詩篇 129

1 今イスラエルはいふべし彼等はしばしば我をわかきときより惱めたり

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

2 かれらはしばしば我をわかきときより惱めたり されどわれに勝ことを得ざりき

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

3 耕すものはわが背をたがへしてその畎をながくせり

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

4 ヱホバは義し あしきものの繩をたちたまへり

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

5 シオンをにくむ者はみな恥をおびてしりぞかせらるべし

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

6 かれらは長たざるさきにかるる屋上の草のごとし

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

7 これを刈るものはその手にみたず 之をつかぬるものはその束ふところに盈ざるなり

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

8 かたはらを過るものはヱホバの惠なんぢの上にあれといはず われらヱホバの名によりてなんぢらを祝すといはず

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.