ヨブ 記 31
1 わたしは、わたしの目と契約を結んだ、どうして、おとめを慕うことができようか。
Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle.
2 もしそうすれば上から神の下される分はどんなであろうか。高き所から全能者の与えられる嗣業はどんなであろうか。
Mutta mitä Jumala ylhäältä antaa minulle osaksi ja Kaikkivaltias korkialta perinnöksi?
3 不義なる者には災が下らないであろうか。悪をなす者には災難が臨まないであろうか。
Eikö väärän pitäisi näkemän senkaltaista vaivaisuutta, ja pahantekiän senkaltaista surkeutta kärsimän?
4 彼はわたしの道をみそなわし、わたしの歩みをことごとく数えられぬであろうか。
Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani?
5 もし、わたしがうそと共に歩み、わたしの足が偽りにむかって急いだことがあるなら、
Olenko minä vaeltanut turhassa menossa, eli minun jalkani kiiruhtaneet petokseen?
6 （正しいはかりをもってわたしを量れ、そうすれば神はわたしの潔白を知られるであろう。）
Punnitkaan hän minua oikialla vaa'alla, niin Jumala ymmärtää minun vakuuteni.
7 もしわたしの歩みが、道をはなれ、わたしの心がわたしの目にしたがって歩み、わたしの手に汚れがついていたなら、
Jos minun askeleeni ovat poikenneet tieltä, ja minun sydämeni seurannut silmiäni, ja jotakin riippunut minun käsissäni,
8 わたしのまいたのを他の人が食べ、わたしのために成長するものが、抜き取られてもかまわない。
Niin minä kylväisin ja toinen söis, ja minun sikiäni hukkuis juurinensa.
9 もし、わたしの心が、女に迷ったことがあるか、またわたしが隣り人の門で待ち伏せしたことがあるなら、
Jos minun sydämeni on vietelty vaimon perään, ja olen väijynyt lähimmäiseni ovella,
10 わたしの妻が他の人のためにうすをひき、他の人が彼女の上に寝てもかまわない。
Niin minun emäntäni häväistäkään muilta, ja muut maatkaan hänen;
11 これは重い罪であって、さばきびとに罰せられるべき悪事だからである。
Sillä se on häpiä ja paha työ tuomarien edessä;
12 これは滅びに至るまでも焼きつくす火であって、わたしのすべての産業を根こそぎ焼くであろう。
Sillä se olis tuli joka polttais kadotukseen, ja kaiken minun saatuni peräti hukuttais.
13 わたしのしもべ、また、はしためがわたしと言い争ったときに、わたしがもしその言い分を退けたことがあるなら、
Jos olen katsonut ylön palveliani eli palkkapiikani oikeuden, riidellessänsä minun kanssani,
14 神が立ち上がられるとき、わたしはどうしようか、神が尋ねられるとき、なんとお答えしようか。
Mitä minä sitte tekisin kuin Jumala nousee? eli mitä minä vastaisin häntä, kuin hän kostaa?
15 わたしを胎内に造られた者は、彼をも造られたのではないか。われわれを腹の内に形造られた者は、ただひとりではないか。
Eikö hän ole tehnyt häntä, joka minunkin äitini kohdussa teki? ja on meidät molemmat kohdussa valmistanut.
16 わたしがもし貧しい者の願いを退け、やもめの目を衰えさせ、
Olenko minä kieltänyt tarvitsevaisilta, mitä he minulta ovat pyytäneet, ja antanut leskein silmät heikoksi tulla?
17 あるいはわたしひとりで食物を食べて、みなしごに食べさせなかったことがあるなら、
Olenko minä syönyt palani yksinäni, ettei orpo ole myös siitä syönyt?
18 （わたしは彼の幼い時から父のように彼を育て、またその母の胎を出たときから彼を導いた。）
Sillä nuoruudestani olen minä ollut niinkuin isä, ja hamasta äitini kohdusta olen minä mielelläni holhonnut.
19 もし着物がないために死のうとする者や、身をおおう物のない貧しい人をわたしが見た時に、
Jos minä olen nähnyt jonkun hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän peittämättä;
20 その腰がわたしを祝福せず、また彼がわたしの羊の毛で暖まらなかったことがあるなら、
Jos ei hänen lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani lämmitettiin;
21 もしわたしを助ける者が門におるのを見て、みなしごにむかってわたしの手を振り上げたことがあるなら、
Jos olen nostanut käteni orpoja vastaan, ehkä minä näin minun voimallisena porteissa olevan;
22 わたしの肩骨が、肩から落ち、わたしの腕が、つけ根から折れてもかまわない。
Niin kaatukoon minun hartiani lapaluiltani, ja minun käsivarteni särkyköön luinensa.
23 わたしは神から出る災を恐れる、その威光の前には何事もなすことはできない。
Sillä Jnmalan rangaistus on minulle vavistukseksi, ja en taida hänen korkeuttansa välttää.
24 わたしがもし金をわが望みとし、精金をわが頼みと言ったことがあるなら、
Olenko minä asettanut kullan turvakseni? ja sanonut puhtaalle kullalle: sinä olet minun uskallukseni?
25 わたしがもしわが富の大いなる事と、わたしの手に多くの物を獲た事とを喜んだことがあるなら、
Olenko minä iloinnut tavarani paljoudesta, ja että käteni paljon riistaa koonneet ovat?
26 わたしがもし日の輝くのを見、または月の照りわたって動くのを見た時、
Olenko minä katsonut valkeutta, koska se kirkkaasti paisti, ja kuuta, koska se täydellinen oli?
27 心ひそかに迷って、手に口づけしたことがあるなら、
Onko minun sydämeni salaa minua vietellyt, suuta antamaan kädelleni?
28 これもまたさばきびとに罰せらるべき悪事だ。わたしは上なる神を欺いたからである。
Joka myös vääryys on tuomarien edessä; sillä niin olisin minä kieltänyt Jumalan ylhäältä.
29 わたしがもしわたしを憎む者の滅びるのを喜び、または災が彼に臨んだとき、勝ち誇ったことがあるなら、
Olenko minä iloinnut viholliseni vastoinkäymisestä? taikka riemuinnut, että onnettomuus tuli hänen päällensä?
30 （わたしはわが口に罪を犯させず、のろいをもって彼の命を求めたことはなかった。）
Sillä en minä antanut minun suuni syntiä tehdä, sadatellakseni hänen sieluansa.
31 もし、わたしの天幕の人々で、『だれか彼の肉に飽きなかった者があるか』と、言わなかったことがあるなら、
Eivätkö miehet, jotka minun majassani ovat, sanoisi: jospa emme hänen lihastansa ravittaisi?
32 （他国人はちまたに宿らず、わたしはわが門を旅びとに開いた。）
Muukalaisen ei pitänyt yötä ulkona oleman; vaan vaellusväelle avasin minä oveni.
33 わたしがもし人々の前にわたしのとがをおおい、わたしの悪事を胸の中に隠したことがあるなら、
Olenko minä niinkuin ihminen peittänyt minun pahuuteni, salatakseni minun vääryyttäni?
34 わたしが大衆を恐れ、宗族の侮りにおじて、口を閉じ、門を出なかったことがあるなら、
Olenko minä hämmästynyt suurta joukkoa? eli olenko minä sukulaisteni ylönkatsetta peljännyt? ollut ääneti, ja en mennyt ovesta ulos?
35 ああ、わたしに聞いてくれる者があればよいのだが、（わたしのかきはんがここにある。どうか、全能者がわたしに答えられるように。）ああ、わたしの敵の書いた告訴状があればよいのだが。
Kuka antais minulle kuultelian, että Kaikkivaltias kuulis minun pyyntöni, että joku kirjoittais kirjan minun asiastani;
36 わたしは必ずこれを肩に負い、冠のようにこれをわが身に結び、
Niin minä ottaisin sen hartioilleni, ja sitoisin ympärilleni niinkuin kruunun.
37 わが歩みの数を彼に述べ、君たる者のようにして、彼に近づくであろう。
Minä ilmoittaisin hänelle minun askeleini luvun, ja niinkuin ruhtinas kantaisin sen edes.
38 もしわが田畑がわたしに向かって呼ばわり、そのうねみぞが共に泣き叫んだことがあるなら、
Jos minun maani huutais minua vastaan, ja sen vaot kaikki ynnä itkisivät;
39 もしわたしが金を払わないでその産物を食べ、その持ち主を死なせたことがあるなら、
Jos minä olen sen hedelmän maksamatta syönyt, ja tehnyt peltomiesten elämän työlääksi;
40 小麦の代りに、いばらがはえ、大麦の代りに雑草がはえてもかまわない」。ヨブの言葉は終った。
Niin kasvakoon minulle nisuista orjantappuria ja ohrista pahoja ruohoja. Jobin sanat loppuvat.
