< 1 Samue 14 >
1 Hagi mago zupa Jonatani'a hanko'are'ma erinentea nehaza ne' nevreno anage hu'ne, Egeta Filistia sondia vahe'ma emani'naza kumapi va'maneno, huno higene vu'na'e. Hianagi Jonatani'a vania zamofona nefana osami'ne.
Ja tapahtui eräänä päivänä, että Joonatan, Saulin poika, sanoi palvelijalle, joka kantoi hänen aseitansa: "Tule, menkäämme lähelle filistealaisten vartiostoa, joka on tuolla toisella puolella". Mutta hän ei ilmoittanut sitä isällensä.
2 Hagi ana zupa Soli'a sondia vahe'ane Migroni kuma'mofo fegi'a Gibea tava'onte pomegreneti zafa agafafi seli nonkuma ome ante'za mani'naze. Anampina 600'a sondia vahe naza mani'naze.
Saul istui silloin granaattiomenapuun juurella Migronissa Gibean rajalla, ja väkeä oli hänellä kanssansa noin kuusisataa miestä.
3 Hagi anampina mago nera pristi kukena hu'nea ne' mani'ne. Ana ne' agi'a Ahiza mani'neankino, nefa'a Ahitupu'e. Hagi Ahitupu nefu'a Ikabotie. Hagi Ahiza'a Ahitubu kasentegeno, Ahitubuna Finiasi kasentegeno, Finiasina Eli kasente'ne. Higeno Eli'a za'za kukena hu'neno Ra Anumzamofo pristi eri'za e'nerino Sailo kumate mani'nea nere. Hagi mago vahe'mo'e huno Jonatanima kumama atreno hate'ma viazana keno antahinora osu'ne.
Ja kasukankantajana oli Ahia, Ahitubin, Iikabodin veljen, poika, joka oli Piinehaan poika, joka Eelin poika, sen, joka oli ollut Herran pappina Siilossa. Mutta kansa ei tiennyt, että Joonatan oli lähtenyt.
4 Hagi Filistia vahe'ma krerami'za vu'za e'zama nehaza mehinteti Jonatani'a kreramino Filistia vahe kumapi vunaku agesa antahi'ne. Hagi kantigamama me'na'a mehintremofo zanagi'a, Bozezine Senene.
Mutta kummallakin puolen solatietä, jota Joonatan koetti mennä lähelle filistealaisten vartiostoa, oli jyrkkä kallionkieleke; toisen nimi on Booses, toisen Sene.
5 Hagi mago mehina noti kaziga Mikmasi marerigeno, magora Sauti kaziga Geba avuga mareri'ne.
Toinen kallionkieleke on kuin pylväs, pohjoisen puolella, Mikmaaseen päin, toinen on etelän puolella, Gebaan päin.
6 Hagi Jonatani'a hanko'ama erinteno nevia nehaza nera asamino, Egeta oku zamavufaga taga osu vahe mopafi va'maneno. Ra Anumzamo agra'a hara taza huno hugahie. Hagi Ra Anumzamo'a rama'a vahekuro, osi'a vahekura agesa nontahianki, amne hara hugateregahie.
Ja Joonatan sanoi palvelijalle, joka kantoi hänen aseitansa: "Tule, menkäämme lähelle noiden ympärileikkaamattomain vartiostoa; ehkä Herra on tekevä jotakin meidän puolestamme, sillä ei mikään estä Herraa antamasta voittoa harvojen kautta yhtä hyvin kuin monien".
7 Hagi hanko'ama e'neria nehaza ne'mo'a Janataninkura anage hu'ne, Nagra nazanoma hana zana, amane kamage ante'na hugahue.
Hänen aseenkantajansa vastasi hänelle: "Tee, mitä mielessäsi on. Lähde, minä seuraan sinua mielesi mukaan."
8 Higeno Jonatani'a huno, Egeta rugreramita amate va'manena Filistia vahe'mo'za tageho.
Niin Joonatan sanoi: "Katso, me menemme tuonne, lähelle noita miehiä, ja näyttäydymme heille.
9 Hagi zamagrama tagriku'ma hu'za anante mani'neketa va'mnenoma hanageta'a, zamagritega marerita ovugahuanki, ama anante otita manigahu'e.
Jos he sanovat meille näin: 'Olkaa hiljaa, kunnes me tulemme teidän luoksenne', niin me seisomme alallamme emmekä lähde nousemaan heidän luoksensa.
10 Hianagi zamagrama hu'za emarerioma hanageta'a tagra marerigahu'e. Na'ankure Ra Anumzamo'a e'i ana vahera tagri tazampi zamavarentegahue huno mago avame'za taveri hugahie.
Mutta jos he sanovat näin: 'Nouskaa tänne meidän luoksemme', niin me nousemme, sillä silloin Herra on antanut heidät meidän käsiimme; tämä olkoon meillä merkkinä."
11 Anage nehuke ana taregamoke Filistia vahe'mo'zama kumapinti'ma zanage'are amate ome oti'na'e. Anama hake'za Filistia vahe'mo'za neznage'za amanage hu'naze, Hibru vahe'ma kerifima fraki'naza vahe'mo'za atirami'za azanki, keho.
Kun he sitten molemmat tulivat filistealaisten vartioston näkyviin, sanoivat filistealaiset: "Katso, hebrealaiset tulevat esiin koloistansa, joihin ovat piiloutuneet".
12 Hagi Filistia vahe'mo'za Jonatanine hanko'are'ma e'neria ne'enema nezanage'za kezanke hu'za, emareriketa mago'azana rempi huranamisune. Anage'ma hazageno'a Jonatani'a hanko'are'ma e'neria nehaza nera asamino, namefi navaririnka marerio. Na'ankure Ra Anumzamo'a Israeli vahe zamazampi anamu vahera zamavarentegahie.
Ja vartioston miehet huusivat Joonatanille ja hänen aseenkantajalleen ja sanoivat: "Nouskaa tänne meidän luoksemme, niin me ilmoitamme teille jotakin". Silloin sanoi Joonatan aseenkantajallensa: "Nouse minun perässäni, sillä Herra on antanut heidät Israelin käsiin".
13 Hagi ana mehimpi Jonatani'a azanteti azerino aganuti omere emere huno marenerigeno, hanko'are'ma e'neria nehaza ne'mo'a agumpi avaririno marerigeke, hara ome huke ana vahera zamahe'na'e.
Ja Joonatan kiipesi käsin ja jaloin ylöspäin, ja aseenkantaja hänen perässään. Ja he kaatuivat Joonatanin edessä, ja aseenkantaja löi heidät kuoliaaksi hänen jäljessänsä.
14 Hagi Jonatani'ene hanko'are'ma e'neria nehaza ne'enena, ese hapina 20'a vahera 30'a mita naza hu'nea mopafi ome zamahe'na'e.
Tässä ensimmäisessä kahakassa surmasivat Joonatan ja hänen aseenkantajansa noin kaksikymmentä miestä, noin puolen auranalan suuruisella maa-alalla.
15 Hagi anama higeno'a Filistia sondia vahe'mokizmi kumapima mani'nazane, fegu'ma mani'nazane, kumate kumate'ma nevu'za ha'ma nehaza sondia vahe'ene, miko Filistia vahe'mokizmi mopafina imi erige'za, tusia zamagogogu hu'naze. E'ina korozana Ra Anumzamo eri fore hu'ne.
Silloin syntyi kauhu leirissä ja sen ulkopuolella, koko sotaväessä; myös vartiosto ja ryöstöosasto joutuivat kauhun valtaan. Maakin järisi, ja niin syntyi Jumalan kauhu.
16 Hagi Benzameni mopa kazigama Soli naga'ma vahe'ma esagu kegava hu'za mani'naza naga'mo'za, kazana Filistia vahe kevu krefamo'za miko kaziga panani hu'za nefrage'za zamage'naze.
Ja Saulin tähystäjät Benjaminin Gibeassa huomasivat lauman hajoavan ja menevän sinne tänne.
17 Ana zama fore higeno'a Soli'a sondia vahe huzmanteno, tamagra sondia vahera hamprita zamazeri antefatgo nehutma, iza amafina omaninefi keho. Hagi ana'ma hu'za hampriza kazana Jonatani'ene hanko'ama e'neria ne-enena omani'nake'za ke'naze.
Niin Saul sanoi väelle, joka oli hänen kanssansa: "Pitäkää katselmus ja katsokaa, kuka on mennyt pois meidän luotamme". Ja kun katselmus pidettiin, huomattiin, etteivät Joonatan ja hänen aseenkantajansa olleet läsnä.
18 Hagi Soli'a Ahizana amanage huno asami'ne, Ra Anumzamofo huhagerafi huvempage vogisia erinka eno. (Na'ankure ana knarera Israeli vahe'ene ana huhagerafi huvempage vogisia me'negeno hu'ne.)
Ja Saul sanoi Ahialle: "Tuo tänne Jumalan arkki". Sillä Jumalan arkki oli siihen aikaan israelilaisten hallussa.
19 Hagi pristi ne'enema kegagama anante'ma nehakeno'a, Filistia vahe kumapima panini hu'zama ufre efreme nehu'za rankege'ma nehaza zamo'a omerura hu'ne. Hianagi Soli'a pristi ne' Ahizana asamino, knareki atregeta hate vanune.
Mutta Saulin vielä puhutellessa pappia kävi meteli filistealaisten leirissä yhä suuremmaksi. Niin Saul sanoi papille: "Jätä sikseen".
20 Anama hige'za Soli'ene miko sondia vahe'ane eri atru hute'za hatera vu'naze. Hagi Filistia vahe'mo'za neginagi hu'za zamagra zamagra bainati kazinknonteti ome zamahe fri eme zamahe fri nehazage'za ke'naze.
Silloin Saul kutsutti koolle kaiken väen, joka oli hänen kanssaan, ja he tulivat taistelupaikalle, ja katso, toisen miekka oli toista vastaan, ja oli mitä suurin hämminki.
21 Hagi ko'ma Filistia vahe'enema umani'naza Hibru sondia vahe'mo'za Jonatanine Solikizanirega ante'za Filistia vahera zamahe'naze.
Myös ne hebrealaiset, jotka ennestään olivat filistealaisten vallassa ja jotka olivat tulleet heidän kanssaan ja olivat leirissä, menivät niiden israelilaisten puolelle, jotka olivat Saulin ja Joonatanin kanssa.
22 Hagi mago'a Israeli vahe'ma Efraemi agona kokampima fraki'za mani'naza vahe'mo'za Filistia vahe'ma atre'za fraze kema nentahi'za, atirami'za zamagranena zamarotgo hu'za hara hu'naze.
Ja kun ne Israelin miehet, jotka olivat piiloutuneet Efraimin vuoristoon, kuulivat filistealaisten pakenevan, yhtyivät hekin kaikki ajamaan heitä takaa taistelussa.
23 Hagi Ra Anumzamo'a ana zupa Israeli vahera zamaza hige'za, Bet-Avenia hara hugatere'za vu'naze.
Niin Herra antoi Israelille voiton sinä päivänä, ja taistelu levisi Beet-Aavenin toiselle puolelle.
24 Hagi ana zupa Israeli vahe'mo'za ne'zana onazageno hanavezami omane amne hu'ne. Na'ankure Soli'a hanavenentake ke huno, ha' vahe'ni'a nona hu'na zamahe'za huankita menina ne'zana oneta mani'ne'nunkeno kinaga omasegahie. Hagi iza'o ne'zama nesimo'a, sifna huntoankino Anumzamo'a azeri haviza hugahie.
Israelin miehet olivat sinä päivänä ylen rasitetut, mutta Saul vannotti kansan ja sanoi: "Kirottu olkoon se mies, joka syö mitään ennen iltaa ja ennen kuin minä olen kostanut vihollisilleni". Ja koko kansa oli ruokaa maistamatta.
25 Hagi miko sondia vahe'mo'za zafafi ufre'za kazana tumerima'amo'a aviteno mopafina me'nege'za ke'naze. Hianagi mago'mo'e huno ana tumerina afino one'ne.
Ja kun he kaikki tulivat metsään, oli maassa hunajata.
26 Hagi tume rimo'a aviteno varehirami'neanagi Soli'ma hanave sifna kema hu'nea kegu kore nehu'za magore hu'za eri'za one'naze.
Kun kansa tuli kennokakkujen ääreen, niin katso, niistä vuoti hunajata, mutta ei kukaan vienyt kättään suuhun, sillä kansa pelkäsi valaa.
27 Hagi hanave kema nefa'ma hu'nea kea Jonatani'a ontahi'neankino, azompa'areti tumemofo rima'a reno neneno ame huno ete hanavea erino ruvunase'ne.
Mutta Joonatan ei ollut kuulemassa, kun hänen isänsä vannotti kansan; niin hän ojensi sauvan, joka oli hänen kädessään, pisti sen kärjen kennokakkuun ja vei sitten kätensä suuhunsa, ja silloin hänen silmänsä kirkastuivat.
28 Ana'ma higeno'a mago sondia ne'mo Jonatanina asamino, Negafa'a hanavege huno menina ne'zana oneho hu'ne. Hagi nesimo'a sifnafi manino haviza hugahie hu'negu ne'zana ama vahe'mo'za one mani'nageno hanavezamia omnegeno zamu evu evu nehie.
Mutta eräs mies väestä puhkesi puhumaan ja sanoi: "Sinun isäsi vannotti väen ja sanoi: 'Kirottu olkoon se mies, joka tänä päivänä syö mitään'". Ja väki oli näännyksissä.
29 Hagi Jonatani'a huno, Nenfa'ma hu'nea kemo'a mikomota tazeri haviza hu'ne. Hagi keho, osi'a tumerima'ama noana hanave erina runavunase'noe.
Joonatan vastasi: "Isäni on syössyt maan onnettomuuteen. Katsokaa, kuinka minun silmäni kirkastuivat, kun vähän maistoin tätä hunajata.
30 Hagi ne'zana neho hige'za ha'ma hazafinti'ma eri'za ne'zama ne'nazaresina, rama'a Filistia vahe zamahontesine.
Jos myös väki olisi tänä päivänä saanut syödä vihollisiltaan ottamaansa saalista, niin eiköhän filistealaisten tappio olisi ollut vieläkin suurempi?"
31 Hagi Israeli vahe'mo'za ana zupa ha'ma hu'nazana Filistia vahera Mikmasiti zamahe'za Aijaloni uhanatizageno, tusi zamavaresa higeno zaferina omane amne hu'ne.
Ja he voittivat sinä päivänä filistealaiset ja ajoivat heitä takaa Mikmaasta Aijaloniin asti; ja väki oli kovin näännyksissä.
32 Hagi ana kinaga zamagare'za vu'za hapinti'ma eri'za e'naza sipisipima agonknaza hari'naza ve bulimakao afu'ma anenta bulimakao afu'enena ome ahe'za kre onte'ante hu'za korana me'nege'za ne'naze.
Sentähden väki syöksyi saaliin kimppuun ja otti lampaita, raavaita ja vasikoita ja teurasti niitä paljaan maan päällä; ja väki söi lihan verinensä.
33 Hagi anama hazage'za mago'a vahe'mo'za Solina eme asami'za, kora me'nea ame'a nene'za Ra Anumzamofo avufina kumi nehazanki ko, hu'za hazageno Soli'a huno, mikomota tra kea rutagrazanki menintafa vuta have rezahe huta amare ementeho.
Niin Saulille ilmoitettiin tämä: "Katso, väki tekee syntiä Herraa vastaan, kun syö lihaa verinensä". Hän sanoi: "Te olette menetelleet uskottomasti; vierittäkää nyt tänne minun eteeni suuri kivi".
34 Hagi vuta ome zamasaminke'za sipisipi afu'zamine bulimakao afu'zamia ru kora me'nesige'za nene'za kumi hanagi, amare eme aheho. Ana hazageno ana kenagera ana maka sondia vahe'mo'za bulimakao afu'zmia avare'za eme ahegi'naze.
Ja Saul sanoi: "Menkää väen sekaan ja sanokaa heille: 'Tuokaa jokainen härkänne ja lampaanne minun luokseni ja teurastakaa ne täällä. Sitten syökää; älkääkä tehkö syntiä Herraa vastaan syömällä lihaa verinensä.'" Niin väestä jokainen silloin yöllä toi omin käsin härkänsä ja teurasti sen siellä.
35 Anante Soli'a Ra Anumzamofonte'ma kresramana vunte ita tro hu'ne. E'i ana ita kora tro huno oke'neaza ese kna'a tro hu'ne.
Ja Saul rakensi alttarin Herralle; tämä oli ensimmäinen alttari, jonka hän Herralle rakensi.
36 Hagi Soli'a sondia vahera amanage huno zamasami'ne, Enketa hanimpi vuta Filistia vahera hara ome hu'nezmantamanenkeno masa huno feruseno. Hagi magore huta ozamtregahunanki zamahe vagaregahune, hige'za sondia vahe'mo'za amanage hu'naze, Nazano huzmante'naku'ma hanana zana amane hugahane. Hianagi pristi ne'mo'a kenona huno, amare Anumzamofona antahigeta kesune.
Ja Saul sanoi: "Lähtekäämme tänä yönä filistealaisten jälkeen ja ryöstäkäämme heitä, kunnes aamu valkenee, ja älkäämme jättäkö heistä jäljelle ainoatakaan". He vastasivat: "Tee kaikki, mitä hyväksi näet". Mutta pappi sanoi: "Astukaamme tänne Jumalan eteen".
37 Higeno Soli'a Ra Anumzamofona antahigeno, knare natre'nanke'na Filistia vahera hara ome huzmantenugenka zamagrira Israeli vahe zamazampina zamavarentegahano? Hianagi ana zupa Ra Anumzamo'a kenona huonte'ne.
Silloin Saul kysyi Jumalalta: "Lähdenkö minä filistealaisten jälkeen? Annatko sinä heidät Israelin käsiin?" Mutta hän ei vastannut hänelle sinä päivänä.
38 Ana higeno Soli'a sondia kva vahetamina kehu tru huno, Iza kumira hu'negeno Ra Anumzamo'a kea osifi, refako huta kesune.
Niin Saul sanoi: "Tulkaa tänne, kaikki kansan päämiehet, saadaksenne tietää ja nähdä, mikä synti nyt on tähän syynä.
39 Hagi Israeli vahe'ma zamavare'nea Ra Anumzamofo Agifi huvempage huankino, iza'o ana kumi'ma hu'nesimo'a frigahie. Hagi nenamofo Jonatanima ana kumi'ma hu'nenuno'a frigahie. Hianagi mago'mo'e huno ana hazenkegura kea osu'ne.
Sillä niin totta kuin Herra elää, hän, joka on antanut Israelille voiton: vaikka syy olisi minun poikani Joonatanin, niin hänen on kuoltava." Mutta ei kukaan koko kansasta vastannut hänelle.
40 Hagi Soli'a mika Israeli vahera amanage huno zamasami'ne, Nagrane ne' mofavreni'anena amare otigahuanki, tamagra anture uotiho, huno zamasamige'za zamagra hu'za, kagri'ma kavesi'niaza huo.
Silloin hän sanoi koko Israelille: "Olkaa te toisella puolella, niin minä ja minun poikani Joonatan olemme toisella puolella". Kansa vastasi Saulille: "Tee, niinkuin hyväksi näet".
41 Anage hutazageno Soli'a amanage huno Ra Anumzamofontega nunamuna hu'ne, Israeli vahe'mokizmi Anumzamoka ama ana kumi'ma nagrane ne' mofavreni'anema hu'ne'nunkenka, pristi vahe'ma keno erifore hu zagoma reno kenigenka, Urimi erintegeno keno. Hagi Israeli vahe'mo'zama kumi'ma hu'ne'nagenka, Tamimi erintege'za keho. Anante ana zokagoma re'za kazana, Soline nemofo Jonatani suzamo e'ama higeno, Israeli vahe'mokizmi su'zamo'a e'amara osu'ne.
Ja Saul sanoi Herralle, Israelin Jumalalle: "Anna oikea arpa". Niin arpa osui Joonataniin ja Sauliin, ja kansa pääsi vapaaksi.
42 Ana'ma higeno'a Soli'a huno, Nagri'ene nenamofo Jonataninte taisi zokagora reta keho, hige'za ana zokago'ma reza kazana, Jonatani su'amo e'ama hu'ne.
Saul sanoi: "Heittäkää arpaa minun ja minun poikani Joonatanin välillä". Niin arpa osui Joonataniin.
43 Ana higeno Soli'a nemofo Jonatanina antahigeno, nankna kumi hu'nampi nasamio, higeno Jonatani'a huno, Nagra azompanireti tumerina re'na ne'noe. Hagi nagrikura frigahie hananki, nahe frige'na fri'neno!
Ja Saul sanoi Joonatanille: "Ilmaise minulle, mitä olet tehnyt". Joonatan ilmaisi sen hänelle ja sanoi: "Minä maistoin vähän hunajata sauvan kärjellä, joka oli kädessäni; katso, minä olen valmis kuolemaan".
44 Higeno Soli'a anage hu'ne, Ozo Jonataniga frigahane. Hagi kahe ofrisugeno'a Anumzamo'a nahe frigahie.
Ja Saul sanoi: "Jumala rangaiskoon minua nyt ja vasta: sinun on kuolemalla kuoltava, Joonatan".
45 Hianagi sondia vahe'mo'za Solinkura hu'za, Ra ha'ma huno Israeli vahe'ma tavre'nea ne' Jonatani ahefrigahue nehano? Ra Anumzamofo agifina Jonatanina avufarera avako huge, ahe ofrigera osugahane. Na'ankure Ra Anumzamo'ene tragoteno mani'neno hanavetino hara hu'neankinka, ohegosane. Anage nehu'za Jonatanina agu'vaziza avrazageno, Soli'a ahe ofri'ne
Mutta kansa sanoi Saulille: "Onko Joonatanin kuoltava, hänen, joka on hankkinut tämän suuren voiton Israelille? Pois se! Niin totta kuin Herra elää: ei saa hiuskarvakaan pudota maahan hänen päästänsä; sillä Jumalan avulla hän on sen tänä päivänä tehnyt." Näin kansa vapahti Joonatanin kuolemasta.
46 Hagi ana zama hutegeno'a Soli'a Filistia vahe'ma zamarotagoma nehiretira zamatreno marerige'za, Filistia vahe'mo'za, ete kuma zamirega vu'naze.
Sitten Saul meni eikä ajanut filistealaisia takaa; ja filistealaiset menivät kotiinsa.
47 Hagi Soli'ma eama huno Israeli vahe kinima maniteno'a, maka kazigama Israeli vahe'mokizmi ha' vahe'ma mani'naza vahera hara huzamante'ne. Moapu vahe'ma, Amoni vahe'ma, Edomu vahe'ma, Zoba kini vahe'ma, Filistia vahera miko hara huzamanteno zamazeri haviza hu'ne.
Kun nyt Saul oli saanut kuninkuuden Israelissa, soti hän kaikkia vihollisiansa vastaan joka taholla: mooabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, Sooban kuninkaita ja filistealaisia vastaan; ja minne tahansa hän kääntyi, siellä hän rankaisi.
48 Hagi hanavetino Amaleki vahera hara hunezamanteno, zamagri zamazampinti'ene ha'ma huzmante'za zamazeri havizama nehaza vahe'mokizmi zamazampintira Israeli vahera zamavare'ne.
Ja hän teki väkeviä tekoja ja voitti amalekilaiset ja vapautti Israelin sen ryöstäjäin käsistä.
49 Hagi Soli ne' mofavreramina, Jonataniki, Isviki Malkisue. Hagi tare mofa zanante'neankino zage mofa'amofo agi'a Merabuki, henkamofo agi'a Mikeli'e.
Saulin pojat olivat Joonatan, Jisvi ja Malkisua; ja hänen kahden tyttärensä nimet olivat: vanhemman nimi Meerab ja nuoremman nimi Miikal.
50 Hagi Soli nenaro agi'a Ahinoamukino, Ahimasi mofare. Hagi Soli sondia vahetema ugota hu'nea nemofo agi'a, Abnakino Neri nemofo'e. Hagi Neri'a, Solina nenogo'e.
Ja Saulin vaimon nimi oli Ahinoam, Ahimaan tytär. Ja hänen sotapäällikkönsä nimi oli Abner, Neerin, Saulin sedän, poika.
51 Hagi Kisi'a Soli nefa manigeno, Neri'a Abna nefa mani'neankinke, zanagra kogna mani'na'e. Hagi nezanafa'a Abieli mani'ne.
Sillä Kiis, Saulin isä, ja Neer, Abnerin isä, olivat Abielin poikia.
52 Hagi Soli'ma kinima manino e'nea knafina, Filistia vahe'enena rama'a zupa hara nehuno, koro'ma osu'za hanaveti'zama ha'ma haza Israeli vahera zamavareno agra'a sondia vahe zamantege'za mani'naze.
Mutta filistealaisia vastaan käytiin kiivaasti sotaa, niin kauan kuin Saul eli. Ja kenen vain Saul tapasi urhoollisen ja sotakuntoisen miehen, sen hän otti luoksensa.