詩篇 33
1 ただしき者よヱホバによりてよろこべ 讃美はなほきものに適はしきなり
Riemuitkaa Herrassa, te vanhurskaat. Oikeamielisten on soveliasta häntä kiittää.
2 琴をもてヱホバに感謝せよ 十絃のことをもてヱホバをほめうたへ
Ylistäkää Herraa kanteleilla, soittakaa hänelle kymmenkielisillä harpuilla.
3 あたらしき歌をヱホバにむかひてうたひ歓喜の聲をあげてたくみに琴をかきならせ
Veisatkaa hänelle uusi virsi, helkyttäkää kieliä ihanasti ja riemullisesti.
4 ヱホバのことばは直く そのすべて行ひたまふところ眞實なればなり
Sillä Herran sana on oikea, ja kaikki hänen tekonsa ovat tehdyt uskollisuudessa.
5 ヱホバは義と公平とをこのみたまふ その仁慈はあまねく地にみつ
Hän rakastaa vanhurskautta ja oikeutta; maa on täynnänsä Herran armoa.
6 もろもろの天はヱホバのみことばによりて成り てんの萬軍はヱホバの口の氣によりてつくられたり
Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä.
7 ヱホバはうみの水をあつめてうづだかくし深淵を庫にをさめたまふ
Hän kokoaa meren vedet niinkuin roukkioksi, panee syvyydet säiliöihin.
8 全地はヱホバをおそれ世にすめるもろもろの人はヱホバをおぢかしこむべし
Peljätköön Herraa kaikki maa, hänen edessänsä vaviskoot kaikki maanpiirin asukkaat.
9 そはヱホバ言たまへば成り おほせたまへば立るがゆゑなり
Sillä hän sanoi, ja tapahtui niin, hän käski, ja se oli tehty.
10 ヱホバはもろもろの國のはかりごとを虚くし もろもろの民のおもひを徒勞にしたまふ
Herra särkee pakanain neuvon, tekee turhiksi kansojen aikeet.
11 ヱホバの謀略はとこしへに立ち そのみこころのおもひは世々にたつ
Mutta Herran neuvo pysyy iankaikkisesti, hänen sydämensä aivoitukset suvusta sukuun.
12 ヱホバをおのが神とする國はさいはひなり ヱホバ嗣業にせんとて撰びたまへるその民はさいはひなり
Autuas se kansa, jonka Jumala Herra on, se kansa, jonka hän on perinnöksensä valinnut!
13 ヱホバ天よりうかがひてすべての人の子を見
Herra katsoo alas taivaasta, näkee kaikki ihmislapset;
14 その在すところより地にすむもろもろの人をみたまふ
asumuksestaan, valtaistuimeltaan hän katselee kaikkia maan asukkaita,
15 ヱホバはすべてかれらの心をつくり その作ところをことごとく鑒みたまふ
hän, joka on luonut kaikkien heidän sydämensä, joka tarkkaa kaikkia heidän tekojansa.
16 王者いくさびと多をもて救をえず勇士ちから大なるをもて助をえざるなり
Ei kuningas voita paljolla väellänsä, ei sankari pelastu suurella voimallansa.
17 馬はすくひに益なく その大なるちからも人をたすくることなからん
Turha on sotaratsu auttajaksi, ei pelasta sen suuri väkevyys.
18 視よヱホバの目はヱホバをおそるるもの並その憐憫をのぞむもののうへにあり
Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka häntä pelkäävät ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa,
19 此はかれらのたましひを死よりすくひ饑饉たるときにも世にながらへしめんがためなり
pelastaaksensa heidän sielunsa kuolemasta, elättääksensä heitä nälän aikana.
20 われらのたましひはヱホバを侯望めり ヱホバはわれらの援われらの盾なり
Meidän sielumme odottaa Herraa, hän on meidän apumme ja kilpemme.
21 われらはきよき名にりたのめり 斯てぞわれらの心はヱホバにありてよろこばん
Sillä hänessä iloitsee meidän sydämemme, me turvaamme hänen pyhään nimeensä.
22 ヱホバよわれら汝をまちのぞめり これに循ひて憐憫をわれらのうへに垂たまへ
Sinun armosi, Herra, olkoon meidän päällämme, niinkuin me panemme toivomme sinuun.
