詩篇 92

1 いとたかき者よヱホバにかんしやし聖名をほめたたふるは善かな

Virsi, sapatinpäivä-laulu. Hyvä on Herraa kiittää ja veisata kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein,

2 あしたに汝のいつくしみをあらはし 夜々なんぢの眞實をあらはすに

aamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuuttasi

3 十絃のなりものと筝とをもちゐ 琴の妙なる音をもちゐるはいと善かな

kymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla, kannelta soittaen.

4 そはヱホバよ なんぢその作爲をもて我をたのしませたまへり 我なんぢの手のわざをよろこびほこらん

Sillä sinä ilahutat minua, Herra, töilläsi; minä riemuitsen sinun kättesi teoista.

5 ヱホバよ汝のみわざは大なるかな汝のもろもろの思念はいとふかし

Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.

6 無知者はしることなく愚なるものは之をさとらず

Järjetön mies ei tätä ymmärrä, eikä sitä älyä tomppeli.

7 惡きものは草のごとくもえいで 不義をおこなふ衆庶はさかゆるとも 遂にはとこしへにほろびん

Kun jumalattomat rehottavat niinkuin ruoho ja väärintekijät kaikki kukoistavat, on se heidän ikuiseksi häviöksensä.

8 されどヱホバよ汝はとこしへに高處にましませり

Mutta sinä, Herra, olet korkea iankaikkisesti.

9 ヱホバよ吁なんぢの仇ああなんぢの仇はほろびん 不義をおこなふ者はことごとく散されん

Sillä katso, sinun vihollisesi, Herra, katso, sinun vihollisesi hukkuvat, kaikki väärintekijät joutuvat hajallensa.

10 されど汝わが角をたかくあげて 野の牛のつののごとくならしめたまへり 我はあたらしき膏をそそがれたり

Mutta minun sarveni sinä kohotat kuin villihärän sarvet; minut voidellaan tuoreella öljyllä.

11 又わが目はわが仇につきて願へることを見わが耳はわれにさからひておこりたつ惡をなすものにつきて願へることをききたり

Ja iloiten minun silmäni katsovat vainoojiani, minun korvani kuulevat noista pahoista, jotka ovat nousseet minua vastaan.

12 義しきものは棕櫚の樹のごとく榮え レバノンの香柏のごとくそだつべし

Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.

13 ヱホバの宮にうゑられしものはわれらの神の大庭にさかえん

He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöitsevät meidän Jumalamme kartanoissa.

14 かれらは年老てなほ果をむすび豊かにうるほひ緑の色みちみちて

Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat

15 ヱホバの直きものなることを示すべし ヱホバはわが巌なりヱホバには不義なし

ja julistavat, että Herra on vanhurskas, hän, minun kallioni, ja ettei hänessä vääryyttä ole.