2 Kva 2
1 Hanki Ra Anumzamo'ma Elaijama hanavenentake kagigagi zahopima avreno'ma monafinkama vania knamo'a egofta hu'ne. Ana hu'negu Elaija'ene Elisakea Gilgali kumara atreke vu'na'e.
Silloin, kun Herra oli vievä Elian tuulispäässä taivaaseen, kulkivat Elia ja Elisa Gilgalista.
2 Anama huke nevakeno Elaija'a amanage huno Elisana asmi'ne, Muse hugantoanki, Ra Anumzamo nagrikura Beteli vuo hige'na vu'za huanki amare kagra manio. Hianagi Elisa'a ke nona'a amanage hu'ne, Kasefa huno mani'nea Ra Anumzamofo avufine, kagri kavufine huvempa huanki'na, kagrane Betelia vugahue. Anage higeke Betelia magoka vu'na'e.
Ja Elia sanoi Elisalle: "Jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Beeteliin asti". Mutta Elisa vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää: minä en jätä sinua". Ja he menivät Beeteliin.
3 Hanki Betelia mago'a kasnampa vahe mani'nazanki'za, ana kasnampa vahe'mo'za tutagiha huznante'za Elisana amanage hu'za asmi'naze, Ra Anumzamo'ma kva neka'ama menima avaresiana antahi'nampi? Hu'za hazageno ananke nonazmia amanage huno zamasami'ne, Hago antahi'noanki ana zankura keaga osiho.
Niin Beetelissä olevat profeetanoppilaat tulivat Elisan tykö ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että Herra tänä päivänä ottaa sinun herrasi pois sinun pääsi ylitse?" Hän vastasi: "Tiedän kyllä; olkaa vaiti".
4 Hanki zanagra Betelima mani'nekea Elaija'a amanage huno Elisana asmi'ne, Nagrikura Ra Anumzamo'a Jeriko vuo huno nasamianki', Elisaga muse hugantoanki kagra amare manio. Hianagi Elisa'a amanage hu'ne, kasefa huno mani'nea Ra Anumzamofo avufine, kagri kavufine huvempa huanki'na, kagrane Jerikoa vugahue. Anage higeke magoka Jeriko kumate vu'na'e.
Ja Elia sanoi hänelle: "Elisa, jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Jerikoon". Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää: minä en jätä sinua". Ja he tulivat Jerikoon.
5 Hanki Jerikoa mago'a kasnampa vahera mani'nazanki'za, ana kasnampa vahe'mo'za Elisante e'za amanage hu'za asmi'naze, Ra Anumzamo'ma kva neka'ama menima avresiana antahi'nampi, hu'za hazageno ana kenonazmia amanage huno zamasami'ne, Hago antahi'noanki ana zankura mago'ene keaga osiho.
Niin Jerikossa olevat profeetanoppilaat astuivat Elisan tykö ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että Herra tänä päivänä ottaa herrasi pois sinun pääsi ylitse?" Hän vastasi: "Tiedän kyllä; olkaa vaiti".
6 Hanki zanagra Jerikoma mani'nekea Elaija'a amanage huno Elisana asmi'ne, Nagrikura Ra Anumzamo'a Jodani tintega vuo huno nasamigu, muse hugantoanki kagra amare manio. Hianagi Elisa'a amanage hu'ne, Kasefa huno mani'nea Ra Anumzamofo avufine, kagri kavufine huvempa huanki'na kagrane Jodani tintega vugahue. Anage higeke magoka Jodania vu'na'e.
Ja Elia sanoi hänelle: "Jää tähän, sillä Herra on lähettänyt minut Jordanille". Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää: minä en jätä sinua". Niin he kulkivat molemmat yhdessä.
7 Hanki Elaijake Elisakea Jodani timofo ankenare uoti'nake'za, 50'a kasnampa vahe'ma zanamage vu'naza vahe'mo'za afete oti'ne'za zanage'naze.
Mutta myös profeetanoppilaita lähti matkaan viisikymmentä miestä, ja he asettuivat syrjään jonkun matkan päähän näiden kahden pysähtyessä Jordanille.
8 Anante Elaija'a amega antani'nea za'za nagreku'a zafino eri vamagiteno, ana nakre ku'areti Jodani tina amasagigeno, timo'a rupapa huno tare kaziga vuno eno higeno, mopamo'a hagage higeke, kantu kaziga takaheke vu'na'e.
Niin Elia otti vaippansa, kääri sen kokoon ja löi veteen; ja vesi jakaantui kummallekin puolelle, ja he kävivät molemmat virran yli kuivaa myöten.
9 Hanki tima takaheke kantu kazigama vutekea, Elaija'a amanage huno Elisana asami'ne, Ra Anumzamo'ma navresnige'nama katre'na vanua knamo'a hago kofta hianki, na'a kagrira hugantesufi nasamio, higeno Elisa'a kenona'a amanage hu'ne, Muse hugantoanki kagripima me'nea avamura nami'nenka, mago'ene ante agofetu hunka namio.
Kun he olivat tulleet yli, sanoi Elia Elisalle: "Pyydä minua tekemään hyväksesi jotakin, ennenkuin minut otetaan pois sinun tyköäsi". Elisa sanoi: "Tulkoon minuun sinun hengestäsi kaksinkertainen osa".
10 Higeno ana kemofo nona'a Elaija'a amanage huno Elisana asmi'ne, Kagra tusi'a amuho hu'nea zanku nantahigane, hu'neanagi kagrama nenagesankeno Ra Anumzamo'ma navresigenka ana hanave'a amne erighane. Hianagi onagesanana e'origahane.
Hän vastasi: "Pyyntösi on vaikea täyttää. Mutta jos näet, kuinka minut otetaan pois sinun tyköäsi, niin se täytetään; jollet, niin se jää täyttämättä."
11 Hanki magoka keaga huke nevakeno, anante ame huno monafinti tevenefake hosi afutamimo'za tevenefake karisi avazu hu'za amu'nozanifi erami'za zanazeri kantugama hazageno, hankave nentake kagigagi zahomo Elaijana eme avregeno monafinka marerino vu'ne.
Kun he niin kulkivat ja puhelivat, niin katso, äkkiä ilmestyivät tuliset vaunut ja tuliset hevoset, ja ne erottivat heidät toisistansa, ja Elia nousi tuulispäässä taivaaseen.
12 Anazama Elisa'a negeno'a kezatino amanage hu'ne, Nafanimoke, nafanimoke, kagra Israeli vahe'mokizmia hosi agumpi manine'za ha'ma nehaza vahekna hunenka karisiraminkna hu'nane. Hagi Elaija'a hago vigeno Elisa'a mago'ene onke'ne. Anante Elisa'a amegama antani'nea nakre ku'a tarefi eri tagato tagatu hu'ne.
Kun Elisa sen näki, huusi hän: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!" Sitten hän ei enää nähnyt häntä. Ja hän tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne kahdeksi kappaleeksi.
13 Hagi Elaijama zaza nakre ku'amo'ma mopafima erami'neana, Elisa'a e'nerino vuno Jodani tinkenare ete ome oti'ne.
Sitten hän otti maasta Elian vaipan, joka oli pudonnut hänen päältään, palasi takaisin ja pysähtyi Jordanin rannalle.
14 Anante Elaija nakre kuma mopafima evuramiana Elisa'a erino tina nemasagino amanage hu'ne, inantega Ra Anumzana, Elaija Anumzana mani'ne, higeno timo'a rupapa huno rugaraga vuno eno higeno, kantu kaziga vu'ne.
Ja hän otti Elian vaipan, joka oli pudonnut tämän päältä, löi veteen ja sanoi: "Missä on Herra, Elian Jumala?" Kun hän siis löi veteen, jakaantui se kummallekin puolelle, ja Elisa kävi virran yli.
15 Hanki Jerikoma 50'a kasnampa vahe'ma mani'naza naga'mo'za anazama nege'za amanage hu'naze, Elaijampima me'nea avamumo'a Elisante me'ne, nehu'za vu'za ome nege'za, agiafi zamarena re'za ra agi amiza hu'naze.
Kun Jerikosta tulleet profeetanoppilaat syrjästä näkivät sen, sanoivat he: "Elian henki on laskeutunut Elisaan". Niin he tulivat häntä vastaan ja kumartuivat hänen edessään maahan.
16 Anante zamagra amanage hu'za Elisana asami'naze, tagra Kagri eri'za vahe'mota 50'a hankave vahe mani'nonku tatregeta vuta kva neka'agura ome haketa kamneno. Na'ankure Ra Anumzamofo avamu'mo avreno agonarego, agupofi ome atrege hunegahie. Hazageno ana kezamirera Elisa'a zamasamino, i'o huzamantenke'za oviho.
Ja he sanoivat hänelle: "Katso, palvelijaisi joukossa on viisikymmentä urhoollista miestä; menkööt he etsimään sinun isäntääsi. Ehkä Herran Henki on vienyt hänet ja heittänyt jollekin vuorelle tai johonkin laaksoon." Hän vastasi: "Älkää lähettäkö".
17 Hianagi zamagra tusi'za hu'za kazigazi hazageno, i'oma huzankura agaze higeno anage hu'ne, hanki huzamantenke'za viho. Anage hige'za 50'a vahe huzmantage'za vu'za tagufa zage knafi ome hake'naze. Hianagi zamagra onketfa hu'naze.
Mutta he pyysivät häntä pyytämällä, kyllästyksiin asti, kunnes hän sanoi: "Lähettäkää sitten". Niin he lähettivät viisikymmentä miestä; ja nämä etsivät kolme päivää, mutta eivät löytäneet häntä.
18 Hanki Elisa'ma Jeriko mani'nere zamagra ete azageno, amanage huno zamasami'ne, nagra na'ane hu'na tamasamuane, oviho hu'nama huana nahigeta nagri kea ontahi'naze?
Kun he tulivat takaisin hänen luoksensa, hänen ollessaan Jerikossa, sanoi hän heille: "Enkö minä kieltänyt teitä menemästä?"
19 Hanki mago zupa Jeriko rankumapi vahe'mo'za Elisana amanage hu'za asmi'naze, kva vahe'timoka ko, ama kuma'ma me'neana knare zantfa huno me'ne. Hianagi timo'a havizantfa hu'negeno, avimzama mopafima hankronana nena rente so'ea nosie.
Ja kaupungin miehet sanoivat Elisalle: "Katso, kaupungin asema on hyvä, niinkuin herrani näkee, mutta vesi on huonoa, ja maassa syntyy keskoisia".
20 Anante Elisa'a amanage huno zamasami'ne, vuta mago kasefa zuompafi hagea anteteta erita amare eho. Hige'za kema hiaza hu'za eri'za e'naze.
Hän sanoi: "Tuokaa minulle uusi malja ja pankaa siihen suoloja". Ja he toivat sen hänelle.
21 Anante Elisa'a vuno timo'ma kampu'ima nehanatifi ana hagea ome netreno amanage hu'ne, Ra Anumzamo'a amanage huno hie, Nagra ama tina eri so'e huankino mago'ene vahera zamahe ofrigahie. Hagi hankrisaza ne'zamo'a havizana osuno, knare huno nena rentegahie.
Niin hän meni vesien lähteelle ja heitti siihen suolat, sanoen: "Näin sanoo Herra: Minä olen parantanut tämän veden; siitä ei enää tule kuolemaa eikä keskenmenoa".
22 Higeno ana timo'a Elisa'ma hiankante anteno, knare huno meno eno, menina ama knarera ehanati'ne.
Niin vesi tuli terveelliseksi, aina tähän päivään asti, Elisan sanan mukaan, jonka hän puhui.
23 Hagi Jerikotira Elisa'a atreno Beteli marerino vu'naku vu'ne. Karankama nevige'za mago'a mofavre naga'mo'za ran kumapinti atirami'za ranke hu'za azanvankea amanage hunte'naze, Kazamonke ne'moka maniganenka vuo, kazamonke ne'moka maniganenka vuo.
Sieltä hän meni Beeteliin, ja hänen käydessään tietä tuli pieniä poikasia kaupungista, ja ne pilkkasivat häntä ja sanoivat hänelle: "Tule ylös, kaljupää, tule ylös, kaljupää!"
24 Anage hazageno Elisa'a rukrahe huno ana mofavre naga'ma nezamageno'a Ra Anumzamofo agifi (sifna kea) zamazeri havizahu kea huzamantegeno, Ame huke tare a' beamoke tva'onte me'nea zafa tanopafinti atiramike eke ana 42'a mofavreramina zamaheke tapagetapagu hu'na'e.
Ja kun hän kääntyi ja näki heidät, kirosi hän heidät Herran nimeen. Silloin tuli metsästä kaksi karhua ja raateli neljäkymmentä kaksi poikaa kuoliaaksi.
25 Anantetira Elisa'a atreno Karmeli agonarega vuteno, ete anantetira rukrahe huno Sameria vu'ne.
Sieltä hän meni Karmel-vuorelle ja palasi sieltä Samariaan.
