Ayub 19
1 Tetapi Ayub menjawab, "Mengapa aku terus kamu kecam, dan kamu siksa dengan perkataan?
Job vastasi ja sanoi:
"Kuinka kauan te vaivaatte minun sieluani ja runtelette minua sanoillanne?
3 Berkali-kali kamu menghina aku, dan kamu aniaya aku tanpa rasa malu.
Jo kymmenenkin kertaa olette minua häväisseet, häpeämättä te minua rääkkäätte.
4 Seandainya salah perbuatanku, itu tidak merugikan kamu.
Olenko todella hairahtunut, yöpyykö hairahdukseni minun luonani?
5 Kamu pikir dirimu lebih baik daripadaku; susahku kamu anggap bukti kesalahanku.
Tahi voitteko todella ylvästellä minua vastaan ja todistaa minun ansainneen häpeäni?
6 Ketahuilah bahwa aku sedang disiksa Allah, dan ditangkap dalam perangkap-Nya.
Tietäkää siis, että Jumala on tehnyt minulle vääryyttä ja on kietonut minut verkkoonsa.
7 Aku meronta karena kekejaman-Nya itu, tetapi tidak seorang pun yang memperhatikan aku. "Di mana keadilan," teriakku, tetapi tak ada yang mendengar aku.
Katso, minä huudan: 'Väkivaltaa!' enkä saa vastausta; huudan apua, mutta ei ole mitään oikeutta.
8 Allah menutup jalanku, aku tak dapat lewat, lorong-lorongku dibuat-Nya gelap pekat.
Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on levittänyt pimeyden poluilleni.
9 Ia merampas hartaku semua, dan nama baikku dirusakkan-Nya.
Hän on riisunut minulta kunniani ja ottanut kruunun minun päästäni.
10 Ia menghantam aku dari segala jurusan, seperti orang mencabut akar dari tanaman, lalu membiarkannya merana dan layu, begitulah direnggut-Nya segala harapanku.
Hän repi minut maahan joka puolelta, niin että olen mennyttä, ja hän tempasi irti toivoni niinkuin puun.
11 Murka Allah kepadaku menyala-nyala; aku dianggap-Nya sebagai musuh-Nya.
Hän päästi vihansa syttymään minua vastaan ja piti minua vihollisenansa.
12 Pasukan-Nya menyerbu tanpa dapat dibendung; jalanku dihalangi, dan kemahku dikepung.
Hänen sotajoukkonsa tulivat yhdessä ja tekivät tiensä minua vastaan ja leiriytyivät minun majani ympärille.
13 Sanak saudaraku dijauhkan-Nya daripadaku; aku menjadi orang asing bagi semua kenalanku.
Veljeni hän on minusta loitontanut; tuttavani ovat minusta aivan vieraantuneet.
14 Kaum kerabatku semua menjauhkan diri; teman-temanku tak ingat kepadaku lagi.
Läheiseni ovat minusta luopuneet, ja uskottuni ovat unhottaneet minut.
15 Hamba perempuanku lupa siapa aku, tuan mereka; dianggapnya aku orang yang belum dikenalnya.
Ne, jotka talossani majailevat, ja palvelijattareni pitävät minua muukalaisena, minä olen tullut vieraaksi heidän silmissään.
16 Kupanggil hambaku, tapi ia tak menyahut, meskipun kubujuk dia dengan lembut.
Minä kutsun palvelijaani, eikä hän vastaa; minun suuni täytyy nöyrästi rukoilla häntä.
17 Istriku muak mencium bau napasku, saudara kandungku tak sudi mendekatiku.
Hengitykseni on vastenmielinen vaimolleni, hajuni on äitini pojista ilkeä.
18 Aku dihina oleh anak-anak di jalan; jika aku berdiri, aku ditertawakan.
Poikasetkin halveksivat minua; kun nousen, niin he puhuvat minusta pilkkojaan.
19 Melihat aku, teman karibku merasa ngeri; aku ditinggalkan mereka yang kukasihi.
Kaikki seuratoverini inhoavat minua, ja ne, joita minä rakastin, ovat kääntyneet minua vastaan.
20 Tubuhku tinggal kulit pembalut tulang; hampir saja aku mati dan nyawaku melayang.
Luuni ovat tarttuneet nahkaani, ihooni, eikä minusta ole enää kuin ikenet jäljellä.
21 Hai kawan-kawanku, kasihanilah aku, sebab tangan Allah memukul aku.
Armahtakaa minua, armahtakaa, te, minun ystäväni, sillä Jumalan käsi on minuun koskenut.
22 Allah terus menekan aku; mengapa kamu tiru Dia? Belum puaskah kamu menyiksa?
Miksi vainoatte minua niinkuin Jumala, ettekä saa kylläänne minun lihastani?
23 Ah, kiranya kata-kataku dicatat, sehingga akan selalu diingat;
Oi, jospa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin, jospa ne piirrettäisiin kirjaan,
24 kiranya dengan besi dipahat pada batu, supaya bertahan sepanjang waktu.
rautataltalla ja lyijyllä hakattaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi!
25 Aku tahu bahwa di surga ada Pembelaku; akhirnya Ia akan datang menolong aku.
Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.
26 Meskipun kulitku luka-luka dan pecah, tapi selama aku bertubuh, akan kupandang Allah.
Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan.
27 Dengan mataku sendiri Dia akan kulihat, dan bagiku Dia menjadi sahabat. Hatiku hancur sebab kamu berkata,
Hänet olen minä näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet-eikä vieraana. Munaskuuni hiukeavat sisimmässäni.
28 'Bagaimana caranya kita mendakwanya?' Kamu mencari alasan untuk membuat perkara.
Kun sanotte: 'Kuinka vainoammekaan häntä!' -minusta muka löydetään asian juuri-
29 Tetapi, kini takutlah kepada pedang! Sebab Allah murka dan menghukum orang berdosa; maka tahulah kamu, bahwa ada Allah yang mengadili manusia."
niin peljätkää miekkaa, sillä viha on kohtaava miekanalaisia pahoja töitä, tietääksenne, että tuomari on."
