< Proverbi 27 >

1 Non ti vantare del domani, poiché non sai quel che un giorno possa produrre.
Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.
2 Altri ti lodi, non la tua bocca; un estraneo, non le tue labbra.
Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.
3 La pietra è grave e la rena pesante, ma l’irritazione dello stolto pesa più dell’uno e dell’altra.
Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.
4 L’ira è crudele e la collera impetuosa; ma chi può resistere alla gelosia?
Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?
5 Meglio riprensione aperta, che amore occulto.
Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.
6 Fedeli son le ferite di chi ama; frequenti i baci di chi odia.
Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.
7 Chi è sazio calpesta il favo di miele; ma, per chi ha fame, ogni cosa amara è dolce.
Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.
8 Come l’uccello che va ramingo lungi dal nido, così è l’uomo che va ramingo lungi da casa.
Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.
9 L’olio e il profumo rallegrano il cuore; così fa la dolcezza d’un amico coi suoi consigli cordiali.
Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.
10 Non abbandonare il tuo amico né l’amico di tuo padre, e non andare in casa del tuo fratello nel dì della tua sventura; un vicino dappresso val meglio d’un fratello lontano.
Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.
11 Figliuol mio, sii savio e rallegrami il cuore, così potrò rispondere a chi mi vitupera.
Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.
12 L’uomo accorto vede il male e si nasconde, ma gli scempi passan oltre e ne portan la pena.
Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.
13 Prendigli il vestito giacché ha fatto cauzione per altri; fatti dare dei pegni, poiché s’è reso garante di stranieri.
Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.
14 Chi benedice il prossimo ad alta voce, di buon mattino, sarà considerato come se lo maledicesse.
Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.
15 Un gocciolar continuo in giorno di gran pioggia e una donna rissosa son cose che si somigliano.
Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.
16 Chi la vuol trattenere vuol trattenere il vento, e stringer l’olio nella sua destra.
Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.
17 Il ferro forbisce il ferro; così un uomo ne forbisce un altro.
Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.
18 Chi ha cura del fico ne mangerà il frutto; e chi veglia sul suo padrone sarà onorato.
Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.
19 Come nell’acqua il viso risponde al viso, così il cuor dell’uomo risponde al cuore dell’uomo.
Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.
20 Il soggiorno dei morti e l’abisso sono insaziabili, e insaziabili son gli occhi degli uomini. (Sheol h7585)
Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät. (Sheol h7585)
21 Il crogiuolo è per l’argento, il forno fusorio per l’oro, e l’uomo è provato dalla bocca di chi lo loda.
Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.
22 Anche se tu pestassi lo stolto in un mortaio in mezzo al grano col pestello, la sua follia non lo lascerebbe.
Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.
23 Guarda di conoscer bene lo stato delle tue pecore, abbi gran cura delle tue mandre;
Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.
24 perché le ricchezze non duran sempre, e neanche una corona dura d’età in età.
Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?
25 Quando è levato il fieno, subito rispunta la fresca verdura e le erbe dei monti sono raccolte.
Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,
26 Gli agnelli ti dànno da vestire, i becchi di che comprarti un campo,
on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi
27 e il latte delle capre basta a nutrir te, a nutrir la tua famiglia e a far vivere le tue serve.
ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.

< Proverbi 27 >