ヨブ 記 4
1 時にテマン人エリパズ答へて曰く
Ja Eliphas Temanilainen vastasi ja sanoi,
2 人もし汝にむかひて言詞を出さば汝これを厭ふや 然ながら誰か言で忍ぶことを得んや
Jos joku sinun kanssas rupeis puhumaan: mitämaks et sinä sitä kärsi; mutta kuka taitaa vaiti olla?
3 さきに汝は衆多の人を誨へ諭せり 手の埀たる者をばこれを強くし
Katso, sinä olet monta neuvonut, ja vahvistanut väsyneitä käsiä.
4 つまづく者をば言をもて扶けおこし 膝の弱りたる者を強くせり
Sinun puhees on ojentanut langenneita, ja vapisevaisia polvia vahvistanut.
5 然るに今この事汝に臨めば汝悶え この事なんぢに加はれば汝おぢまどふ
Mutta että se nyt tulee sinun päälles, niin sinä väsyit, ja että se lankesi sinun päälles, niin sinä peljästyit.
6 汝は神を畏こめり 是なんぢの依賴む所ならずや 汝はその道を全うせり 是なんぢの望ならずや
Tämäkö on sinun (Jumalan) pelkos, sinun uskallukses, sinun toivos ja sinun vakuutes?
7 請ふ想ひ見よ 誰か罪なくして亡びし者あらん 義者の絶れし事いづくに在や
Muistele nyt, kussa joku viatoin on hukkunut? eli kussa hurskaat ovat joskus hävinneet?
8 我の觀る所によれば不義を耕へし惡を播く者はその穫る所も亦是のごとし
Niinkuin minä kyllä nähnyt olen, ne jotka kyntävät vääryyden, ja onnettomuuden kylvävät, sitä he myös niittävät.
9 みな神の氣吹によりて滅びその鼻の息によりて消うす
He ovat Jumalan puhalluksen kautta kadonneet, ja hänen vihansa hengeltä hukatut.
10 獅子の吼 猛き獅子の聲ともに息み 少き獅子の牙折れ
Jalopeuran kiljumus, ja julma jalopeuran ääni, ja nuorten jalopeurain hampaat ovat lovistetut.
11 大獅子獲物なくして亡び小獅子散失す
Vanha jalopeura hukkuu, ettei hänellä ole saalista; ja jalopeuran pojat hajoitetaan.
12 前に言の密に我に臨めるありて我その細聲を耳に聞得たり
Ja minun tyköni on tullut salainen sana; ja minun korvani on saanut vähäisen siitä.
13 即ち人の熟睡する頃我夜の異象によりて想ひ煩ひをりける時
Kuin minä ajattelin yönäkyjä, kuin uni lankee ihmisten päälle,
14 身に恐懼をもよほして戰慄き 骨節ことごとく振ふ
Niin pelko ja vavistus tuli minun päälleni, ja kaikki minun luuni peljätettiin;
15 時に靈ありて我面の前を過ければ我は身の毛よだちたり
Ja henki meni minun sivuitseni; kaikki minun karvani nousivat ruumiissani.
16 その物立とまりしが我はその状を見わかつことえざりき 唯一の物の象わが目の前にあり 時に我しづかなる聲を聞けり云く
Silloin seisoi kuva minun silmäini edessä, jonka kasvoja en minä tuntenut; ja minä kuulin hiljaisen hyminän äänen:
17 人いかで神より正義からんや 人いかでその造主より潔からんや
Kuinka on ihminen hurskaampi kuin JumaIa? eli joku mies puhtaampi kuin se, joka hänen tehnyt on?
18 彼はその僕をさへに恃みたまはず 其使者をも足ぬ者と見做たまふ
Katso, palveliainsa seassa ei löydä hän uskollisuutta ja enkeleissänsä löytää hän tyhmyyden:
19 况んや土の家に住をりて塵を基とし蜉蝣のごとく亡ぶる者をや
Kuinka enemmin niissä jotka asuvat savihuoneissa, niissä jotka ovat perustetut maan päälle, jotka toukkain tavalla murentuvat?
20 是は朝より夕までの間に亡びかへりみる者もなくして永く失逝る
Se pysyy aamusta ehtoosen asti, niin he muserretaan; ja ennenkuin he sen havaitsevat, he ijankaikkisesti hukkuvat.
21 その魂の緒あに絶ざらんや皆悟ること無して死うす
Eikö heidän jälkeenjääneensä pois oteta? he kuolevat, vaan ei viisaudessa.
