サムエル記Ⅱ 22
1 ダビデは主がもろもろの敵の手とサウルの手から、自分を救い出された日に、この歌の言葉を主に向かって述べ、
Ja Daavid puhui Herralle tämän laulun sanat sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa ja Saulin vallasta. Hän sanoi:
2 彼は言った、「主はわが岩、わが城、わたしを救う者、
"Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani!
3 わが神、わが岩。わたしは彼に寄り頼む。わが盾、わが救の角、わが高きやぐら、わが避け所、わが救主。あなたはわたしを暴虐から救われる。
Jumala, minun vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi, varustukseni ja pakopaikkani, sinä pelastajani, joka pelastat minut väkivallasta!
4 わたしは、ほめまつるべき主に呼ばわって、わたしの敵から救われる。
'Ylistetty olkoon Herra' -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
5 死の波はわたしをとりまき、滅びの大水はわたしを襲った。
Sillä kuoleman aallot piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.
Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut. (Sheol h7585)
7 苦難のうちにわたしは主を呼び、またわが神に呼ばわった。主がその宮からわたしの声を聞かれて、わたしの叫びはその耳にとどいた。
Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa, Jumalaani minä rukoilin; ja hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, minun huutoni kohosi hänen korviinsa.
8 その時地は震いうごき、天の基はゆるぎふるえた。彼が怒られたからである。
Silloin maa huojui ja järisi, taivaan perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
9 煙はその鼻からたち上り、火はその口から出て焼きつくし、白熱の炭は彼から燃え出た。
Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
10 彼は天を低くして下られ、暗やみが彼の足の下にあった。
Hän notkisti taivaan ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
11 彼はケルブに乗って飛び、風の翼に乗ってあらわれた。
Hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, hän näkyi tuulen siipien päältä.
12 彼はその周囲に幕屋として、やみと濃き雲と水の集まりとを置かれた。
Ja hän pani pimeyden majaksi ympärillensä, synkät vedet, paksut pilvet.
13 そのみ前の輝きから炭火が燃え出た。
Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, hehkuivat palavat hiilet.
14 主は天から雷をとどろかせ、いと高き者は声を出された。
Herra jylisi taivaasta, Korkein antoi äänensä kaikua.
15 彼はまた矢を放って彼らを散らし、いなずまを放って彼らを撃ち破られた。
Hän lennätti nuolia ja hajotti heidät, salamoita, ja kauhistutti heidät.
16 主のとがめと、その鼻のいぶきとによって、海の底はあらわれ、世界の基が、あらわになった。
Silloin meren syvyydet tulivat näkyviin, maanpiirin perustukset paljastuivat Herran nuhtelusta, hänen vihansa hengen puuskauksesta.
17 彼は高き所から手を伸べてわたしを捕え、大水の中からわたしを引き上げ、
Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä.
18 わたしの強い敵と、わたしを憎む者とからわたしを救われた。彼らはわたしにとって、あまりにも強かったからだ。
Hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
19 彼らはわたしの災の日にわたしに、たち向かった。しかし主はわたしの支柱となられた。
He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
20 彼はまたわたしを広い所へ引きだされ、わたしを喜ばれて、救ってくださった。
Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
21 主はわたしの義にしたがってわたしに報い、わたしの手の清きにしたがってわたしに報いかえされた。
Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan; minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
22 それは、わたしが主の道を守り、悪を行わず、わが神から離れたことがないからである。
Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.
23 そのすべてのおきてはわたしの前にあって、わたしはその、み定めを離れたことがない。
Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä poikkea hänen käskyistänsä.
24 わたしは主の前に欠けた所なく、自らを守って罪を犯さなかった。
Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
25 それゆえ、主はわたしの義にしたがい、その目のまえにわたしの清きにしたがって、わたしに報いられた。
Sentähden Herra palkitsee minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin olen puhdas hänen silmiensä edessä.
26 忠実な者には、あなたは忠実な者となり、欠けた所のない人には、あなたは欠けた所のない者となり、
Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta sankaria kohtaan nuhteeton;
27 清い者には、あなたは清い者となり、まがった者には、かたいぢな者となられる。
puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
28 あなたはへりくだる民を救われる、しかしあなたの目は高ぶる者を見てこれをひくくせられる。
Ja sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.
29 まことに、主よ、あなたはわたしのともし火、わが神はわたしのやみを照される。
Sillä sinä, Herra, olet minun lamppuni; Herra valaisee minun pimeyteni.
30 まことに、あなたによってわたしは敵軍をふみ滅ぼし、わが神によって石がきをとび越えることができる。
Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan, Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.
31 この神こそ、その道は非のうちどころなく、主の約束は真実である。彼はすべて彼に寄り頼む者の盾である。
Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
32 主のほかに、だれが神か、われらの神のほか、だれが岩であるか。
Sillä kuka muu on Jumala paitsi Herra, ja kuka muu on pelastuksen kallio paitsi meidän Jumalamme?
33 この神こそわたしの堅固な避け所であり、わたしの道を安全にされた。
se Jumala, joka on minun vahva turvani ja johdattaa nuhteetonta hänen tiellänsä,
34 わたしの足をめじかの足のようにして、わたしを高い所に安全に立たせ、
tekee hänen jalkansa nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
35 わたしの手を戦いに慣らされたので、わたしの腕は青銅の弓を引くことができる。
joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään.
36 あなたはその救の盾をわたしに与え、あなたの助けは、わたしを大いなる者とされた。
Sinä annat minulle pelastuksen kilven; ja kun sinä kuulet minun rukoukseni, teet sinä minut suureksi.
37 あなたはわたしが歩く広い場所を与えられたので、わたしの足はすべらなかった。
Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.
38 わたしは敵を追って、これを滅ぼし、これを絶やすまでは帰らなかった。
Minä ajan vihollisiani takaa ja tuhoan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun.
39 わたしは彼らを絶やし、彼らを砕いたので彼らは立つことができず、わたしの足もとに倒れた。
Minä lopetan heidät ja murskaan heidät, niin etteivät enää nouse; he sortuvat minun jalkojeni alle.
40 あなたは戦いのために、わたしに力を帯びさせわたしを攻める者をわたしの下にかがませられた。
Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.
41 あなたによって、敵はそのうしろをわたしに向けたので、わたしを憎む者をわたしは滅ぼした。
Sinä ajat minun viholliseni pakoon, vihamieheni minä hukutan.
42 彼らは見まわしたが、救う者はいなかった。彼らは主に叫んだが、彼らには答えられなかった。
He katselevat, mutta pelastajaa ei ole, katsovat Herran puoleen, mutta hän ei heille vastaa.
43 わたしは彼らを地のちりのように細かに打ちくだき、ちまたのどろのように、踏みにじった。
Minä survon heidät maan tomuksi, kadun loaksi minä heidät poljen ja tallaan.
44 あなたはわたしを国々の民との争いから救い出し、わたしをもろもろの国民のかしらとされた。わたしの知らなかった民がわたしに仕えた。
Sinä pelastat minut kansani riidoista, sinä varjelet minua, niin että tulen pakanain pääksi; kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.
45 異国の人たちはきてわたしにこび、わたしの事を聞くとすぐわたしに従った。
Muukalaiset minua mielistelevät; jo korvan kuulemalta he tottelevat minua.
46 異国の人たちは、うちしおれてその城からふるえながら出てきた。
Muukalaiset masentuvat; he tulevat vyöttäytyneinä varustuksistansa.
47 主は生きておられる。わが岩はほむべきかな。わが神、わが救の岩はあがむべきかな。
Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni, ja ylistetty Jumala, minun pelastukseni kallio,
48 この神はわたしのために、あだを報い、もろもろの民をわたしの下に置かれた。
Jumala, joka hankkii minulle koston ja laskee kansat minun valtani alle;
49 またわたしを敵から救い出し、あだの上にわたしをあげ、暴虐の人々からわたしを救い出された。
sinä, joka vapahdat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
50 それゆえ、主よ、わたしはもろもろの国民の中で、あなたをたたえ、あなたの、み名をほめ歌うであろう。
Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta;
51 主はその王に大いなる勝利を与え、油を注がれた者に、ダビデとその子孫とに、とこしえに、いつくしみを施される」。
sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja osoitat armoa voidellullesi, Daavidille, ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti."
