< 2 Kroniku 7 >

1 Hagi Solomoni'ma nunamuma huvagaregeno'a, monafinti tevemo'a eramino kre fananehu ofane, kre sramanama vu zantaminena tefanane higeno, Ra Anumzamofo hihamu masa'amo'a ana mono nona ruvitente'ne.
Ja kuin Salomo oli päättänyt rukouksensa, lankesi tuli taivaasta ja kulutti polttouhrit ja muut uhrit, ja Herran kunnia täytti huoneen,
2 Hagi ana'ma hige'za pristi vahetmimo'za ana nompina umreori'naze, na'ankure Ra Anumzamofo hihamu masa'amo'a ana mono nona ruvitente'ne.
Niin ettei papit saaneet mennä Herran huoneesen, sillä Herran kunnia täytti Herran huoneen.
3 Hagi maka Israeli vahe'mo'za tevene, Ra Anumzamofo hihamu masa'anema ana mono nonte'ma nege'za, zamavugosaregati mopafi mase'za Ra Anumzamofona monora hunente'za, susu hunte'za amanage hu'naze, Ra Anumzamo'a Agra knare hu'ne. Na'ankure marerirfa avesi'zamo'a vagaore mevava huno vugahie.
Ja kaikki Israelin lapset näkivät tulen alas lankeevan, ja Herran kunnian huoneen ylitse, ja kumarsivat kasvoilla maahan permannolla, rukoilivat ja kiittivät Herraa, että hän on hyvä ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
4 Ana hute'za, kini ne'ene maka vahe'mo'zanena Ra Anumzamofo avuga ofaramina kresramna vu'naze.
Ja kuningas ja kaikki kansa uhrasivat uhria Herran edessä.
5 Hagi kini ne' Solomoni'a ofama kresramnama vu'neana 22 tauseni'a bulimakao afutminki, 120 tauseni'a sipisipi afutminki huno kresramna vu'ne. E'ina hu'za kini ne'ene, maka Israeli vahe'mo'zanena Anumzamofo mono nona eri ante ruotagera hu'naze.
Ja kuningas Salomo uhrasi uhriksi kaksikolmattakymmentä tuhatta härkää, sata ja kaksikymmentä tuhatta lammasta; ja he vihkivät Jumalan huoneen, kuningas ja kaikki kansa.
6 Hagi pristi vahe'mo'za otigahazema hu'nea kankamunte otizageno, Livae naga'mo'zanena ana zanke hu'za kanti kaziga otine'za, Deviti'ma Ra Anumzamofo vagaore avesi zanku'ma agima ahentesga nehu'za, ahesnaze hu'noma tro'ma hunte'nea zavenaramina eri'neza oti'naze. Hagi kanti kaziga pristi naga'mo'za ufenerage'za mika Israeli vahe'mo'za oti'naze.
Mutta papit seisoivat vartioissansa ja Leviläiset Herran veisun kanteleissa, jotka kuningas David oli antanut tehdä Herraa kiitettää, että hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti, niinkuin David kiitti heidän kättensä kautta. Ja papit puhalsivat vaskitorviin heidän kohdallansa, ja koko Israel seisoi.
7 Hagi Ra Anumzamofo mono nomofo avugama me'nea mono kumamofo amu'noma'a, Ra Anumzamofo suzane huno Solomoni'a hunte ruotage hu'ne. Hagi e'i anante kre fananehu ofane, rimpa fru ofamofo afova'anena kresramna vu'ne. Na'ankure kresramna vu itama bronsire'ma tro'ma hu'nea itamo'a, osi hu'neankino tevefi kre fanane hu ofane, witi ofane afova'anena ana itarera avitegeno kregara osu'ne.
Ja Salomo pyhitti keskikartanon, joka Herran huoneen edessä oli, että hän oli siellä tehnyt polttouhrit ja kiitosuhrin lihavuuden; sillä vaskialttari, jonka Salomo oli antanut tehdä, ei vetänyt kaikkia polttouhria, ruokauhria ja lihavuutta.
8 Hagi ana knafina Solomoni'ene maka Israeli vahetmimo'zane 7ni'a zagegnafi ne'zana kre'za nene'za musena hu'naze. Hagi ana knare'ma atruma hu'naza vahera, noti kaziga Lebo-Hamati kumateti agafa huteno vuno, sauti kaziga Isipi tinte'ma mani'zama vu'naza vahete uhanati'nea kazigati vahe'mo'za eme atru hu'naze.
Ja Salomo piti siihen aikaan juhlaa seitsemän päivää, ja koko Israel hänen kanssansa, sangen suuri kansanpaljous, Hematin rajasta Egyptin ojaan asti;
9 Hagi 8ti kna zupa emeritru hu'za mono hu'naze. Na'ankure kresramnama vu ita 7ni'a knafi Anumzamofontega erinte ruotge nehu'za, 7ni'a knafi ne'zana kre'za nene'za musena hu'naze.
Ja piti kahdeksantena päivänä päätösjuhlan, sillä he pitivät alttarin vihkimistä seitsemän päivää ja juhlaa myös seitsemän päivää.
10 Hagi seveni ikamofona 23knazupa, Solomoni'a ana maka vahetmina huzamantege'za kumazmirega muse nehu'za vu'za eza hu'naze. Na'ankure Ra Anumzamo'a, Devitine, Solomonine, Israeli vahe'ama knare'zama huzmante'nea zanku anara hu'naze.
Mutta kolmannella päivällä kolmattakymmentä seitsemännellä kuukaudella laski hän kansan menemään heidän majoillensa, iloiten ja hyvässä mielessä siitä hyvyydestä, jonka Herra Davidille ja Salomolle ja kansallensa Israelille tehnyt oli.
11 Hagi Solomoni'a Ra Anumzamofo ra mono None, agra'a nonena ki vagare'ne. Hagi anama hu'neana Solomoni'a mika zama Ra Anumzamofo Ra Mono none, agra'a nonema kigahuema huno antahintahima retro'ma hu'nea eri'zana, ana maka eri vagare'ne.
Ja näin päätti Salomo Herran huoneen ja kuninkaan huoneen, ja kaiken sen, mikä hänen mieleensä tullut oli, tehdäksensä Herran huoneessa ja hänen huoneessansa: sen hän onnellisesti teki.
12 Ana hutegeno Ra Anumzamo'a Solomoninte kenagera efore huno amanage huno asmi'ne, Nagra nunamunka'a antahi'na ama nona nagri none nehu'na nagritegama kresramna vanaza none hu'na huhamprintoe.
Ja Herra ilmestyi Salomolle yöllä ja sanoi hänelle: minä olen kuullut rukoukses, ja valinnut itselleni tämän sian uhrihuoneeksi.
13 Hagi Nagrama mona kahama erigi'na ko'ma azerige, kenutmi huntanenkeno maka trazantami neno eri hana huge, kri atresugeno vahe'nima zamazeri haviza hanige'za,
Katso, jos minä suljen taivaan, niin ettei sada, ja katso, jos minä käsken heinäsirkkain syödä maan, eli annan tulla ruton minun kansani sekaan;
14 Nagri vaherema hu'noa vahe'mo'zama zamagu'a erinterami'za, nunamuma nehu'za, nagri navugosagu'ma nehake'za, kefo avu'ava'zama nehaza zama atresage'na, monafintira nunamu'zmia nentahi'na kumizmia atre'nezmante'na, mopazmia eri knare hugahue.
Ja minun kansani nöyryyttää itsensä, joka minun nimeni jälkeen nimitetty on, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani, ja kääntyvät pois pahoilta teiltänsä; niin minä kuulen heitä taivaista, ja annan heidän syntinsä anteeksi, ja parannan heidän maansa;
15 Hagi menina ama mono nompima hanaza nunamunku navua nente'na nagesa antete'na manigahue.
Niin minun silmäni ovat auki, ja korvani ottavat heidän rukouksistansa vaarin tässä paikassa.
16 Na'ankure menina ama mono nona Nagra huhampri'na erinte ruotge huankino, nagri nagimo ama mono nompina mevava huno nevanigeno, navumo'ene nagu'amo'enena mika kna ama anampi mevava hugahie.
Niin olen minä nyt valinnut ja pyhittänyt tämän huoneen, että minun nimeni pitää oleman siinä ijankaikkisesti, ja minun silmäni ja sydämeni pitää oleman siellä ainiaan.
17 Hagi kagra ko'ma negafa Deviti'ma hu'neaza hunkama Nagri navure'ma mani fatgo nehunka, maka zantmima huoma hu'nama kasamua zantmima nehunka, maka tra ke'niane, kasegeni'anema avariri fatgoma hananke'na,
Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäs David vaeltanut on, niin ettäs teet kaikki, mitä minä sinulle käskenyt olen, ja pidät minun säätyni ja oikeuteni;
18 negafa Devitima huvempama hu'na huhamprinte'na, kagri nagapintike kinia mani'neno Israeli vahera kegavama hugahie hu'na hu'noa kante ante'na, kagri nagapintike maka knafina kinia azeri oti vava hugahue.
Niin minä vahvistan valtakuntas istuimen, niinkuin minä isälles Davidille luvannut olen, sanoen: ei sinulta pidä pois otettaman mies, joka on oleva Israelin hallitsia.
19 Hianagi kagrama rukrahe hunka kamefi hunenaminka, trake'ni'ane, kasegeni'anema ovaririnka, ru anumzantmimofo eri'za ome'nerinka, ana anumzantamima mono'ma huntesanana,
Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun säätyni ja käskyni, jotka minä teille antanut olen, menette myös ja palvelette vieraita jumalia, ja kumarratte heitä;
20 Nagrama tami'noa mopani'afintira tamazeri vatinetre'na, ama ra mono noma Nagri nagi ahentesga hugahazema hu'nama erinte ruotage'ma hu'noa mono nona namefi humigahue. Ana hanugeno mago avame'za meankna hu'nenige'za maka kaziga ama mopafima mani'naza vahe'mo'za nege'za, ama ana mono nonkura kizazokago ke huntegahaze.
Niin minä hävitän heitä minun maaltani, jonka minä heille antanut olen; ja tämän huoneen, jonka minä nimelleni pyhittänyt olen, heitän minä pois kasvoini edestä, ja annan sen sananlaskuksi ja jutuksi kaikkein kansain seassa.
21 Hagi menina ama Mono nomo'a marerirfa konariri'ane no me'nege'za negazanagi, henkama havizama hanige'za karankama evanaza vahe'mo'za eme negesu'za, antri hu'za amanage hugahaze, nahigeno Ra Anumzamo'a ama mopane ama mono nonte'enena amazana hie hu'za hugahaze.
Ja tätä huonetta, jota kaikkein korkeimmaksi tullut on, pitää kaikkein, jotka käyvät sen ohitse, hämmästymän ja sanoman: miksi Herra näin teki tälle maalle ja tälle huoneelle?
22 Anagema hanage'za mago'amoza amanage hugahaze, na'ankure zamagra Ra Anumzana zamafahe'i Anumzamo'ma Isipiti'ma zamavareno'ma atiramino'ma e'nea Anumzana atre'za zamefi hunemi'za, havi anumzantmimofo eri'za omeneri'za, monora hunte'nazagu Ra Anumzmo'a knazana zamino zamazeri havizana hu'ne huza hugahaze.
Niin sanotaan: että he hylkäsivät Herran isäinsä Jumalan, joka heidät Egyptin maalta oli johdattanut ulos, ja olivat mielistyneet vieraisiin jumaliin, ja rukoilleet ja palvelleet heitä; sentähden on hän saattanut kaiken tämän pahan heidän päällensä.

< 2 Kroniku 7 >