Uluka 11
1 Ure uganiya Yeso māzin in Biringara a are ahira, uye anyimo ahana utarsa umeme, magun me, “Ugomo-Asere, bezin duru uwana ubirgngara gusi Yahaya me sa mā sa mā bezi a unu tarsa umeme”.
Ja tapahtui, että hän rukoili yhdessä paikassa, ja kuin hän lakkasi, sanoi hänelle yksi hänen opetuslapsistansa: Herra, opeta meitä rukoilemaan, niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsensa.
2 Yeso magun we, “Uganiya sa izin in biringara i gu, Acco, ackpici nizanu we me tigomo tiwome ti e,
Niin hän sanoi heille: kuin te rukoilette, niin sanokaat: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimes. Lähestyköön sinun valtakuntas. Tapahtukoon sinun tahtos niin maassa, kuin taivaassa.
3 Nyam duru imumbe sa tide ree konde uya uwui.
Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
4 Kpicon duru madini marume, gusi ande sa ticensu we in muruba mu inde. Kati uhan haru anyimo uwuza umadini.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin kaikille meidän velvollisillemme anteeksi annamme. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.
5 “Yeso magunwe, “Aveni anyimo ashi me inka mazin unu roni, madi haa ahira ameme ina tee niye, magun me, “Uroni, nyam ureme ubi mara immare inituru.
Ja hän sanoi heille: kellä teistä on ystävä, ja menee puoliyöstä hänen tykönsä, ja sanoo hänelle: ystäväni, lainaas minulle kolme leipää;
6 Sa azi anime ure uroni mā aye a'ana me usuro atanu, abanna me izom mi mum be sa indi nyame,
Sillä minun ystäväni tuli matkasta minun tyköni, ja ei minulla ole, mitä minä panen hänen eteensä.
7 Unuge sa maraa anyimo, makabirka, magu, kati-uwuzum dundung. Mamu kursa ana tukum am, in kuri inzi ina hana am ta mu totto. In daki in hiri inya we bi mana bi mare.
Ja hän vastaa huoneestansa ja sanoo: älä minua vaivaa! ovi on jo suljettu, ja minun lapseni minun kanssani ovat vuoteessa: en minä voi nousta sinulle antamaan.
8 Ma buka shi, sa daki mahira ma nya we immare ba, abinime sa mazi uroni ume, daki wa kunna mu e ba, ugusa unu tira utari time ne, madi hiri ma nyawe vat immare sa unyara.
Minä sanon teille: ellei hän nouse ja anna hänelle, että hän on hänen ystävänsä, niin hän kuitenkin hänen ahkeruutensa tähden nousee ja antaa hänelle niin monta kuin hän tarvitsee.
9 Mi in kuri ingusa shi, ikoni adi nya shi, nyara ni indi kem, kpotikon ana tukum adi poki shin.
Ja minä myös sanon teille: anokaat, niin teille annetaan: etsikäät, niin te löydätte: kolkuttakaat niin teille avataan.
10 Barki vat de be sa mā iko ma ke makabi, vat de sa ma nyara madi kuri makem; vat de sa ma kpotiko ana tukum me, adi poki men.
Sillä jokainen joka anoo, se saa, ja joka etsii, se löytää, ja joka kolkuttaa, sille avataan.
11 Ire imum ini anyimo ashi me, inki vana umeme ma ikome bi cere, madi nyame biwa anyo abi cere me?
Kuka teista on isä, jolta poika anoo leipää, antaako hän hänelle kiven? eli jos hän anoo kalaa, antaako hän kalan edestä hänelle kärmeen?
12 Nyani inki ma iko me niwa, any me be bino?
Eli jos hän anoo munaa, antaako hän hänelle skorpionin?
13 Sa azi shi sa iwuza we imum iburu irusa ya nya ahana ashi me umum irere. Ahana ahira Aco ushi me sa maraa uzezsere, madi bibe bilau ba sere bige sa wa tiri me tari?
Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, paljoa enemmin teidän taivaallinen Isänne antaa Pyhän Hengen sitä anovaisille.
14 Ure uganiya, sa ye mazinu suso agbērgene anipum ure ubabbana. Uganiya sa ugbergene masuri, unu me sa mazi ubabbana mā buki tize. Abini me ni ori nanu ni kunna biyyau!
Ja hän ajoi ulos perkeleen, joka oli mykkä. Ja tapahtui, kuin perkele oli ajettu ulos, niin mykkä puhui ja kansa ihmetteli.
15 Abanna me, aye anyimo anabu wa guana, “In nikara ni Ba'alzabuba ugomo wa gbergene mani māzinu suzo agbergene.
Mutta muutamat heistä sanoivat: hän ajaa ulos perkeleitä beelsebubun, perkeliden päämiehen kautta.
16 Aye wa masa me, wa nyara uguna wa bezi we uzina uire imum usuro azezsere.
Mutta muut kiusasivat häntä ja anoivat häneltä tunnustähteä taivaasta.
17 Abini me sa Yeso marusa a buru awe me, “Vat tigomo be sa ta harzina kare, ina je adini, tamare ini inome, ikure in akura a harzina kare, ina je nan ani a rizo in nome.
Mutta että hän tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, joka erkanee itsiänsä vastaan, se tulee kylmille, ja huone lankee huoneen päälle.
18 Inki bibe biburu ba harzina kare ina je nan bini nibin, adiwu aneni tigomo ti meme ti rusi utonno? Abanna ya guna agi in suzo agbergene in nikara ni Ba'alzabuba.
Jos myös saatana on erinnyt itsiänsä vastaan, kuinka hänen valtakuntansa on seisovainen? että te sanotte minun perkeleitä belsebubin kautta ajavan ulos.
19 Inki ma suso agbergene usuro Ba'alzabuba, ahira ande sa wa tarsa shi wa suso agbergene me? Barki anime, we wani wadi cukuno shi anu yesi utize tini kobbi.
Mutta jos minä perkeleitä belsebubin kautta ajan ulos, kenenkä kautta teidän poikanne niitä ajavat ulos? Sentähden heidän pitää oleman teidän tuomarinne.
20 Abanna me in ahira Asere ani in suzo agbergene, ya cukuno uguana tigomo tigomo-Asere ta aye ahira ashi me.
Mutta jos minä Jumalan sormella perkeleitä ajan ulos, niin tosin on Jumalan valtakunta teidän tykönne tullut.
21 Inki unubu una nikara, una tirunga tinikono madi ke matonno a kura ame ani, tironga time me tidi suri.
Kuin väkevä haarniskoitu kotonsa varjelee, niin hänen omansa ovat rauhassa.
22 Inki ure unu uge be sa mateki me in nikama ma aye mare nikara nime, madi zaki tironga timi kono ahira unu me, makuri ma humuko tironga me.
Mutta kuin häntä väkevämpi tulee ja voittaa hänen, niin hän ottaa pois kaikki hänen sota-aseensa, joihin hän turvasi, ja jakaa hänen saaliinsa,
23 Desa zo me nigoo nan me, ishina ini mazin nan nan me; desa ma zome unu orso nan me, mazinu samara me uni.
Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.
24 Inki bibe bizenze ba suro anyimo unubu, make matarsi ti hira ti huu mazinu nyara ahira be sa madi venken. Inki daki makem ba, aguana, 'Tonno in akura am sa ma suroni.
Kuin rietas henki lähtee ihmisestä, niin hän vaeltaa karkeita paikkoja, ja etsii lepoa; ja kuin ei hän löydä, niin hän sanoo: minä palajan minun huoneeseni, josta minä läksin.
25 Uganiya sa maze, makem a visa akura me, a kuri abarka ani lau.
Ja kuin hän tulee, löytää hän sen luudilla lakaistuksi ja kaunistetuksi.
26 Madusa mazika are gbergene wani sunare agebe sa wateki me ini imum iburu, wa ē wa cukuno ahira me. Umaska unu ugino uteki utuba me unu zenze.
Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta häntä pahempaa henkeä, ja kuin he sinne tulevat, asuvat he siellä: ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset.
27 Ya cukuno, uganiya sa māzin unboo timūmuū tigino, ure uneh mahira anyimo ani gura me mayeza nigmirang magun me, a buru sa a yoo arere ani ahira Asere, nan nihene sa wa hanzi.
Ja tapahtui, kuin hän näitä sanoi, korotti yksi vaimo kansan seasta äänensä ja sanoi: autuas on se kohtu, joka sinun kantanut on, ja ne nisät, joitas imit.
28 Me makuri magu ana rere wani ande sa kunna tize ta Asere wakuri wa tarsi tini.
Niin hän sanoi: ja tosin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja kätkevät sen.
29 Uganiya sa anu waraa anyimo u eze ayimo u eze ahira ani ori, mahaa matubi maguana, uge cara me, u cara uzenze uni. Unyara uira ure imum, imum be sa unyara uguna anya uni une uni gusi uyunusa.
Mutta kuin kansa kokoon tuli, rupesi hän sanomaan: tämä sukukunta on paha, etsii merkkiä, ja ei hänelle anneta merkkiä, vaan Jonan prophetan merkki.
30 Barki gusi yunusa sa ma cukuno imum uira ahira anu neneba, animani ahira avana unuba madi cukuno imum be anyara sa u ira uge ucara me.
Sillä niinkuin Jona oli Niniveläisille merkiksi, niin pitää myös Ihmisen Poika oleman tälle sukukunnalle.
31 Korimo ukudi, madi tonno ma bui tize tini kobbo nan nabo ucar uge me, wadi kuri wa huzi we. Abanna me, ma aye ahira a put barki ma kunna urusa utize ti sulaimanu. Abanna me uye mayenne sa mateki Sulaimanu me.
Etelän kuningatar pitää nouseman tuomiolle tämän sukukunnan miesten kanssa, ja heitä tuomitseman: sillä hän oli maan ääristä kuuleman Salomonin viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.
32 Anu Neneba wadi tonno atize tini kobbo nan nu ucara ugeme, wadi kuri wa huzi we. Abanna me wa kunna tize ti Ugomo-Asere ahira Yunusa wanno wa kabi abanna me uye ma yenne sa mateki yunusa me.
Niniven miehet pitää tuleman tuomiolle tämän sukukunnan kanssa, ja sen kadottaman; sillä he tekivät parannuksen Jonan saarnasta, ja katso tässä on enempi kuin Jona.
33 Daki uye marani sa madi 'Ponsi' upitila ma hunze unin, nyani ma impi uni unu ucorom, abanna madi inki uni ahira aticukun ti uni barki vat de be sa ribe anyimo udenge me ama iri masaa me.
Ei sytytä kenkään kynttilää ja pane kätköön eikä vakan alle, mutta kynttiläjalkaan, että sisälle tulevaiset valkeuden näkisivät.
34 Aje ashi me ane ani upitila ushi me, inki aje ashi me ahira memerom, apum ashi me adi minca in masaa, abanna me inki aje ashi ada hira memorm ba, apum ashi me adi cukuno in mariu.
Silmä on ruumiin valkeus: kuin siis sinun silmäs on yksinkertainen, niin myös koko sinun ruumiis on valaistu; mutta kuin se paha on, niin myös sinun ruumiis on pimiä.
35 Wusani Seke, barki kati masaa me macukuno shi mariu.
Katso siis, ettei se valkeus, joka sinussa on, olisi pimeys.
36 Inki vat apum ashi me aminca in masaa, mariu mazoni ko cingilin, vat apum acukuno gusi upitila uge sa uzin in masaa ma uni ahira a “Shi me”.
Sentähden jos koko sinun ruumiis on valaistu, ja ei ole siinä yhtään pimiää paikkaa, niin se tulee kokonansa valaistuksi, koska valkeus niinkuin kirkkaalla leimauksella sinun valaisee.
37 Uganiya sa māmari tize me ure ubafarise magu ame ma ē akura ameme mari imare, Yeso maribe macukono.
Ja hänen puhuissansa rukoili häntä yksi Pharisealainen ruoalle kanssansa; niin hän meni ja atrioitsi.
38 Ubafirse madusa makunna biyyau barki ma iri me ma dunkuno aree imare saarki ukpico utari.
Mutta kuin Pharisealainen näki, ihmetteli hän, ettei hän ensin itsiänsä pessyt ennen ruan aikaa.
39 Abanna me ugomo-Asere magua me shi Afarisiya ikpicjo kamaru kisso nan u isso idang, abanna a nyimo me a ciki in madini nan mu mummu gbem amu ruba.
Niin sanoi Herra hänelle: nyt te Pharisealaiset, ulkoa te maljan ja vadin puhdistatte, mutta sisälliset teissä ovat täynnä raatelusta ja pahuutta.
40 Shi anabu anuu uzatu ubasa utize, debe sa mabara matara me daki memani mabara anyimo me ba?
Te hullut, eikö se, joka ulkoisen puolen teki, tehnyt myös sisälmäistä puolta?
41 Nyani imum be sa izi yanu dira abanna vat imumu idi cukuno shi lau.
Kuitenkin antakaa almua niistä, mitä teillä on, ja katso, niin teille ovat kaikki puhtaat.
42 Abanna me, kash ushi anu bezi urusa, ayenne ikapsa bi inde azezsere ukirau umu pene, nan ti tuni-tizuu nan kondi tiya titene tu nyinza u gmei, abanna me ya samirka imum ihuuma nan irere ya Asere. Gbas ini a wuzi imum irere, ti hem Asere, a wuzi ukasu ati roronga.
Mutta voi teitä, te Pharisealaiset! että te kymmenykset teette mintuista ja ruutasta, ja kaikkinaisista kaaleista, ja jätätte pois tuomion ja Jumalan rakkauden: näitä piti tehtämän, ja toisia ei jätettämän.
43 Kash ushi anurusa, barki inyara anya tihira titicukum tirere anyimo ati denge ta Asere, akuri a Issi shi a u usi shi ninonzo anyimo ukasuwa.
Voi teitä, te Pharisealaiset! jotka rakastatte ylimmäisiä istuimia synagogissa ja tervehdyksiä turulla.
44 Kash ushi izi kasi mucau sa daki awuzi muni uraa amaru ba, anubo wanno wa haka azezsere amuni azo uguna warusa ba.
Voi teitä, te kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! sillä te olette niinkuin peitetyt haudat, joiden päällä ihmiset tietämättä käyvät.
45 Ure unu bezizi anyimo anu rusa Ayahudawa mā kabirka magua we, unu bezizi imum be sa wa buka ya caran duru iriba cangi.
Niin vastasi yksi lainoppineista ja sanoi hänelle: Mestari, näillä sanoilla sinä myös meitä pilkkaat.
46 Yeso magu, “Kash ushi anu bezizi utize! Abana ya cana unu ucira ugilak ugebe sa teki nikara vat. Abanna shi, in nipo ma daki ya dara tironga me ba.
Niin hän sanoi: voi teitäkin, te lainoppineet! sillä te raskautatte ihmiset kuormilla, jotka ovat työläät kantaa, ja ette itse yhdellä sormellannekaan tahdo niihin kuormiin ruveta.
47 Kash ushi, abanna me ibara tiroronga ti ringizi amucau ma a dura Asere ayene unu uneze unu uneze ushi memani wa huu me.
Voi teitä, että te rakennatte prophetain hautoja, mutta tiedän isänne tappoivat ne.
48 Ya cukuno ane unu guna irusa inti hara tinu uneze-uneze ushi me, barki we wa huu ana kudura ka Asere sa iringizi in we.
Niin te tosin todistatte ja suostutte teidän isäinne töihin; sillä he tappoivat ne, mutta te rakennatte niiden haudat.
49 Barki agino abanga urusa Asere wagu “Indi tumi ahana kadura nan ana dura ka Asere ahira aweme wadi kuri patti we, wa huuzi aye anyimo awe me.
Sentähden myös Jumalan viisaus sanoi: minä lähetän heidän tykönsä prophetat ja apostolit, ja muutamat niistä he tappavat ja vainoovat:
50 Ucara ugene me, udi ziki kaduma ka mayye mana kadura Asere sa ahuu datti utuba unee.
Että tältä sukukunnalta pitää etsittämän kaikkein prophetain veri, joka on vuodatettu maailman alusta,
51 Usuro amayye mattabila uhana ama Zakariya unuge sa ahuu atii hira utonzino unu tize ta Asere ti lau. Ee, mabuki shi adi nyari mayeje magino me ucara ugino me.
Abelin verestä hamaan Sakariaan vereen asti, joka hukattiin alttarin ja templin vaiheella; tosin minä sanon teille, se pitää etsittämän tältä sukukunnalta.
52 Kash ushi, anu bezizi urusa uti ze ta Yahudawa, barki ya zi kani imum ipoko ana tukumm urusa, shi acce ashime daki ya ribe ni ba, ya kuri ya kanti anu rie-uribe.
Voi teitä lainoppineet! sillä te olette ottaneet taidon avaimen: itse ette menneet sisälle, ja sisälle meneväisiä te kielsitte.
53 Sa Yeso ma ceki abanna me, unu nyetike nan Farisayawa wa wuzi ni eru nan me, wa wuzi matara nan me ti roronga gbardang.
Mutta kuin hän oli nämät heille sanonut, rupesivat lainoppineet ja Pharisealaiset kovin häntä ahdistamaan ja viettelemään häntä puhumaan monesta,
54 Wazin unu nyara uti nah be sa wadi maki me anyimo a gbarang sa mazinu uboo me.
Ja väijyivät häntä ja pyysivät jotakin onkia hänen suustansa, kantaaksensa hänen päällensä.
