Proverbi 29
1 L'uomo che, rimproverato, resta di dura cervice sarà spezzato all'improvviso e senza rimedio.
Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole.
2 Quando comandano i giusti, il popolo gioisce, quando governano gli empi, il popolo geme.
Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa.
3 Chi ama la sapienza allieta il padre, ma chi frequenta prostitute dissipa il patrimonio.
Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.
4 Il re con la giustizia rende prospero il paese, l'uomo che fa esazioni eccessive lo rovina.
Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää.
5 L'uomo che adula il suo prossimo gli tende una rete per i suoi passi.
Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen.
6 Sotto i passi del malvagio c'è un trabocchetto, mentre il giusto corre ed è contento.
Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita.
7 Il giusto si prende a cuore la causa dei miseri, ma l'empio non intende ragione.
Vanhurskas tuntee vaivaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä.
8 I beffardi mettono sottosopra una città, mentre i saggi placano la collera.
Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan.
9 Se un saggio discute con uno stolto, si agiti o rida, non vi sarà conclusione.
Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu.
10 Gli uomini sanguinari odiano l'onesto, mentre i giusti hanno cura di lui.
Murhamiehet vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät.
11 Lo stolto dà sfogo a tutto il suo malanimo, il saggio alla fine lo sa calmare.
Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää.
12 Se un principe dà ascolto alle menzogne, tutti i suoi ministri sono malvagi.
Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.
13 Il povero e l'usuraio si incontrano; è il Signore che illumina gli occhi di tutti e due.
Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa; kumpaisenkin silmille Herra antaa valon.
14 Un re che giudichi i poveri con equità rende saldo il suo trono per sempre.
Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva.
15 La verga e la correzione danno sapienza, ma il giovane lasciato a se stesso disonora sua madre.
Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.
16 Quando governano i malvagi, i delitti abbondano, ma i giusti ne vedranno la rovina.
Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos, mutta vanhurskaat saavat nähdä, kuinka he kukistuvat.
17 Correggi il figlio e ti farà contento e ti procurerà consolazioni.
Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja sielullesi herkkuja tarjoaa.
18 Senza la rivelazione il popolo diventa sfrenato; beato chi osserva la legge.
Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia.
19 Lo schiavo non si corregge a parole, comprende, infatti, ma non obbedisce.
Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.
20 Hai visto un uomo precipitoso nel parlare? C'è più da sperare in uno stolto che in lui.
Näet miehen, kärkkään puhumaan-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
21 Chi accarezza lo schiavo fin dall'infanzia, alla fine costui diventerà insolente.
Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön.
22 Un uomo collerico suscita litigi e l'iracondo commette molte colpe.
Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon.
23 L'orgoglio dell'uomo ne provoca l'umiliazione, l'umile di cuore ottiene onori.
Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian.
24 Chi è complice del ladro, odia se stesso, egli sente l'imprecazione, ma non denuncia nulla.
Joka käy osille varkaan kanssa, se sieluansa vihaa; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään.
25 Il temere gli uomini pone in una trappola; ma chi confida nel Signore è al sicuro.
Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.
26 Molti ricercano il favore del principe, ma è il Signore che giudica ognuno.
Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus.
27 L'iniquo è un abominio per i giusti e gli uomini retti sono in abominio ai malvagi.
Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle.
