2 Kva 17
1 Hagi Ahasi'ma Juda vahe kinima 12fu'a kafuma nemanigeno'a, Ela nemofo Hosea'a Israeli vahe kinia fore huno Sameria kumate mani'neno, 9ni'a kafufi Israeli vahera kegava hu'ne.
Ahaksen Juudan kuninkaan toisena vuonna toistakymmentä hallitsi Hosea Elan poika Israelin ylitse Samariassa yhdeksän ajastaikaa,
2 Hosea'a Ra Anumzamofo avurera havi avu'avaza hu'ne. Hianagi ko'ma Israeli vahe'mo'za kinima mani'za e'naza kini vahe'mo'zama hu'naza havi zamavu zamavara zamagatereno osu'ne.
Ja teki pahaa Herran edessä, mutta ei kuitenkaan niinkuin ne Israelin kuninkaat, jotka hänen edellänsä olivat.
3 Hagi Hoseama Israeli kinima mani'nea knafina, Asiria kini ne' Salmanese'a Israeli vahera eme hahu zamagatere'ne. Ana higeno Hosea'a Asiria kini nete huvempa huno, agri agorga mani'neno maka kafufina takisi zagoa amino vu'ne.
Häntä vastaan soti Salmanassar Assyrian kuningas; ja Hosea tuli hänelle alamaiseksi, niin että hän antoi hänelle lahjoja.
4 Hianagi Hosea'a ko'ma kafugu kafugu'ma nehiaza huno, Asiria kini nera takisi zagoa omi'ne. Ana nehuno eme aza hinogu Hosea'a Isipi kini ne' Sontega kea atrentege'za mago'a vahe'mo'za eri'za vu'naze. Hagi ananke'ma kini ne' Salmaneserima nentahino'a, ome azerino kina hunte'ne.
Mutta kuin Assyrian kuningas sai tietää Hosean tehneen liiton ja lähettäneen sanansaattajat Soon, Egyptin kuninkaan tykö, ja ettei hän lähettänyt Assyrian kuninkaalle lahjoja vuosi vuodelta; niin piiritti Assyrian kuningas hänen, ja pani hänen vankihuoneesen.
5 Hagi ana'ma huteno'a Asiria kini ne' Salmaneseli'a, sondia vahezaga'a zamavareno vuno Israeli vahera ha'huzmanteno ana maka mopa erivareteno, eno 3'a kafufi Sameria kumara hara eme huzmante'ne.
Ja Assyrian kuningas meni kaikkeen siihen maakuntaan ylös, ja tuli Samariaan, ja piiritti sen kolmeksi ajastajaksi.
6 Hagi Hosea'ma Israeli vahe kinima 9ni'a kafuma nemanigeno'a, Asiria kini ne'mo'a Sameria kumara hara eme huzmagatereno enerino, Israeli vahera zamavareno Asiria vuno, mago'a vahera zamatrege'za Hala kumate nemanizageno, mago'a Habori ti tva'onte Gosani kaziga nemanizageno, mago'a Midia vahe'ma nemaniza ranra kumatmimpi zamatrege'za mani'naze.
Mutta yhdeksännellä Hosean ajastajalla voitti Assyrian kuningas Samarian, ja vei Israelin Assyriaan, ja pani heidät Halaan ja Haboriin, Gosan virran tykö, ja Mediläisten kaupunkeihin.
7 Hagi ana maka knazama Israeli vahete'ma fore hu'neana, zamagra Ra Anumzana zamagri Anumzamo'ma, Isipi kini ne' Fero hankavefinti'ma zamavareno'ma Isipi mopafinti'ma atirami'nea Anumzamofo avurera kumi nehu'za, havi anumzantamimofo koro hunezmante'za mono huzmantazagu, anazana fore hu'ne.
Ja tapahtui, kuin Israelin lapset syntiä tekivät Herraa Jumalaansa vastaan, joka heidät Egyptin maalta johdattanut oli, Pharaon Egyptin kuninkaan käsistä; ja he pelkäsivät vieraita jumalia,
8 Ana nehu'za Ra Anumzamo'ma negazageno'ma anama mani'naza mopafinti vahe'ma zamahenati tre'nea vahe'mokizmi havi zamavu zamavara nevariri'za, Israeli kini vahe'mo'za eri agafama hu'naza havi zamavu zamava'enena zamavariri'naze.
Ja vaelsivat pakanain tapain jälkeen, jotka Herra oli ajanut Israelin lasten edestä ulos; ja niinkuin myös Israelin kuninkaat tekivät,
9 Ana nehu'za Israeli vahe'mo'za oku'a mago'a zamavu zamava hazazamo Ra Anumzana zamagri Anumzamofo avurera knarera osu'ne. Zamagra osi kumateti vuno ranra kumate'ma vigeno havi anumzante'ma mono'ma hunte kumatmina tro hunte vagare'naze.
Ja Israelin lapset peittelivät asiansa Herraa Jumalaansa vastaan, jotka ei hyvät olleet, ja rakensivat itsellensä korkeuksia, kaikissa kaupungeissansa, sekä linnoissa että vahvoissa kaupungeissa,
10 Ana maka ranra agona ramimpine, maka ranra zafa agafafina Asera havi anumzante'ma mono'ma hunte havene, Asera amema'ama me'nea zafaramina asente vagare'naze.
Ja nostivat patsaita ja metsistöitä kaikilla korkeilla vuorilla, ja kaikkein viheriäisten puiden alla.
11 Anama havi anumzante'ma mono'ma hunte kuma'ma tro'ma huntaza kumatmintera, anama umani'naza mopafi vahe'ma negazageno Ra Anumzamo'ma zamahenati atre'nea vahe'mo'zama hu'nazaza hu'za mna nentakezana kre mna vu'naze. Ana havi zamavu zamava'ma hazazamo Ra Anumzamofona azeri arimpa ahe'naze.
Ja he suitsuttivat kaikissa korkeuksissa niinkuin pakanat, jotka Herra heidän edestänsä oli ajanut pois, ja tekivät myös hirmuisia töitä, joilla he vihoittivat Herran,
12 Hagi ko'ma Ra Anumzamo'ma huno, kaza osu havi anumzantera monora huonteho huno'ma zamasami'neana, ke'a rutagre'za ana zantaminte monora hunte'naze.
Ja palvelivat epäjumalia, joista Herra heille oli sanonut: senkaltaisia ei teidän pidä tekemän!
13 Ra Anumzamo'a kasnampa vahe'ene mago'a kva vahe'enena huzmantege'za, Israeli vahe'ene Juda vahera koro kea amanage hu'za zamasami'naze, havi tamavu tamava'ma nehaza zana atretma, Nagri kasegene, tra kenena amage anteho. E'i ana kasegea tamagehe'inku amage anteho hu'na zami'noa kasege, eri'za vahe'nia kasnampa vahe zamagipi huvazi'na zamasami'noe huno hu'ne.
Ja kuin Herra todisti Israelia ja Juudaa vastaan, kaikkein prophetain ja näkiäin kautta, ja antoi heille sanoa: palatkaat teidän vääriltä teiltänne, ja pitäkäät minun käskyni, ja säätyni, kaiken sen lain jälkeen, jonka minä teidän isillenne käskenyt olen, ja minä myös palveliaini prophetain kautta teille lähettänyt olen.
14 Hianagi Israeli vahe'mo'za Ra Anumzamofo kea ontahi'za zamasenimo'a hanavetige'za, zamafahe'zama Ra Anumzana zamagri Anumzama antahiomiza mono'ma huonte'nazaza hu'za monora huonte'naze.
Ja ei he totelleet; mutta olivat niskurit, niinkuin heidän esi-isänsäkin, jotka ei uskoneet Herran Jumalansa päälle,
15 Hagi Israeli vahe'mo'za Ra Anumzamofo tra kema, zamafahe'inema huhagerafi huvempa kema hu'nea ke'ne, mago'a koro ke'ma huzmante'nea kegura zamefi humi'naze. Hagi havi anumzana amnezante monora ome hunente'za, zamagranena amne'za se'naze. Hagi kora Ra Anumzamo'a Israeli vahera zamasamino, ru kumate vahe'mo'zama hanaza zamavu'zama zana zamavaririta osiho huno zamasami'ne. Hianagi Ra Anumzamofo kea rutagre'za ana havi zamavu'zmavazana hu'naze.
Ja he katsoivat ylön hänen käskynsä ja hänen liittonsa, jonka hän heidän isäinsä kanssa tehnyt oli, ja heidän todistuksensa, jonka hän heidän seassansa todisti, ja vaelsivat turhissa menoissansa, ja tekivät turhia, kuin pakanatkin heidän ympärillänsä, joista Herra oli kieltänyt, ettei heidän pitäis tekemän niinkuin ne.
16 Ana nehu'za Israeli vahe'mo'za Ra Anumzana Anumzazamimofo kasegea ana maka runetagre'za, ainireti kre'za tare bulimakao anentatre tro nehu'za, Asera havi anumzamofo amema'a antre'za tro hunente'za, monafi hanafitamine Bali havi anumzante'ene monora huzamante'naze.
Mutta he pelkäsivät kaikki Herran Jumalansa käskyt, ja tekivät heillensä kaksi valettua vasikkaa, ja tekivät metsistön, ja kumarsivat koko taivaallista sotajoukkoa, ja palvelivat Baalia,
17 Ana nehu'za zamagra ne'mofa'zamia zamahe'za tevefi Kresramana nevu'za, zamene vahete'ene, fri vahe hankro'enema keaga nehaza vahetega, zamaza hanazegu nevu'za, Israeli vahe'mo'za Ra Anumzamofo avurera monko a'nemo'zama nehazaza hu'za zamagra'a zagore ome atre'za havi zamavu'zmavaza hazazamo Anumzamofona azeri arimpa ahe'ne.
Ja käyttivät poikansa ja tyttärensä tulen lävitse, ja pitivät noituuksia ja velhouksia, ja myivät itsensä tekemään sitä, mikä paha oli Herran edessä, häntä vihoittaaksensa.
18 E'ina hu'negu Ra Anumzamo'a Israeli vahera tusi rimpa hezamanteno, amefi hunezamino, mopazamifintira zamaretrege'za afete vu'naze. Ana higeno magore huno Israeli vahera mopa zamifina omanizage'za, Juda naga'mo'za zamagrake mopafina mani'naze.
Niin vihastui Herra suuresti Israelin päälle, ja heitti heidät pois kasvoinsa edestä, niin ettei yhtään heistä jäänyt, vaan Juudan sukukunta yksinänsä.
19 Hianagi Juda naga'mo'za zamagranena ana zanke hu'za, Ra Anumzana Anumzazamimofo kasegea amagera onte'naze. Zamagra Israeli vahe'mo'zama hu'naza havi zamavu zamavaza zamage'ante'za hu'naze.
Ei myös Juuda pitänyt Herran Jumalansa käskyjä, vaan he vaelsivat Israelin säädyissä, joita he tekivät;
20 E'ina hu'negu Ra Anumzamo'a ana maka Israeli vahera agri avugatira zamefi hunezamino, zamatrege'za ha' vahe'mo'za eme zamazeri haviza hu'naze.
Sentähden hylkäsi Herra kaiken Israelin siemenen, vaivasi heitä ja antoi ryövärein käsiin, siihenasti että hän heidät kasvoinsa edestä heitti pois.
21 Hagi korapara Israeli vahe'ene Juda vahe'enena kini ne' Deviti kegava huzmantege'za mani'nazane. Hianagi henka Anumzamo Deviti nagapintira Israeli vahera refko hutrege'za zamagra'a zamagiare oti'naze. Anama nehu'za Israeli vahe'mo'za Nebati nemofo Jeroboamuna kini'zamia azeri oti'naze. Hianagi Jeroboamu'a Israeli vahera zamavazu hige'za, Ra Anumzana zamefi humi'za rama'a kumi hu'naze.
Sillä Israel eroitti itsensä Davidin huoneesta, ja tekivät itsellensä Jerobeamin Nebatin pojan kuninkaaksi. Hän käänsi Israelin Herrasta pois, ja saatti heidät suuresti syntiä tekemään.
22 Hagi Israeli vahe'mo'za Jeroboamu'ma hu'nea kumira zamefira huomi'za, kazigazi hu'za ana maka kumira hu'naze.
Ja niin vaelsivat Israelin lapset kaikissa Jerobeamin synneissä, joita hän tehnyt oli, ja ei lakanneet siitä,
23 Hagi Israeli vahe'mo'za ana zamavu zamavara hu'za neazageno, Ra Anumzamo'ma eri'za vahe'a kasnampa vahe zamagipi huvazino koro kema huzamante'nea nanekemo'a nena raga'a efore hu'ne. Ana hutege'za Asiria vahe'mo'za Israeli vahera eme ha'huzamante'za zamavare'za Asiria moparega kina ome huzmantazage'za anantega umani'ne'za meni'nena mani'naze.
Siihenasti että Herra heitti Israelin kasvoinsa edestä pois, niinkuin hän ennen sanonut oli kaikkein palveliainsa prophetain kautta. Ja Israel vietiin pois omalta maaltansa Assyriaan tähän päivään asti.
24 Hagi anante Siria kini ne'mo'a Babiloni rankumate'ene Katama kumate'ene Avama kumate'ene Hamati kumate'ene Sefarvaimi kumate'ma hu'za nemaniza vahera zamavareno, Sameriama me'nea kumatamimpina Israeli vahe'ma nomaniza nompi eme zamatrege'za ana kumatmimpi mani'naze. Ana nehu'za Sameria rankuma'enena eri'za mani'naze.
Ja Assyrian kuningas antoi tulla (kansaa) Babelista ja Kutasta, ja Avvasta, ja Hematista, ja Sepharvaimista, ja asetti heidät Samarian kaupunkeihin Israelin lasten siaan, jotka omistivat Samarian, ja asuivat niissä kaupungeissa.
25 Hagi ana Israeli vahe kumapima emaniza vahe'mo'za Ra Anumzamofona korora hunte'za monora huonte'naze. E'ina hazagu Ra Anumzamo'a laioni huzamantege'za e'za ana vahera mago'a eme zamahe fri'naze.
Mutta kuin he niissä ensin rupesivat asumaan, ja ei peljänneet Herraa, lähetti Herra jalopeurat heidän sekaansa, jotka heidät surmasivat.
26 Hagi ana higeno mago'a vahe'mo'za vu'za Asiria kini nera amanage hu'za ome asami'naze, Kagrama zamavarenka Sameria kumatmimpima ome zamante'nana, vahe'mo'za ana mopafima nemania Anumzamofo kasegea ontahi'naze. E'ina hu'negu ana mopafi Anumzamo'a laioni huzamantege'za eza ana vahera eme zamahe fri'naze.
Ja he puhuivat Assyrian kuninkaalle, sanoen: pakanat, jotka sinä tänne annoit tulla ja panit Samarian kaupunkeihin asumaan, ei tiedä mitään maakunnan Jumalan säädyistä: sentähden lähetti hän jalopeurat heidän sekaansa, ja katso, ne surmaavat heidät, sentähden ettei he mitään tiedä maakunnan Jumalan säädyistä.
27 Hagi anante Asiria kini nemo'a amanage huno vahera huzamante'ne, Israeliti'ma zamavaretama eme kinama huzamante'nona pristi nagapinti vutma mago ome avreta Sameria ome antenkeno mani'neno, ana mopafi Anumzamofo kasegea vahera rempi huzamino.
Mutta Assyrian kuningas käski ja sanoi: viekäät sinne yksi papeista, jotka te sieltä vieneet olette pois; ja he menkäät sinne, ja asukaat siellä: että hän opettais heille maan Jumalan tavat.
28 Hagi anante Israeliti pristi naga'ma eme kinama huno Asiriama mani'nazafinti mago avare'za vu'za Sameria ome atrazageno Beteli kumate umani'neno, ana vahera Ra Anumzamofoma koro hunte'za mono'ma hunte'naza avu'ava zana rempi huzami'ne.
Niin tuli yksi papeista, joka viety oli Samariasta pois, ja asui Betelissä; ja hän opetti heitä, kuinka heidän piti pelkäämän Herraa.
29 Hianagi ru vahe ru vahe'ma Israeli vahe ranra kumatamimpima enemaniza vahe'mo'za zamagra'a anumza tro hutere hu'za nemaniza kumate kumatera antetere hu'naze. Ana nehu'za havi anumzazamimofo amema'a tro hu'za, Israeli vahe'mo'zama havi anumzamofonte mono'ma hunte kuma'ma tro'ma hunte'naza kumatmintera antevare'naze.
Mutta jokainen kansa teki itsellensä erinomaiset jumalat, ja panivat ne korkeusten huoneisiin, jotka Samarialaiset tehneet olivat: jokainen kansasta omassa kaupungissansa, jossa he asuivat.
30 Hagi Babiloni vahe'mo'za Sukot-Benotie nehaza havi anumzamofo amema'a tro hazage'za, Kuta vahe'mo'za Nergalie nehaza havi anumzamofo amema'a tro hazage'za, Hamati vahe'mo'za Asimae nehaza havi anumzamofo amema'a tro hazage'za,
Mutta Babelin miehet tekivät SukkotBenotin; Kutan miehet tekivät Nergalin; Hematin miehet tekivät Asiman;
31 Avate vahe'mo'za Nibfazie nehaza havi anumzane, Tartakie nehaza havi anumzantremokizni zanamema'a tro hazage'za, Sefarvaimi vahe'mo'za Adramelekie nehaza anumzane, Anamelekie nehaza havi anumzantrente ne'mofavrezamia zamahe'za ofa kresramna vu'naze.
Ja Avvilaiset tekivät Nibhan ja Tartakin; Sepharvaimilaiset polttivat poikansa Adramelekille ja Anamelekille Sepharvaimin epäjumalille.
32 Hagi zamagra ana nehu'za, Ra Anumzamofona Agri'enena monora hunte'naze. Hianagi zamagra'a vahepinti pristi vahera huhampri zamantage'za ofama hu kumatera mani'ne'za, ofama eri'za aza zantamina kresramna vu zamante'naze.
Mutta he pelkäsivät Herraa, ja tekivät itsellensä pappeja korkeuksille alhaisimman kansan seasta seassansa, jotka uhrasivat heidän korkeuttensa huoneissa.
33 Hagi zamagra Ra Anumzamofona koro hunte'naze. Hianagi zamagra mopa zamiregama mani'nezama ko'ma nehaza zamavu'zamavaza amage ante'za anumzazamire monora huntetere hu'naze.
He pelkäsivät Herraa ja palvelivat myös epäjumaliansa pakanain tavan jälkeen, kusta he tulleet olivat.
34 Hagi meninena ana vahe'mo'za ko'ma nehaza zamavu zamavara otre'za huvava hu'za neaze. Ana nehu'za Ra Anumzamofona monora hunonte'za, kasegene, tra kea amagera nonte'za, Jekopunku'ma mago agi'a Israeli'e huno'ma antemi'nea ne'mofo naga'ma zami'nea kasegene tra kenena amagera onte'naze.
Ja hamaan tähän päivään asti tekivät he tätä vanhan tavan jälkeen, niin ettei he pelkää Herraa, eikä myös pidä tapaansa ja oikeuttansa, lain ja käskyn jälkeen, jonka Herra käski Jakobin lapsille, jolle hän antoi Israelin nimen.
35 Hagi Ra Anumzamo'ma Israeli naga'enema huhagerafi huvempa kema hu'neana amanage huno huzamante'ne, tamagra mago anumzantera monora huntege, kepri huta tamarenarege, eri'zana erintege, ofa kresramna vugera osutfa hiho.
Ja Herra oli tehnyt heidän kanssansa liiton, ja käskenyt heitä, sanoen: älkäät peljätkö muita jumalia ja älkäät heitä kumartako, älkäät heitä palvelko ja älkäät heille uhratko;
36 Hianagi Ra Anumzamona tusi'a hankavenireti nazana rusutena, Isipitira tamavre'na etirami'noa Anumza mani'noanki, Nagriteke kepri hutma tamarenareta monora hunenanteta, ofa kresramna vunanteho.
Mutta Herraa, joka teidät Egyptin maalta toi ulos, suurella voimalla ja ojennetulla käsivarrella, häntä peljätkäät, häntä rukoilkaat, ja hänelle uhratkaat;
37 Hagi maka tra ke'ne kase keni'anema amage anteho huno'ma krerami'nea kemofona kva hu'neta, maka zupa avariri fatgo hiho. Ana nehutma mago'a havi anumzamofonkura korora huta monora huozmanteho.
Ja pitäkäät ne tavat, oikeudet, laki ja käskyt, jotka hän teille kirjoittanut on, että te kaikkena elinaikananne teette sen jälkeen: ja älkäät peljätkö muita jumalia.
38 Hagi tamagranema huhagerafi huvempa kema hu'noankegura tamagesa nentahitma, mago'a havi anumzamofonkura korora hunteta monora ome huonteho.
Ja älkäät unhottako sitä liittoa, jonka minä tein teidän kanssanne: ettette pelkäisi muita jumalia;
39 Hianagi Ra Anumzana tamagri Anumzamonage monora hunenantekena maka ha' vahe'zamazampintira tamagu vazi'neno.
Mutta peljätkäät Herraa teidän Jumalaanne: ja hän auttaa teitä kaikkein teidän vihamiestenne käsistä.
40 Ra Anumzamo'a anage hianagi anankea ontahi'za, ko'ma hu'za e'naza zamavu zamavara kazigazi hu'za huvava hu'naze.
Mutta ei he totelleet sitä, vaan tekivät vanhan tapansa jälkeen.
41 Hagi ana vahe'mo'za Ra Anumzamofona koro hunte'za monora hunte'nazanagi, zamagra havi anumza zamire'enena monora hunte'naze. Ana hazage'za mofavre zamimo'zane zamagehe'izanena zamafahe'mokizmi zamavu zamava zamavariri'za ana zanke meninena nehaze.
Ja näin nämät pakanat pelkäsivät Herraa, ja palvelivat myös epäjumaliansa; niin myös tekivät heidän lapsensa ja lastensa lapset, kuin heidän isänsäkin tehneet olivat, hamaan tähän päivään asti.
