< 詩篇 22 >

1 あけぼのの鹿の調にあはせて伶長にうたはしめたるダビデの歌 わが神わが神なんぞ我をすてたまふや 何なれば遠くはなれて我をすくはず わが歎きのこゑをきき給はざるか
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
2 ああわが神われ昼よばはれども汝こたへたまはず 夜よばはれどもわれ平安をえず
Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
3 然はあれイスラエルの讃美のなかに住たまふものよ汝はきよし
Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
4 われらの列祖はなんぢに依頼めり かれら依頼みたればこれを助けたまへり
Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
5 かれら汝をよびて援をえ汝によりたのみて恥をおへることなかりき
He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
6 然はあれどわれは蟲にして人にあらず 世にそしられ民にいやしめらる
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
7 すべてわれを見るものはわれをあざみわらひ 口唇をそらし首をふりていふ
Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
8 かれはヱホバによりたのめりヱホバ助くべし ヱホバかれを悦びたまふが故にたすくべしと
"Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
9 されど汝はわれを胎内よりいだし絵へるものなり わが母のふところにありしとき既になんぢに依頼ましめたまへり
Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
10 我うまれいでしより汝にゆだねられたり わが母われを生しときより汝はわが神なり
sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 われに遠ざかりたまふなかれ 患難ちかづき又すくふものなければなり
Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
12 おほくの牡牛われをめぐりバサンの力つよき牡牛われをかこめり
Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
13 かれらは口をあけて我にむかひ物をかきさき吼うだく獅のごとし
avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
14 われ水のごとくそそぎいだされ わがもろもろの骨ははづれ わが心は蝋のごとくなりて腹のうちに鎔たり
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
15 わが力はかわきて陶器のくだけのごとく わが舌は齶にひたつけり なんぢわれを死の塵にふさせたまへり
Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
16 そは犬われをめぐり惡きものの群われをかこみてわが手およびわが足をさしつらぬけり
Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
17 わが骨はことごとく數ふるばかりになりぬ 惡きものの目をとめて我をみる
Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
18 かれらたがひにわが衣をわかち我がしたぎを鬮にす
he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
19 ヱホバよ遠くはなれ居たまふなかれ わが力よねがはくは速きたりてわれを授けたまへ
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
20 わがたましひを劍より助けいだし わが生命を犬のたけきいきほひより脱れしめたまへ
Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
21 われを獅の口また野牛のつのより救ひいだしたまへ なんぢ我にこたへたまへり
Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
22 われなんぢの名をわが兄弟にのべつたへ なんぢを會のなかにて讃たたへん
Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
23 ヱホバを懼るるものよヱホバをほめたたへよ ヤコブのもろもろの裔よヱホバをあがめよ イスラエルのもろもろのすゑよヱホバを畏め
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
24 ヱホバはなやむものの辛苦をかろしめ棄たまはず これに聖顔をおほふことなくしてその叫ぶときにききたまへばなり
Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
25 大なる會のなかにてわが汝をほめたたふるは汝よりいづるなり わが誓ひしことはヱホバをおそるる者のまへにてことごとく償はん
Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
26 謙遜者はくらひて飽ことをえ ヱホバをたづねもとむるものはヱホバをほめたたへん 願くはなんぢらの心とこしへに生んことを
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
27 地のはては皆おもひいだしてヱホバに歸りもろもろの國の族はみな前にふしをがむべし
Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
28 國はヱホバのものなればなり ヱホバはもろもろの國人をすべをさめたまふ
sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
29 地のこえたるものは皆くらひてヱホバををがみ塵にくたるものと己がたましひを存ふること能はざるものと皆そのみまへに拝脆かん
Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
30 たみの裔のうちにヱホバにつかる者あらん 主のことは代々にかたりつたへらるべし
Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
31 かれら來りて此はヱホバの行爲なりとてその義を後にうまるる民にのべつたへん
He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.

< 詩篇 22 >