Proverbi 18
1 Colui che si separa cerca le sue cupidità, E schernisce ogni legge e ragione.
Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
2 Lo stolto non si diletta nella prudenza, Ma in ciò che il cuor suo si manifesti.
Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
3 Quando viene un empio, viene anche lo sprezzo, E il vituperio con ignominia.
Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
4 Le parole della bocca dell'uomo eccellente sono acque profonde; La fonte di sapienza [è] un torrente che sgorga.
Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
5 Egli non [è] bene d'aver riguardo alla qualità dell'empio, Per far torto al giusto nel giudicio.
Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
6 Le labbra dello stolto entrano in contesa, E la sua bocca chiama le percosse.
Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
7 La bocca dello stolto [è] la sua ruina, E le sue labbra [sono] il laccio dell'anima sua.
Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
8 Le parole di chi va bisbigliando paiono lusinghevoli; Ma scendono fin nell'interiora del ventre.
Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
9 Chi si porta rimessamente nel suo lavoro, [È] fratello dell'uomo dissipatore.
Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
10 Il Nome del Signore [è] una forte torre; Il giusto vi ricorrerà, e sarà in salvo in luogo elevato.
Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
11 I beni del ricco [son] la sua città di fortezza, E come un alto muro alla sua immaginazione.
Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
12 Il cuor dell'uomo s'innalza avanti la ruina; Ma l'umiltà [va] davanti alla gloria.
Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman.
13 Chi fa risposta prima che abbia udito, Ciò gli [è] pazzia e vituperio.
Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
14 Lo spirito dell'uomo sostiene l'infermità di esso; Ma chi solleverà lo spirito afflitto?
Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
15 Il cuor dell'[uomo] intendente acquista scienza; E l'orecchio de' savi cerca conoscimento.
Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
16 Il presente dell'uomo gli fa far largo, E lo conduce davanti a' grandi.
Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
17 Chi [è] il primo a [piatir] la sua causa ha ragione; Ma il suo compagno vien [poi], ed esamina quello [ch'egli ha detto].
Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
18 La sorte fa cessar le liti, E fa gli spartimenti fra i potenti.
Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
19 Il fratello offeso [è più inespugnabile] che una forte città; E le contese [tra fratelli son] come le sbarre di un palazzo.
Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
20 Il ventre dell'uomo sarà saziato del frutto della sua bocca; Egli sarà saziato della rendita delle sue labbra.
Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
21 Morte e vita [sono] in poter della lingua; E chi l'ama mangerà del frutto di essa.
Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
22 Chi ha trovata moglie ha trovata una buona cosa, Ed ha ottenuto favor del Signore.
Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
23 Il povero parla supplichevolmente; Ma il ricco risponde duramente.
Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
24 Un uomo che ha degli amici deve portarsi da amico; E vi è tale amico, che è più congiunto che un fratello.
Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
