マタイの福音書 20
1 「天の王国は，自分のブドウ園に働き人を雇うために朝早く出かけた家の主人のようだからだ。
Sillä taivaan valtakunta on perheenisännän vertainen, joka varhain huomeneltain läksi ulos palkkaamaan työväkeä viinamäkeensä.
2 働き人たちと一日一デナリオスで合意すると，彼らを自分のブドウ園に送り出した。
Ja kuin hän oli sopinut työmiesten kanssa päiväpenningistä, lähetti hän heidät viinamäkeensä.
3 第三時ごろに出て行き，ほかの者たちが市場で仕事をせずに立っているのを見て，
Ja hän meni ulos liki kolmannella hetkellä, ja näki muita seisovan turulla joutilaina,
4 彼らに言った，『あなた方もブドウ園に行きなさい。そうすれば，正当なものを払おう』。そこで彼らは出かけて行った。
Ja sanoi heille: menkäät tekin viinamäkeen, ja mitä kohtuullinen on, minä annan teille. Niin he menivät.
5 第六時と第九時ごろにも再び出て行き，同じようにした。
Taas hän meni ulos liki kuudennella ja yhdeksännellä hetkellä, ja teki myös niin.
6 第十一時ごろに出て行くと，ほかの者たちが仕事をせずに立っているのを見つけて，彼らに言った，『なぜあなた方は仕事もしないで一日中ここに立っているのか』。
Mutta yhdellätoistakymmenennellä hetkellä läksi hän ulos, ja löysi muita joutilaina seisomasta, ja sanoi heille: miksi te tässä kaiken päivän joutilaina seisotte?
7 「彼らは彼に言った，『だれもわたしたちを雇ってくれないからです』。 「彼は彼らに言った，『あなた方もブドウ園に行きなさい。そうすれば，正当なものを受け取るだろう』。
He sanoivat hänelle: sillä ei ole kenkään meitä palkannut. Hän sanoi heille: menkäät tekin minun viinamäkeeni, ja mitä kohtuus on, pitää teidän saaman.
8 夕方になった時，ブドウ園の主人は自分の管理人に言った，『働き人たちを呼んで，最後の者から始めて最初の者まで順に賃金を払いなさい』。
Mutta kuin ehtoo tuli, sanoi viinamäen isäntä perheensä haltialle: kutsu työväki, ja maksa heidän palkkansa, ruveten viimeisistä ensimäisiin asti.
9 「第十一時ごろ雇われた者たちが来て，それぞれ一デナリオスずつ受け取った。
Ja kuin ne tulivat, jotka liki yhdellätoistakymmenennellä hetkellä tulleet olivat, saivat he kukin penninkinsä.
10 最初の者たちが来て，もっと多く受け取るものと思ったが，彼らもやはりそれぞれ一デナリオスずつ受け取った。
Mutta kuin ensimäiset tulivat, luulivat he enemmän saavansa; ja he myös saivat kukin penninkinsä.
11 それを受け取ると，彼らは家の主人に対して不平をもらして
Ja kuin he saivat, napisivat he perheenisäntää vastaan,
12 言った，『これら最後の者たちは一時間働いただけだ。それなのに，あなたは彼らを，一日の重荷と焦げ付くような暑さに耐えたわたしたちと同じにした！』。
Sanoen: nämät viimeiset ovat yhden hetken työtä tehneet, ja sinä teit heidät meidän verraksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.
13 「だが，彼はその一人に答えた，『友よ，わたしはあなたに何も不正をしていない。あなたはわたしと一デナリオスで合意したではないか。
Niin hän vastasi ja sanoi yhdelle heistä: ystäväni, en tee minä sinulle vääryyttä; etkös sopinut minun kanssani määrätystä penningistä?
14 あなたの分を取って，帰りなさい。この最後の者にもあなたと同じように払ってやりたいのだ。
Ota se, mikä sinun tulee, ja mene matkaas; mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa niinkuin sinullekin.
15 わたしが自分のもので自分のしたいことをするのは許されていないのか。それとも，わたしが善良なので，あなたの目はよこしまになるのか』。
Vai enkö minä saa tehdä minun kalustani mitä minä tahdon? taikka katsotkos sentähden karsaasti, että minä hyvä olen?
16 このように，最後の者が最初に，最初の者が最後になるだろう。招かれるものは多いが，選ばれる者は少ないのだ」 。
Niin viimeiset tulevat ensimäisiksi ja ensimäiset viimeisiksi. Sillä monta ovat kutsutut, mutta harvat valitut.
17 エルサレムに上って行く際，イエスは十二弟子をわきに連れて行き，途上で彼らに言った，
Ja Jesus meni ylös Jerusalemiin, ja otti kaksitoistakymmentä opetuslastansa erinänsä tiellä tykönsä, ja sanoi heille:
18 「見よ，わたしたちはエルサレムに上って行く。そして，人の子は祭司長たちや律法学者たちに引き渡される。彼らは彼を死に定めて
Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika ylönannetaan pappein päämiehille ja kirjanoppineille; ja he tuomitsevat hänen kuolemaan,
19 異邦人たちに引き渡すだろう。あざけり，むち打ち，はりつけにするためだ。そして三日目に彼は起こされる」 。
Ja antavat ylön hänen pakanoille pilkattaa, ja ruoskittaa, ja ristiinnaulittaa: ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.
20 その時，ゼベダイの子らの母がその息子たちと一緒に彼のもとにやって来て，ひざまずいて何事かを彼に求めた。
Silloin tuli hänen tykönsä Zebedeuksen poikain äiti poikinensa, kumarsi ja anoi jotakin häneltä.
21 彼は彼女に言った，「何を望むのか」 。 彼女は彼に言った，「これらわたしの二人の息子が，あなたの王国で，一人はあなたの右に，一人はあなたの左に座るようお取り計らいください」。
Vaan hän sanoi hänelle: mitäs tahdot? Sanoi hän hänelle: sano, että nämät kaksi minun poikaani istuisivat, yksi sinun oikialla kädelläs ja toinen vasemmallas, sinun valtakunnassas.
22 しかしイエスは答えた，「あなた方は自分が何を求めているかを知っていない。あなた方は，わたしの飲もうとしている杯を飲み，わたしの受けているバプテスマを受けることができるか」 。 彼らは彼に言った，「できます」。
Niin Jesus vastaten sanoi: ette tiedä, mitä te anotte. Voitteko juoda sen kalkin, jonka minun pitää juoman, ja kastettaa sillä kasteella, jolla minä kastetaan? He sanoivat hänelle: me voimme.
23 彼は彼らに言った，「確かに，あなた方はわたしの杯を飲み，わたしの受けているバプテスマを受けるだろう。だが，わたしの右や左に座ることは，わたしが与えるものではなく，わたしの父によってそれが備えられている人たちのためのものだ」 。
Ja hän sanoi heille: minun kalkkini tosin te juotte ja sillä kasteella, jolla minä kastetaan, te kastetaan; mutta istua minun oikialla kädelläni, taikka vasemmalla, ei ole minun antamisellani, vaan joille se on valmistettu minun Isältäni.
24 ほかの十人はこれを聞き，二人の兄弟のことで憤慨した。
Ja kuin ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he niistä kahdesta veljeksestä.
25 しかし，イエスは彼らを呼び寄せてこう言った。「あなた方が知っているとおり，異邦人たちの支配者たちは人々に対して威張り散らし，偉い人たちは人々の上に権力を行使している。
Mutta Jesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: te tiedätte, että kansain päämiehet vallitsevat heitä, ja ylimmäisillä on valta heidän ylitsensä.
26 だが，あなた方の間ではそうであってはならない。むしろ，あなた方の間で偉くなりたいと思う者は，あなた方の召使いでなければいけない。
Vaan ei niin pidä oleman teidän keskenänne; mutta joka tahtoo teidän seassanne suurin olla, se olkoon teidän palvelianne;
27 だれでもあなた方の間で第一でありたい者は，あなた方の奴隷でなければいけない。
Ja joka tahtoo teidän seassanne ensimäinen olla, se olkoon teidän palvelianne.
28 それはちょうど，人の子が，仕えてもらうためではなく，むしろ仕え，自分の命を多くの人の身代金として与えるために来たのと同じだ」 。
Niinkuin ei Ihmisen Poika tullut, että häntä piti palveltaman, mutta että hän palvelis, ja antais henkensä lunastukseksi monen edestä.
29 彼らがエリコから出て来ると，大群衆が彼に従った。
Ja heidän lähteissänsä Jerikosta, seurasi häntä paljo kansaa.
30 見よ，道ばたに座っている二人の盲人が，イエスが通り過ぎると聞いて，叫んで言った，「主よ，わたしをあわれんでください，ダビデの子よ！」
Ja katso, kaksi sokiaa istuivat tien ohessa. Kuin he kuulivat, että Jesus kävi ohitse, huusivat he, sanoen: Herra, Davidin Poika, armahda meitä!
31 群衆は，静かにするように言って彼らをしかりつけたが，彼らはますます叫んで言った，「主よ，わたしをあわれんでください，ダビデの子よ！」
Niin kansa torui heitä vaikenemaan. Mutta he huusivat enemmin, sanoen: Herra, Davidin Poika, armahda meitä!
32 イエスは立ち止まって彼らを呼び，「何をして欲しいのか」 と尋ねた。
Ja Jesus seisahti, ja kutsui heidät tykönsä, ja sanoi: mitä te tahdotte, että minun pitää teille tekemän?
33 彼らは彼に言った，「主よ，わたしたちの目が開くことです」。
Sanoivat he hänelle: Herra, että meidän silmämme aukenisivat.
34 イエスは哀れみに動かされて，彼らの目に触った。すると，すぐに彼らの目は見えるようになった。そして彼らはイエスに従った。
Niin Jesus armahti heitä ja tarttui heidän silmiinsä, ja he saivat kohta näkönsä ja seurasivat häntä.
