Salmi 107
1 CELEBRATE il Signore; perciocchè [egli è] buono. Perciocchè la sua benignità [dura] in eterno.
Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 [Così] dicano quelli che sono stati riscattati dal Signore, I quali egli ha riscossi di distretta.
Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
3 E li ha raccolti da' [diversi] paesi, Dal Levante e dal Ponente; dal Settentrione e dal mare.
ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
4 Essi andavano errando per deserti, per cammini di solitudine; Non trovavano città abitata.
He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
5 [Erano] affamati ed assetati; L'anima loro spasimava in loro.
Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
6 Ma, avendo gridato al Signore, mentre erano in distretta, Egli li ha tratti fuor delle loro angosce;
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
7 E li ha condotti per diritto cammino, Per andare in città abitata.
Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
8 Celebrino [adunque] appo il Signore la sua benignità, E le sue maraviglie appo i figliuoli degli uomini.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
9 Perciocchè egli ha saziata l'anima assetata, Ed ha empiuta di beni l'anima affamata.
Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
10 [Così dicano] quelli che dimoravano in tenebre ed in ombra di morte, Prigioni, [ritenuti] in afflizione, e ne' ferri.
He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11 Perciocchè erano stati ribelli alle parole del Signore, Ed avevano sprezzato il consiglio dell'Altissimo;
koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
12 Onde egli aveva abbattuto il cuor loro con affanni, [Ed] erano caduti; e non [vi era] alcuno che [li] soccorresse.
Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13 Ma, avendo gridato al Signore, mentre erano in distretta, Egli li ha salvati dalle loro angosce;
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
14 [E] li ha tratti fuor delle tenebre, e dell'ombra della morte; Ed ha rotti i lor legami.
Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
15 Celebrino [adunque] appo il Signore la sua benignità, E le sue maraviglie appo i figliuoli degli uomini.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
16 Perciocchè egli ha rotte le porte di rame, Ed ha spezzate le sbarre di ferro.
Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
17 [Così dicano] gli stolti, [ch]'erano afflitti per li lor misfatti, Ne' quali camminavano, e per le loro iniquità.
He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
18 La cui anima abbominava ogni cibo; Ed erano giunti fino alle porte della morte.
Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
19 Ma, avendo gridato al Signore, mentre erano in distretta, Egli li ha salvati dalle loro angosce.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
20 Egli ha mandata la sua parola, e li ha sanati, E liberati dalle lor malattie mortali.
Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
21 Celebrino [adunque] appo il Signore la sua benignità, E le sue maraviglie appo i figliuoli degli uomini.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
22 E sacrifichino sacrificii di lode, E raccontino le sue opere con giubilo.
Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
23 [Così dicano] quelli che scendono nel mare sopra navi, Che fanno traffico su per le grandi acque.
He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24 Essi veggono le opere del Signore, E le sue maraviglie nel profondo [mare].
He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
25 Perciocchè, alla sua parola, egli fa levare il vento di tempesta, Il quale alza le onde di esso.
Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26 Salgono al cielo, [poi] scendono agli abissi; L'anima loro si strugge di male.
He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27 Saltano, e traballano come un ebbro; E perdono tutto il lor senno.
He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28 Ma, gridando al Signore, mentre sono in distretta, Egli li trae fuor delle loro angosce.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
29 Egli acqueta la tempesta, E le onde loro si fermano.
Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30 Ed essi si rallegrano che sono acquetate; Ed egli li conduce al porto da loro desiderato.
He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
31 Celebrino [adunque] appo il Signore la sua benignità, E le sue maraviglie appo i figliuoli degli uomini.
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
32 Ed esaltinlo nella raunanza del popolo, E laudinlo nel concistoro degli anziani.
Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
33 Egli riduce i fiumi in deserto, E le vene delle acque in luoghi aridi;
Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 La terra fertile in salsuggine, Per la malvagità de' suoi abitanti.
hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
35 Egli riduce i deserti in guazzi d'acque. E la terra arida in vene d'acque;
Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
36 E fa quivi abitar gli affamati, I quali [vi] fondano città da abitare.
Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
37 E seminano campi, e piantano vigne, Che producono rendita di frutto.
Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
38 Ed egli li benedice, e moltiplicano grandemente; Ed egli non iscema i lor bestiami.
Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
39 Poi vengono al meno, e sono abbassati Per distretta, [per] avversità, e [per] affanni.
Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
40 Egli spande lo sprezzo sopra i nobili, E li fa andare errando per luoghi deserti, [ove] non [vi è] via alcuna.
niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
41 E innalza il bisognoso dalla miseria, E fa che le famiglie [moltiplicano] a guisa di gregge.
hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
42 Gli [uomini] diritti, veggendo [queste cose], si rallegrano; Ma ogni iniquità si tura la bocca.
Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
43 Chi [è] savio? osservi queste cose, E consideri le benignità del Signore.
Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
