Proverbi 1
1 Proverbi di Salomone, figliuolo di Davide, re d’Israele;
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 perché l’uomo conosca la sapienza e l’istruzione, e intenda i detti sensati;
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 perché riceva istruzione circa l’assennatezza, la giustizia, l’equità, la dirittura;
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 per dare accorgimento ai semplici, e conoscenza e riflessione al giovane.
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 Il savio ascolterà, e accrescerà il suo sapere; l’uomo intelligente ne ritrarrà buone direzioni
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 per capire i proverbi e le allegorie, le parole dei savi e i loro enigmi.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 Il timore dell’Eterno è il principio della scienza; gli stolti disprezzano la sapienza e l’istruzione.
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Ascolta, figliuol mio, l’istruzione di tuo padre e non ricusare l’insegnamento di tua madre;
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 poiché saranno una corona di grazia sul tuo capo, e monili al tuo collo.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Figliuol mio, se i peccatori ti vogliono sedurre, non dar loro retta.
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Se dicono: “Vieni con noi; mettiamoci in agguato per uccidere; tendiamo insidie senza motivo all’innocente;
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
12 inghiottiamoli vivi, come il soggiorno de’ morti, e tutt’interi come quelli che scendon nella fossa; (Sheol h7585)
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 noi troveremo ogni sorta di beni preziosi, empiremo le nostre case di bottino;
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 tu trarrai a sorte la tua parte con noi, non ci sarà fra noi tutti che una borsa sola”
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 figliuol mio, non t’incamminare con essi; trattieni il tuo piè lungi dal loro sentiero;
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 poiché i loro piedi corrono al male ed essi s’affrettano a spargere il sangue.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Si tende invano la rete dinanzi a ogni sorta d’uccelli;
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 ma costoro pongono agguati al loro proprio sangue, e tendono insidie alla stessa loro vita.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Tal è la sorte di chiunque è avido di guadagno; esso toglie la vita a chi lo possiede.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 La sapienza grida per le vie, fa udire la sua voce per le piazze;
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 nei crocicchi affollati ella chiama, all’ingresso delle porte, in città, pronunzia i suoi discorsi:
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 “Fino a quando, o scempi, amerete la scempiaggine? fino a quando gli schernitori prenderanno gusto a schernire e gli stolti avranno in odio la scienza?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Volgetevi a udire la mia riprensione; ecco, io farò sgorgare su voi lo spirito mio, vi farò conoscere le mie parole…
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Ma poiché, quand’ho chiamato avete rifiutato d’ascoltare, quand’ho steso la mano nessun vi ha badato,
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 anzi avete respinto ogni mio consiglio e della mia correzione non ne avete voluto sapere,
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 anch’io mi riderò delle vostre sventure, mi farò beffe quando lo spavento vi piomberà addosso;
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 quando lo spavento vi piomberà addosso come una tempesta quando la sventura v’investirà come un uragano, e vi cadranno addosso la distretta l’angoscia.
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Allora mi chiameranno, ma io non risponderò; mi cercheranno con premura ma non mi troveranno.
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 Poiché hanno odiato la scienza e non hanno scelto il timor dell’Eterno
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 e non hanno voluto sapere dei miei consigli e hanno disdegnato ogni mia riprensione,
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 si pasceranno del frutto della loro condotta, e saranno saziati dei loro propri consigli.
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 Poiché il pervertimento degli scempi li uccide, e lo sviarsi degli stolti li fa perire;
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 ma chi m’ascolta se ne starà al sicuro, sarà tranquillo, senza paura d’alcun male”.
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
