詩篇 88
1 わがすくひの神ヱホバよわれ晝も夜もなんぢの前にさけべり
Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,
2 願くはわが祈をみまへにいたらせ汝のみみをわが號呼のこゑにかたぶけたまへ
Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.
Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä. (Sheol h7585)
4 われは穴にいるものとともにかぞへられ依仗なき人のごとくなれり
Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.
5 われ墓のうちなる殺されしもののごとく死者のうちにすてらる汝かれらを再びこころに記たまはず かれらは御手より斷滅されしものなり
Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.
6 なんぢ我をいとふかき穴 くらき處 ふかき淵におきたまひき
Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.
7 なんぢの怒はいたくわれにせまれり なんぢそのもろもろの浪をもて我をくるしめ給へり (セラ)
Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, (Sela)
8 わが相識ものを我よりとほざけ我をかれらに憎ませたまへり われは錮閉されていづることあたはず
Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
9 わが眼はなやみの故をもておとろへぬ われ日ごとに汝をよべり ヱホバよなんぢに向ひてわが兩手をのべたり
Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
10 なんぢ死者にくすしき事跡をあらはしたまはんや 亡にしもの立てなんぢを讃たたへんや (セラ)
Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? (Sela)
11 汝のいつくしみは墓のうちに汝のまことは滅亡のなかに宣傳へられんや
Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
12 汝のくすしきみわざは幽暗になんぢの義は忘失のくにに知るることあらんや
Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?
13 されどヱホバよ我なんぢに向ひてさけべり わがいのりは朝にみまへに達らん
Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.
14 ヱホバよなんぢ何なればわが霊魂をすてたまふや何なればわれに面をかくしたまふや
Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?
15 われ幼稚よりなやみて死るばかりなり我なんぢの恐嚇にあひてくるしみまどへり
Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.
16 汝のはげしき怒わがうへをすぐ汝のおびやかし我をほろぼせり
Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.
17 これらの事ひねもす大水のごとく我をめぐり ことごとく來りて我をかこみふさげり
Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.
18 なんぢ我をいつくしむ者とわが友とをとほざけ わが相識るものを幽暗にいれたまへり
Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.
