2 Kva 25
1 Hagi Zedekai'ma kinima manino egeno 9nima hia kafufina, 10ni ikamofona 10ni zupa, Babiloni kini ne' Nebukatnesa'a ana maka sondia vahe'a zamavareno Jerusalemi kumara eme hahuzmanteku e'ne. Anama hute'za Jerusalemi ran kuma'mofo megi'a kuma eme ante'za mani'ne'za, kuma keginamofo tva'ontera oti'ne'za ha'ma hanaza zana mopa kate'za ante hihi hu'za mareri'naze.
Sidkia kapinoi Baabelin kuningasta vastaan. Hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, sen kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, kävi Nebukadnessar, Baabelin kuningas, hän ja koko hänen sotajoukkonsa, Jerusalemin kimppuun ja asettui leiriin sitä vastaan. Ja he rakensivat saartovarusteet sitä vastaan yltympäri.
2 Hagi Babiloni vahe'mo'za Jerusalemi rankumara avazagi kaginte'za mani nazageno, mago kafugi 6si'a ika evigeno, Zedekai'ma kinima manino egeno 11nima hia kafurera ehanati'ne.
Näin kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.
3 Higeno ana kafufina 4 ikamofo 9ni zupa, Jerusalemi rankumapima mani'naza vahera ne'za zamimo'a vagaregeno, tusi zamagaku nehazageno ne'zama nesazazana omne'ne.
Mutta neljännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä ahdisti kaupunkia eikä ollut leipää maan kansalle,
4 Ana hige'za Babiloni sondia vahe'mo'za Jerusalemi kuma kegina tapage hu'za ufre'naze. Hagi Babiloni sondia vahe'mo'za Jerusalemi kumara avazagi kagi'nazanagi, Zedekaia'ene ana maka sondia vahe'mo'za kenage atirami'za, kini ne'mofo hozama me'nerega tare kazigati keginamokema eme rehe'na'a amu'nompima me'nea kahanteti atirami'za Araba kaziga vu'naze.
valloitettiin kaupunki, ja kaikki sotilaat pakenivat yöllä molempien muurien välistä porttitietä, joka oli kuninkaan puutarhan puolella, kaldealaisten ollessa kaupungin ympärillä, ja he kulkivat Aromaahan päin.
5 Hianagi Babiloni sondia vahe'mo'za kini nera rotago hu'za vu'za Jeriko agupofi ome azerizageno, sondia vahe'amo'za atre'za panani hu'za fre'naze.
Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa, ja he saavuttivat hänet Jerikon aroilla; ja kaikki hänen sotaväkensä oli jättänyt hänet ja hajaantunut.
6 Anama hute'za Babiloni sondia vahe'mo'za Zedekaiana avre'za Babiloni kini ne'ma Ribla kumate'ma mani'nere azageno, keagafi avrente'za knama amisia keaga erinte fatgo hu'naze.
Ja he ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Baabelin kuninkaan eteen Riblaan; ja hänelle julistettiin tuomio:
7 Hagi Zedekai'a negege'za ne'mofavre naga'a zamahe fri vagare'naze. Ana nehu'za Zedekaiana tarega avurga repro hunetre'za, bronsireti seninu azantera anakinte'za avre'za Babiloni rankumate vu'naze.
Sidkian pojat teurastettiin hänen silmiensä edessä, ja Sidkialta itseltään hän sokaisutti silmät ja kytketti hänet vaskikahleisiin, ja hänet vietiin Baabeliin.
8 Hagi Nebukatnesa'ma kinima manino egeno 19nima eme hia kafufina, 5fu ikamofona 7ni zupa, kini nete'ma kvama nehaza sondia vahe'mokizmi kva nera Nebusaradanikino mago zupa Jerusalemi rankumate e'ne.
Viidennessä kuussa, kuukauden seitsemäntenä päivänä, Baabelin kuninkaan Nebukadnessarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Baabelin kuninkaan palvelija Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, Jerusalemiin.
9 Hagi Ra Anumzamofo mono nonki, kini ne'mofo nonki, ana maka Jerusalema me'nea nontamine, agima me'nea nontaminena Nebusaradani'a teve tagintegeno te'ne.
Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaikki Jerusalemin talot; kaikki ylhäisten talot hän poltti tulella.
10 Hagi Nebusaradani'ma Babiloni sondia vahe'ma kegava huno zamavareno'ma vu'nea vahera huzmantege'za Jerusalemi rankuma'mofo have kegina, maka ru tamana tamanu hutre'naze.
Ja koko kaldealaisten sotajoukko, joka henkivartijain päälliköllä oli mukanaan, repi maahan Jerusalemin muurit, yltympäri.
11 Hagi Jerusalemi vahe'ma zamavare'za Babilonima nevu'zama mago'ama zamatre'naza vahera, Babiloni sondia vahete kva ne' Nebusaradani'a kina ome huzmanteku zamavareno Babiloni vu'ne. Ana nehuno mago'a Juda vahe'ma ha' knafima kora atre'za vu'za Babiloni sondia vahe'ma ha' kuma'ma emente'za mani'nafima umani'naza vahe'enena zamavareno Babiloni kina ome huzmanteku vu'ne.
Ja Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, vei pakkosiirtolaisuuteen kansan tähteet, mitä oli jäljellä kaupungissa, sekä ne, jotka olivat menneet Baabelin kuninkaan puolelle, ja muun rahvaan.
12 Hianagi mago'a zamunte'ma omne'nea vahera, Nebusaradani'a zamatrege'za Juda mopafina mani'neza hoza nente'za waini hozanena kegava hu'naze.
Mutta osan maan köyhiä henkivartijain päällikkö jätti jäljelle viinitarhureiksi ja peltomiehiksi.
13 Hagi Babiloni sondia vahe'mo'za Ra Anumzamofo mono nompi umareri'za, noma vazisgama hu (fumza) anumza zafama Bronsireti'ma tro'ma hu'naza zafa e'neri'za, tusi'a zuompama bronsireti'ma tro hu'za tima afinte'ne'za tirurema nehaza zuompane, aga'araminena tagana vazi'za eri'za Babiloni vu'naze.
Vaskipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, altaiden telineet ja vaskimeren, jotka olivat Herran temppelissä, kaldealaiset särkivät ja veivät vasken Baabeliin.
14 Hagi Babiloni vahe'mo'za ana zanke hu'za, bronsireti'ma tro'ma hu'naza kavoma, savorima tavi'ma erisuhu azotama, zuomparamine, ana maka zama brosireti'ma tro'ma hu'naza zantamima Ra Anumzamofo mono nompima me'neana eri vagare'naze.
Ja kattilat, lapiot, veitset, kupit ja kaikki vaskikalut, joita oli käytetty jumalanpalveluksessa, he ottivat pois.
15 Hagi golireti'ene silvareti'ma tro'ma hu'naza zuompama tankanuzama hampagenente'za zuompane, korama taginte'za ru tri tri'ma nehaza zuompanena Babiloni sondia vahete kva ne' Nebusaradani'a erino vu'ne.
Samoin otti henkivartijain päällikkö hiilipannut ja maljat, jotka olivat läpeensä kultaa tai hopeata.
16 Hagi noma vazisgama hu (fumza) anumza zafararente'ma anoma vazi'naza bronsine, ra zuompama tima afintene'za tirurema nehaza zuompane, aga'araminema bronsiretima tro'ma hu'nazana, kna'amofona refko hu'za kegara osu'naze.
Molempien pylväiden, meren ja telineiden, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin-näiden kaikkien esineiden vaski ei ollut punnittavissa.
17 Hagi ana tarega zafamokea magozahu hakeno za'za zaniamo'a 8'a mita hutere higeno, ana zafararente'ma anagami asenire'ma fetori'ma tro'ma hu'za ante'nazana 1mitagi 30'a sentamita hu'ne. Hagi tare zafamofo fetorite'ma avonkre avankre'ma hunte'nafina, tarefi pomigreneti zafa ragamofo amema'a krente'za evutere hu'naze.
Toisen pylvään korkeus oli kahdeksantoista kyynärää, ja sen päässä oli pylväänpää vaskesta; pylväänpään korkeus oli kolme kyynärää, ja pylväänpään päällä oli ristikkokoriste ja granaattiomenia yltympäri, kaikki vaskea; ja samanlaiset oli toisessa pylväässä ristikkokoristeen päällä.
18 Hagi Babiloni kini ne'mofo sondia vahete kva ne' Nebusaradani'a, ugagota pristi ne' Seraiane, agri amefima hu'nea pristi ne' Zefanaiane Ra Anumzamofo mono nomofo kahante'ma kvama nehaza 3'a vahe'ene, kina ome huzmanteku zamazeri'ne.
Henkivartijain päällikkö otti ylimmäisen papin Serajan ja häntä lähimmän papin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa,
19 Hagi Jerusalemi kumapima maniza sondia vahete'ma kvama nehia neki, kini ne'ma antahintahima nemiza vahera 5fu'a Jerusalemi mani'nazageno Nebusaradani'a zamazeri'ne. Ana nehuno sondia vahe'ma zamagima kreno erinte fatgo nehia ne'enena azeri'ne. Ana nehuno 60'a vahera mago'a Jerusalemi kumapintira zamazeri'ne.
ja kaupungista hän otti yhden hoviherran, joka oli sotaväen tarkastaja, ja viisi kuninkaan lähintä miestä, jotka tavattiin kaupungista, sekä sotapäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa maan kansaa sotapalvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maan kansasta, jotka tavattiin kaupungista.
20 Ana'ma huteno'a Nebusaradani'a ana vahera zamavareno Babiloni kini ne'ma Ribla kumate'ma mani'nere vu'ne.
Nämä otti Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, ja vei heidät Baabelin kuninkaan eteen Riblaan.
21 Hagi ana huntegeno Babiloni kini nemo'a ana vahera Ribla kumate Hamati mopafi zamahege'za fri'naze. Anama hute'za Juda vahera zamavare'za afete moparega vu'za kina ome huzmante'ne.
Ja Baabelin kuningas antoi lyödä heidät kuoliaaksi Riblassa Hamatin maassa. Ja niin Juuda vietiin pois maastansa pakkosiirtolaisuuteen.
22 Hagi Babiloni kini ne' Nebukatnesa'a mago'ama zamatre'za Judama aza vahe'ma kegavama huzmantesia nera, Safani negeho Ahikamu nemofo Gedalia gavana huhamprinte'ne.
Mutta sen väen käskynhaltijaksi, joka jäi Juudan maahan, sen, jonka Nebukadnessar, Baabelin kuningas, jätti sinne, hän asetti Gedaljan, Ahikamin pojan, Saafanin pojanpojan.
23 Hagi Juda sondia vahe'ene, kva vahe'zamimo'zama fre'za umani'nazaregati'ma antahi'zama, Babiloni kini ne'mo'a Gedaliama Juda gavana ne' azeri oti'ne haza nanekema nentahi'za, Gedalia'ma Mizpama mani'nere e'naze. Anama e'naza nagamokizmi zamagi'a, Netania nemofo Ismaeliki, Karea nemofo Johananiki, Netofa kumateti ne' Tanhumeti nemofo Seraiaki, Makati kumateti ne' Zesaniaki hu'za e'naze.
Kun kaikki sotaväen päälliköt, he ja heidän miehensä, kuulivat, että Baabelin kuningas oli asettanut Gedaljan käskynhaltijaksi, tulivat he miehinensä Gedaljan luo Mispaan, nimittäin Ismael, Netanjan poika, Joohanan, Kaareahin poika, netofalainen Seraja, Tanhumetin poika, ja Jaasanja, maakatilaisen poika.
24 Hagi Gedalia'ma ana vahe'ma nezamageno'a amanage huno huvempa huno zamasami'ne, tamagra Babiloni kva vahekura korora osiho. Ana nehutama ama mopafina amne mani'neta nazano Nebukatnesa'ma haniazana amage anteta tro nehuta, knare hutma manigahaze.
Ja Gedalja vannoi heille ja heidän miehillensä ja sanoi heille: "Älkää peljätkö kaldealaisten palvelijoita. Jääkää maahan ja palvelkaa Baabelin kuningasta, niin te menestytte."
25 Hianagi 7ni ikampina Elishama negeho Netania nemofo Ismaeli'a kinimofo naga'pinti nekino, 10ni'a vahe'ene eno Gedaliana ahe nefrino, mago'a Juda vahe'ene, mago'a Babiloni vahe'ma Mizpa kumate'ma mani'naza vahera zamahe fri'ne.
Mutta seitsemännessä kuussa tuli Ismael, Netanjan poika, Elisaman pojanpoika, joka oli kuninkaallista sukua, mukanaan kymmenen miestä, ja he löivät kuoliaaksi Gedaljan ja ne Juudan miehet ja kaldealaiset, jotka olivat hänen kanssansa Mispassa.
26 Hagi anama hutegeno'a Juda vahera ranteti vuno osite vigeno, sondia vahete kva vahe'enema Mizpa kumate'ma mani'nazaretira atre'za Babiloni vahe koro hu'za Isipi moparega vu'naze.
Silloin nousi kaikki kansa, pienimmästä suurimpaan, ja samoin sotaväen päälliköt, ja he menivät Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia.
27 Hagi Juda kini ne' Jehoiakini'a 37ni'a kafufi Babilonia kina hu'ne. Hagi anama 37nima hia kafufina Evil-Merodaki'e nehaza ne'mo Babilonia kasefa kinia efore hu'ne. Hagi ana kafufina 12fu ikamofo 27ni zupa Evil-Merodaki'a Jehoiakinina asunku hunteno kinafintira katufente'ne.
Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakin, Juudan kuningas, oli viety pakkosiirtolaisuuteen, kahdennessatoista kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään, vapauttaen hänet vankilasta.
28 Hagi Evil-Merodaki'a Jehoiakinina azeri so'e huno knare avu'avaza hu'nenteno mago'a kina vahe'ma Babilonima kina hu'za mani'naza vahe'ma kini ne'mo'ma zamazeri so'e nosia avamente Jehoiakinina azeri so'e hu'ne.
Ja hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi muitten kuningasten istuimia, jotka olivat hänen tykönänsä Baabelissa.
29 Ana higeno Jehoiakini'a kina vahe kuke'na mago'ene ontani'ne. Anama mani'nea kna'afina kinimofo nompinti ne'zana neneno manino vu'ne.
Hän sai panna pois vangin puvun ja aina aterioida hänen luonaan, niin kauan kuin eli.
30 Hagi Babiloni kini ne'mo'a, Jehoiakinina nazano avesi'nia zama erisigura mika zupa zagoa amitere huno nevigeno, manime vuno ome fri'ne.
Ja hän sai kuninkaalta elatuksensa, mitä kunakin päivänä tarvitsi, vakinaisen elatuksen, niin kauan kuin eli.
