hadati'a maka sondia vahe'a zamazeri tru hutege'za, vu'za Sameria kumara ha' huzamantenaku ome kafonte'za avazagigagi'naze.
Sen jälkeen Benhadad, Aramin kuningas, kokosi kaiken sotajoukkonsa ja tuli ja piiritti Samarian.
25 Hagi za'za kna Siria vahe'mo'za Sameria kumara kafo ante'za avazagigagi zamantazage'za, vu'za e'za hu'za ne'zama eri'za nekana omanegeno, Sameria kumapina tusi'a zamagatontoza fore hu'ne. Higeno mago vahe'mo'ma tonki afu'mofo aseni'ama mizama hu'naku'ma hu'neana, kna'amo'a 0.9kilo hu'nea silva zagoreti miza nehu'za, namamofo rifa'a kna'amo'ma 63gremi hu'neana, kna'amo'a 57gremi hu'nea silva zagoreti mizase avamente vu'ne.
Silloin syntyi Samariassa, heidän piirittäessään sitä, suuri nälänhätä, niin että aasinpää maksoi kahdeksankymmentä hopeasekeliä ja neljännes kab-mittaa kyyhkysensontaa viisi hopeasekeliä.
26 Ana'ma higeno mago zupa Israeli kini ne'mo'a have keginamofo agofetu enevigeno mago a'mo'a kezatino, kini'nimoka muse hugantoanki, naza huo.
Ja kun Israelin kuningas käveli muurin päällä, huusi muuan vaimo hänelle ja sanoi: "Auta, herrani, kuningas".
27 Anage higeno kini ne'mo'a amanage huno asmi'ne, Ra Anumzamo'ma kazama nosanige'na, nagra nankna hu'na kaza hugahue? Kagrama antahinana witima neharaza kumapinti witia eri kamige, wainima regatatima nehaza kumapintira wainia eri'na kaza hugahuo? A'o anara osugahue.
Hän vastasi: "Jollei Herra auta sinua, niin mistä minä hankin sinulle apua? Puimatantereeltako vai viinikuurnasta?"
28 Anante ana kini ne'mo'a ana ara antahigeno, Nagra na'a hugante'nuegu nehane? Higeno ana a'mo'a kini nera asmino, Ama a'mo'a nagriku huno, ne'mofavreka'a menina ahegeta neteta, okina nagra ne'mofavreni'a ahesugeta negahu'e hu'ne.
Ja kuningas sanoi hänelle: "Mikä sinun on?" Hän vastasi: "Tämä vaimo sanoi minulle: 'Anna tänne poikasi, syödäksemme hänet tänä päivänä, niin syömme huomenna minun poikani'.
29 Hige'na nagra mofavre'ni'a ahogeta kavofi kreta neteta, anante knazupa agri nonte vu'na, kagra mofavre'ka'a ahegeta na'mneno hu'na huana, agra mofavre'a azeri fraki'ne.
Ja me keitimme minun poikani ja söimme hänet. Ja minä sanoin toisena päivänä hänelle: 'Anna tänne poikasi, syödäksemme hänet'. Mutta hän piilotti poikansa."
30 Higeno ana a'mofo kema kini ne'mo'ma nentahino'a, avatera asunku kukena hu'neno, amegama antani'nea kini zaza kukena'a tagato tugutu nehuno, ana have keginamofo agofetu nevige'za, ke'naze.
Kun kuningas kuuli vaimon sanat, repäisi hän vaatteensa, kävellessään muurin päällä. Niin kansa näki, että hänellä oli vaatteiden alla säkki, paljaalla iholla.
31 Anante kini ne'mo'a amanage hu'ne, Amama e'neruna knazamofo agafa'a Elisa mani'ne. E'ina hu'negu nagra menina Sarafati kumateti ne' Elisana ananke akafrigahue. Ana'ma osanugeno'a, Anumzamo'a ama ana knare okina nagrira nazeri havizantfa hugahie.
Ja hän sanoi: "Jumala rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos Elisan, Saafatin pojan, pää tänä päivänä jää hänen hartioilleen".
32 Hagi kini ne'mo'ma anagema huteno'a, mago eri'za vahe huntegeno Elisa'ma mani'nerega vu'ne. Hanki ana zupa Elisa'a noma'afi Israeli ranra kva vahe'ene atru hu'za mago'a zanku keaga nehu'za mani'nazageno, kini ne'mo'ma huntegeno ugota huno vu'nea eri'za nera uohanati'negeno, Elisa'a ana ranra kva vahetamina amanage huno zamasami'ne, Vahe'ma zamahe fri kini ne'mofo mofavremo'a, nagri nananke akafrinogu mago vahe huntegeno ne-e. Hianagi ana ne'ma esanigeta, kafa erigita rentrako hinkeno, nompina emareorino. Anama hanageno'a, kini ne'mo'a agra'a ana nera avaririno egahie.
Elisa istui talossaan, ja vanhimmat istuivat hänen tykönänsä. Ja kuningas oli lähettänyt miehen edellänsä. Mutta ennenkuin sanansaattaja tuli hänen luokseen, sanoi hän vanhimmille: "Näettekö, kuinka se murhamiehen poika lähettää hakkaamaan minulta päätä poikki? Mutta kun sanansaattaja tulee, katsokaa, että suljette oven ja pidätte oven kiinni häneltä. Eivätkö jo kuulu hänen herransa askeleet hänen jäljessään?"
33 Hagi Elisa'a ana keaga huvaga orenegeno, kini ne'mofo kema erino vuno e'noma hu eri'za ne'mo'a agrite eramino e'ne. Hagi anante kini ne'mo'enena eno amanage hu'ne, Ra Anumzamo'a ama knazana atregeno tagritera efore nehie. Ana nehigu mago knare'zana Ra Anumzamo'a tagrira taza osugahiankina agrira mago'enena avegante'na omanigahue.
Hänen vielä puhuessaan heidän kanssansa, tuli sanansaattaja hänen luokseen ja sanoi: "Katso, tämä onnettomuus tulee Herralta; mitä minä enää odottaisin Herraa?"
