< 詩篇 132 >

1 京まうでの歌 ヱホバよねがはくはダビデの爲にそのもろもろの憂をこころに記たまヘ
Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
2 ダビデ、ヱホバにちかひヤコブの全能者にうけひていふ
hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
3
"Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
4
minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
5 われヱホバのために處をたづねいだし ヤコブの全能者のために居所をもとめうるまでは 我家の幕屋にいらず わが臥床にのぼらず わが目をねぶらしめず わが眼瞼をとぢしめざるべしと
ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
6 われらエフラタにて之をききヤアルの野にて見とめたり
Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
7 われらはその居所にゆきて その承足のまへに俯伏さん
Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
8 ヱホバよねがはくは起きて なんぢの稜威の櫃とともになんぢの安居所にいりたまへ
Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
9 なんぢの祭司たちは義を衣 なんぢの聖徒はみな歓びよばふべし
Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
10 なんぢの僕ダビデのためになんぢの受膏者の面をしりぞけたまふなかれ
Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
11 ヱホバ眞實をもてダビデに誓ひたまひたれば之にたがふことあらじ 曰くわれなんぢの身よりいでし者をなんぢの座位にざせしめん
Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
12 なんぢの子輩もしわがをしふる契約と證詞とをまもらばかれらの子輩もまた永遠になんぢの座位にざすべしと
Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
13 ヱホバはシオンを擇びておのが居所にせんとのぞみたまへり
Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
14 曰くこれは永遠にわが安居處なり われここに住ん そはわれ之をのぞみたればなり
"Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
15 われシオンの糧をゆたかに祝し くひものをもてその貧者をあかしめん
Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
16 われ救をもてその祭司たちに衣せん その聖徒はみな聲たからかによろこびよばふべし
Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
17 われダビデのためにかしこに一つの角をはえしめん わが受膏者のために燈火をそなへたり
Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
18 われかれの仇にはぢを衣せん されどかれはその冠弁さかゆべし
Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."

< 詩篇 132 >